Turun Derby avasi futiskauden!

Siinä sitten oli. Aivan pääsiäisen kynnyksellä pelattiin tämän kauden ainoa Turun Derby. Ennakko-odotusten mukaisesti Inter voitti ottelun ja jatkaa 1-3 lukemin Suomen Cupissa seuraavalle kierrokselle. Ottelu tarjosi ihan mukavaa urheiluviihdettä sekä paikanpäälle saapuneille että kuuleman mukaan huonolla laadulla VeikkausTV:n seuraajille. Itse pääsin nauttimaan ottelusta livenä Tero Karhun selostuksella, koska istuin melko lähellä herran työpistettä. En lähde taaskaan raportissani ruotimaan joukkueiden pelaamista, vaan puutun tapojeni mukaisesti tapahtumaan ja muihin epäolennaisuuksiin.

Minua Twitterissä seuraavat ovat varmasti jo nähneet mielipiteeni ottelun pelipaikasta. Ymmärrän TPS:n halun pitää kiinni kotiedusta, mutta oliko heillä oikeasti edes mitään etua Yläkentästä, kun ovat kuitenkin tottuneet Veritaksella pelaamaan. Saamieni tietojen mukaan Veritaksen suunnalta oli tarjottu sitä pelipaikaksi niin että kulut ja tulot olisivat menneet puoliksi seurojen kesken. Olen varma että se ratkaisu oli tuonut edelleen talousvaikeuksissa (IS 1.4.2015) olevan Tepsin kassaan enemmän pelimerkkejä kuin tämä Yläkentän peli. Toki heidän oli varmasti hyvä testata tulevan kotikentän toimivuus tositilanteessa.

Ottelun yleisömääräksi ilmoitettiin yli 1.000, mutta faktat tuntien se ei voine pitää paikkaansa. Pääkatsomoon mahtuu 610 henkilöä (mitoitus on varmaan se standardi 52 cm tms., jonka ihmiset tosiaan tarvitsevat) eikä se ollut täynnä. Esimerkiksi alin penkkirivi oli melko tyhjä ja muiltakin riveiltä löytyi kyllä tilaa. Päätyyn oli tuotu Kupittaalta 5 kpl siirrettäviä katsomoita, joihin mahtuu noin 50 ihmistä kuhunkin. Eli ottelun maksimi oli noin 860 ja siitä oli käytössä ehkä noin 800. Kauas ollaan siis tultu niistä ajoista kun derbyt kiinnosti ”koko kaupunkia” ja niitä mainostettiin muuallakin kuin somessa fanaatikoille. Minunkin kaveripiiristäni moni jäi pois koska eivät tienneet matsista tai ”kun ei siellä kuitenkaan ole kunnollista katselutilaa”.

Interin joukkueesta jäi mielenkiintoisimpana nimenä mieleen Vahid Hambo. Hän osoitti tänään vaarallisuutensa sekä vastustajalle että omalle joukkueelle. Vaikka punainen kortti (ja vastustajan faneille tuulettaminen) oli täysin typerä teko, niin hänen kaltaisiaan persoonia tarvitaan kentille. Suomessa on nykyisin lajissa kuin lajissa pelaajat menossa harmaaksi massaksi. Yleisö tulee paikanpäälle viihtymään ja seuraamaan mielenkiintoisia persoonia, jollainen Hambo selvästi on. Kaan Kairinen oli pettymys ennakkohehkutuksiin verrattuna, mutta nuorukainen taisi olla vähän vieraalla pelipaikalla? Mó:n peli on yhtä tahmeaa kuin se on ollut taiteilijanimen käyttöönotosta lähtien. Itse en olisi palkinnut Ojalaa parhaaksi pelaajaksi. Jotain herran aiemmasta loistosta on kadonnut Ruotsin pettymyksen aikana. Interille tyypillisesti kokoonpanossa oli myös muutama täysin turisti ulkomaalais”vahvistus”, kuten esim. tämä jo viime kaudella turkulaisia hämmästyttänyt Da Costa.

Tepsin materiaali paini selvästi eri sarjassa kuin Interin. Nuoret (pl. Hyyrynen) pelaajat olivat tietysti vielä ajoittain vähän vastaanottajan roolissa, mutta ajoittain isäntienkin peli kulki mallikkaasti. Esimerkiksi ainoaksi jäänyt maali oli erittäin hieno suoritus sekä syötön että viimeistelyn osalta. Uskon Tepsillä olevan edessä hyvä kausi Ykkösessä. Nouseminen on tietysti todella vaikeaa ja paljon on tietysti nuorella porukalla itseluottamuksen kannalta kiinni siitä miten pelit lähtevät kulkemaan kauden alussa. Positiivisina asioina mieleen jäi Juri Kinnusen vahvat otteet laitapakin tontilla ja hyvät nousut. Minusta Ojala pelasi vaisun derbyn, mutta ehkä siitä saa ”syyttää” Kinnusen hyvää peliä. Tepsin kohdalla suurin mielenkiinto kaudella tullee olemaan nuorten pelaajien kehittymisen ja eteenpäinmenon seuraaminen.

Turun Derby käynnisti minun osaltani tämän futiskauden ja nyt odotan jo vesi kielellä sekä Veikkausliigan että Ykkösen käynnistymistä. Aion käydä ahkerasti molemmissa peleissä tukemassa turkulaista huippufutista. Työpaikkani ovelta on Veritakselle 1,2 km ja Yläkentälle 850 m, joten ainakin turkulainen jalkapallo on minulle hyvin saavutettavissa.

*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*
Minun peleissä käymistäni voi seurata helpoiten Twitterissä, jossa kommentoin @penkkisport -nimellä sekä eri ottelutapahtumia että urheilua muutenkin.

Pääskysestä ei päivääkään – Futiskausi 2014

Vaikka Wappupäivä toikin mukanaan hetkellisen takatalven, niin kevät on jo pitkällä ja ruoho vihertää jo monin paikoin mukavasti. En ehdi penkkiurheiluiltani harrastamaan lintujen bongailua, mutta vekkaan että pääskysiä on nähty jo jossain päin Turun seutua. Kevät on tuonut taas jokavuotiseen tapaansa mukanaan uuden jalkapallokauden, johon liittyviin odotuksiin paneudun tässä kirjoituksessani.

Veikkausliiga

Kotimaista pääsarjaa ennakoinkin jo joku aika sitten Veikkausliiga-ennakossani, joten paneudun siihen hyvin pintapuolisesti nyt. Kausi on alkanut monilta osin yllätyksellisesti ainakin omiin odotuksiini nähden. En ole vielä ehtinyt Veritas Stadionille pelejä katsomaan, mutta kuuleman mukaan TPS on aloittanut kauden hyvin. Alkuun tuli hallinnasta huolimatta kolme niukkaa maalin tappiota, mutta sitten jysähti pommi Helsingissä, jonka jälkijäristyksissä Boström sai tehdä Klubissa tilaa Lehkosuolle. Interin alkukausi on sen sijaan ollut yllättävän nihkeä, vaikka pistepussi on karttunut tuplasti Tepsiin verrattuna. HJK:n alkukauden otteet herättävät jälleen kysymyksiä ja pistävät kysymysmerkkejä myös odotetun Euro-menestyksen ylle. Toivottavasti huoleni on kuitenkin turha ja kansainvälisillä kentillä nähdään suomalaismenestyjiä.

Veikkausliigaa on tarjolla Veritas Stadionilla hyvä kattaus kahden joukkueen voimin, joten ei muuta kuin pelipäiviä kalenteriin merkkailemaan! Täältä löytyy kaikki Veritas Stadionin ottelutapahtumat.

Ykkönen

Olen todella harmissani ettei Turun seudulta ole yhtään joukkuetta Ykkösessä, sillä näitä matseja olisi mielenkiintoista seurata, kun sarjassa mukana ovat mm. Haka, Ilves, JJK, AC Oulu, FC Jazz, KTP ja HIFK. Toivottavasti joku seudun joukkueista nousee ensi kaudeksi Ykköseen ja saa vaadittavan budjetin koottua.

Kakkonen

Kakkosen länsilohkossa pelaavat Turun seudun joukkueista ÅIFK ja MaPS sekä etelälohkossa SalPa ja SoVo. MaPSin pelissä kävin jo viime kesänä, joten Maskun pelipaikka löytyy tänäkin kesänä helposti. Åbo pelaa kotiottelunsa Urheilupuiston yläkentällä, joten eksymisongelmaa ei ole niihinkään peleihin suunnistaessa. Stefan Strömborgin valmentajakseen saanut turkualisryhmä koostuu jälleen pääosin nuorista tulevaisuudenlupauksista, joten heidän otteitaan on mukava seurata ja kirjata muistivihkoon omia arvioita tulevista liigapelaajista.

Kolmonen

Kolmosessa nähdäänkin niin paljon Turun seudun joukkueita, että en lähde niitä erikseen listaamaan. Minun silmin yksi mielenkiintoisimmista joukkueista on Naantalin VG-62, koska se pelaa kotiottelunsa muutaman sadan metrin päästä kotipesästäni. Koitankin päästä tekemään tuttavuutta kolmosen joukkueisiin mahdollisimman usein Kuparivuoren kentälle. Ensimmäinen mahdollisuus on perjantaina 2.5., kun LTU saapuu Naantaliin vierailulle. Kovasti koitan vapautua muista hommista riittävän ajoissa, jotta ehdin tätä kamppailua perjantaina seuraamaan.

”Alasarjat”

Mielenkiintoisia seuroja, otteluita ja ottelutapahtumia löytyy myös ”alasarjoista”. Ja tarjonnasta ei ole Turun seudulla pulaa. Jos tiedätte joitain käymisen arvoisia paikkoja / seuroja, niin pistäkäähän vinkkejä tulemaan joko tämän kirjoituksen kommentteihin, Facebook-sivuilleni, Twitteriin @penkkisport tai meiliin penkkisport@gmail.com.

Bongailusta kun oli tämän kirjoituksen alussa juttua, niin en voi jättää mainitsematta Huuhkajia. Lintubongarit eivät valitettavasti tule tänä kesänä näkemään täysikasvuisia huuhkajia Veritas Stadionilla, mutta poikasten touhuista saadaan sentään nauttia 5.9. (U21 Suomi – Wales).

Lähdetäänhän tulevana kesänä sankoin joukoin viheriöiden äärelle ja napataan kavereitakin mukaan! Futis- ja urheilukulttuurin kehittäminen alkaa jokaisesta itsestään ja pienistä teoista. :)

 

Mikäs peli tämä tällainen on? Sopupeli?

Monenlaisissa peleissä olen minäkin elämäni aikana ollut, mutta en aiemmin sellaisessa, johon jouduin / pääsin torstaina Veritas Stadionilla. Kyseessä oli nimittäin mitä todennäköisimmin sopupeli. Lähdin tähän Eurooppa-liiga -viikkoon kovin odotuksin (lue maanantain bloggaukseni: Euro-huumaa Turussa - Make it douple!) , mutta jouduin pettymään rankasti, kun lilliputit Luxemburg ja Färsaaret kävivät pistämässä Suomen futispääkaupungin polvilleen. Joillekin turkulaisten kyykyttäminen tuntuu tuottavan suurta mielihyvää, mutta kannattaa muistaa, että näihin peleihin pääsevät kokeilemaan toki muutkin joukkueet - riittää että pärjää kotoisessa Veikkausliigassa. Itsekään en tällä viikolla nähtyjä tuloksia helpolla sulata, mutta pyrin myös välttämään lyödyn lyömistä.

Intohimoisena twitteristinä (@penkkisport) tiirailin Interin pelin 1. puoliajalla luuriani tiiviisti. Yht’äkkiä silmiini osui muutamia viestejä täysin poikkeuksellisesta vedonlyönnistä. Muita Eurooppa-liigan otteluita oli pelattu noin kymppitonneilla, kun taas Interin peliin oli lyöty ”molemmat joukkueet tekevät maalin” lähes 300.000 eurolla. Vedonlyöntiammattilaisten mukaan tämä oli täysin poikkeuksellista, joten epäily vedonlyöntivilpistä heräsi.

Korostettakoon heti kättelyssä, että kumpaakaan joukkuetta ainakaan minä en epäillyt missään vaiheessa, koska pelaajien toimesta ei kentällä näkynyt mitään epäilyttävää. Vilkaisu tuomarinelikon nimiin ja kotimaihin vahvisti epäilyksiäni. Vaikka mistään kansalaisuudesta ei varmaan saisi olla mitään ennakkokäsityksiä, niin ehkä armenialainen tuomarinelikko ei kuulosta kaikkein vaikeimmin ostettavilta. Tuomarinelikon muodostivat Andranik Arsenyan, Erik Arevshatyan, Hovhannes Avagyan ja Manuk Fahradyan.

Kerroin puoliajalla muutamille tutuille näistä oudoista viesteistä, mutta silloin niihin suhtauduttiin vielä vähän naureskellen. Pelikellon osoittaessa 79 minuuttia alkoi Veritaksella tapahtua. Erotuomari Arsenyan vihelsi täysin mitättömästä tilanteesta rankkarin vieraille. Vihellys tuli sellaisella reaktiolla, että vaikka virhe olisi tapahtunutkin, niin piippaus tuli ainakin liian aikaisin. Vieraat pussittivat pallon 11 metristä maaliin ja moni vedonlyöjä hieroi varmasti käsiään. Periaatteessa heti seuraavasta tilanteesta vain minuuttia myöhemmin armenialaistuomari keksi pallon osuneen vierasjoukkueen puolustajan käteen rankkarialueella. Pallo taas 11 metriin ja vedonlyöjien käsien hieronta sen kun kiihtyi. Hollantilaisvahvistus Pim Bouwman latasi kuitenkin pallon ylärimaan ja oli TPS:n Wayne Brownin tapaan omalta osaltaan auttamassa joukkuettaan mahdollisen peliruuhkan välttämisessä.

Nyt mennään jo kuulopuheille, mutta kuulemma Interin epäonnistuneen pilkun jälkeen päätuomari oli ottanut katsekontaktin yläkerran herraan. Taisi palkkapussi vaihtua ongelmiksi. Ottelun jälkeen ainakaan toinen rajatuomari ei jäänyt kentälle kättelemään joukkueita kuten yleensä on tapana, vaan hän oli painellut päätä pahkaa pukuhuoneeseen. Tiedotusvälineiden edustajat yrittivät saada tuomareita kommentoimaan ottelua, mutta jostain syystä ottelun tuomaritarkkailija (englantilainen ex-huipputuomari Steve Bennett) oli kieltänyt tämän. Lehdistötilaisuudessa molempien joukkueiden kapteenit ja valmentajat olivat yhtä mieltä siitä että ottelussa nähtiin kaksi käsittämätöntä ja aiheetonta rangaistuspotkua. Veikkaan että tämän ottelun jälkipyykkiä tullaan pesemään jossain muuallakin kuin Veritas Stadionilla Interin huoltajan kopissa. Turkulainen NES Production hoiti ottelun videokuvauksen ja on toimittanut 90 min materiaalin Interille. Tuolle materiaalille tulee varmasti olemaan käyttöä muuallakin kuin Interin videopalaverissa.

Kaikki tämä edellä mainittu ei muuta sitä faktaa, että Interin olisi pitänyt mennä tästä otteluparista jatkoon (kuten myös TPS:n omastaan), vaikka tuomari tekisi kentällä ihan mitä sattuu. Inter yritti rakentaa peliä ja vastustaja taas yritti rikkoa sitä. Avauspuoliskolla vedot maalia kohti olivat 0-4 ja Magnus Bahne oli suorittanut kolme hienoa pelastusta. Toisella puoliajalla Interilläkin oli joitain maalipaikkoja, mutta tulosta vaan ei syntynyt – edes pilkulta.
 

Euro-huumaa Turussa - Make it douple!

”Suomen jalkapallopääkaupungissa” päästään alkaneella viikolla nauttimaan kahdesti kansainvälisestä futiksesta, kun sekä TPS että Inter pelaavat toiset ja ratkaisevat Eurooppa-liigan 1. karsintakierroksen osaottelut kotikentällään Veritas Stadionilla.

Vaikka kotoisessa Veikkausliigassa pelataan minusta paljon mainettaan parempaa futista, on kuitenkin myönnettävä, että eurooppalaisittain kyseessä on, ja tulee myös jatkossa olemaan, kasvattajasarja. Minä saan ainakin suurimmat iloni niistä Veikkausliigan tiedotteista, joissa kerrotaan jonkun pelaajaan menevän testiin tai siirtyvän pysyvästi johonkin ulkomaalaiseen joukkueeseen.

UEFAn järjestämän arvontatilaisuuden tulosten jälkeen Suomessa oltiin erittäin positiivisin mielin. Jokainen 1. karsintakierrokselle osallistuva joukkue, eli turkulaisten lisäksi MIFK, sai kaadettavissa olevan vastustajan. Kasvattajaroolistaan huolimatta suomalaiset lähtivät ottelupareihin voittajasuosikkeina. Lopulta avausottelut vieraskentillä eivät tuoneet yhtään voittoa suomalaisille, mutta onneksi ratkaisevat ottelut pelataan kotimaan kamaralla.

Turun Euro-viikon aloittaa TPS, joka kohtaa tiistaina Veritas Stadionilla luxemburgilaisen AS Jeunesse Eschin. Avausotteluiden ehkä tyrmistyttävin tulos tuli juuri Luxemburgista, jossa isännät kaatoivat Tepsin lukemin 2-0. Uskon ja luotan että Tepsi menee kuitenkin tästä parista jatkoon pitämällä Kupittaalla maalinsa puhtaana, tekemällä kaksi maalia sekä hoitamalla lopulta ratkaisevankin pallon kotiyleisön tuella maalin perukoille.

Torstaina on vuorossa Inter, joka pelasi avausottelussa 1-1 tasapelin Färsaarilla. Inter katkaisi sunnuntaina voitottomien otteluiden putkensa Vaasassa ja luotan että aiempi voitoton putki vaihtuu nyt voittoputkeksi Vikingurin kustannuksella. VPS-pelin perusteella negatiivisissa merkeissä esillä ollut Irakli Sirbiladze haluaa kääntää huomion siihen mitä hän osaa parhaiten, eli maalintekoon. Vaasassa niitä syntyi kaksi ja uskon että färsaarelaisten verkkokin heiluu vähintään kertaalleen, mikä riittää jatkopaikkaan.

Toivottavasti yleisö löytää tiensä Veritakselle näihin molempiin otteluihin, jotka alkavat muuten Veikkausliiga-peleistä poiketen klo 19:00. Euro-pelipäivät ovat aina erityisiä juhlapäiviä, joten kannustetaan yhdessä molemmat turkulaiset jatkoon, niin saamme nauttia lisää Euro-herkkua 2. karsintakierroksella.

Tässä vielä jatkoonpääsyn lisäksi lisämotivaatiota TPS:lle! Saman voisi pienellä dubbauksella todeta myös Interille.

Onnea Veritas Stadion – kiistakenttänä jo 10 vuotta

Suomen jalkapallopääkaupungin pyhättö, Veritas Stadion, avattiin yleisölle kymmenen vuotta sitten. Stadionin avausottelu oli itseoikeutetusti Turun derby. Interin ja TPS:n kohtaamista 15.5.2003 oli seuraamassa 6211 katsojaa.

Suomen vuoden 1952 Olympialaisiin valmistuneen nykyisen Olympia-katsomon ympärille on rakennettu yksi Suomen hienoimmista jalkapallo stadioneista, jossa on nykyään 8072 istuma- ja 1300 seisomapaikkaa. Hanke on ollut kokonaisuudessaan hieno ja rohkea. Se on nostanut turkulaisen jalkapallon ja penkkiurheilun puitteiltaan aivan uudelle tasolle. Käyttöön vihkimisen jälkeen stadionilla on nähty monia mielenkiintoisia yhteenottoja niin viheriöllä kuin kabineteissakin. En lähde juhlapäivänä ruotimaan näitä kabinettien yhteenottoja sen tarkemmin, mutta todettakoon että ymmärrän asiassa riidan molempia osapuolia.

Tulkaahan kaikki joukolla katsomaan perjantain juhlaottelua ja sitä miltä stadion näyttää vuonna 2013. Interin kannattajaryhmän Facebook-sivulta löytyy kuvia stadionin rakennusvaiheesta. Katso tästä miten Veritas Stadion nousi Kupittaalle.

On mielenkiintoista nähdä minkä verran väkeä saapuu 10 v juhlaotteluun perjantaina 17.5., kun Inter kohtaa VPS:n (juhlaottelun FB-event). Inter tarjoaa lippuja otteluun synttäripäivään hyvin osuvasti 10 euron kappalehintaan, joten rahasta ei pitäisi ainakaan kenelläkään jäädä kiinni. Nyt vain puskaradio laulamaan, jotta hieno stadion saa juhlaotteluunsa hyvän määrän yleisöä paikalle.

Katso myös: Veritas Stadion Wikipediassa

Avausderby tarjosi hyvää viihdettä - ensi kerralla kaikki paikalle!

Kauden ensimmäinen Turun derby potkittiin päivä päivältä vihreämmältä näyttävällä Veritas Stadionilla – tosin ei se nurmi vieläkään hyvä ole, mutta väri alkaa muistuttamaan vihreää ruskean sijasta.. Tepsin Sami Rähmönen otti derbyn potkimisen liian kirjaimellisesti ja saatteli itsensä suihkun puolelle 62 min kohdalla jälkipelissä Severi Paajasta potkimalla. Tästä huolimatta Tepsi piti Turun valtikan itsellään 2-1 voitolla ja Interin Tepsi-peikko jatkaa kasvamistaan. Jokohan se alkaa kohta olla suur-Rölliäkin isompi? Edellinen Interin derbyvoitto on nähnyt päivänvalon 14.5.2009, eli neljä vuotta sitten.

Odotettu futispääkaupungin paikallismatsi tarjosi hyvää viihdettä vähän yli 5.000 katsojalle. Tepsi oli alussa vahva ja hankki itselleen turvallisen tuntuisen 2-0 johdon 18 minuutissa. Johto taisi tuntua niin turvalliselta, että musta-valkoiset tuhlasivat muutamia maalipaikkoja huolimattomuuttaan. Interin väkivahva Irakli Sirbiladze kavensi ottelun juuri ennen taukoa, mikä teki varmasti hyvää ottelulle. Inter painoikin päälle toisella puoliajalla etenkin Rähmösen lähdettyä ennenaikaiselle pesulle. Tepsilläkin toki oli paikkansa toisella puoliajalla ottelun tappamiseen, mutta ne pysähtyivät rangaistuspotkua myöden Magnus Bahneen.

Ottelun yleisömäärä oli (taas) isohko pettymys minulle. Ottelun lähettäminen livenä vapaalla tv-kanavalla vaikutti varmasti jonkun verran yleisömäärään. Turkulaisen jalkapallon kannalta ei olekaan välttämättä hyvä asia, että derby televisioidaan, mutta liigalle, lajille ja tv-kanavalle se on varmasti positiivista peeärrää ja hyvä asia. Tulee matsi televisiosta tai ei, niin kyllähän tällaiseen peliin pitäisi paljon enemmän yleisöä saada paikanpäälle. Tällä kertaa ei voi keliäkään syyttää..

Maanantaina pelattiin Turun derbyn lisäksi toinen odotettu kohtaaminen, kun lahtelaiset kohtasivat helsinkiläiset. FC Lahden pettymykseksi HJK:n tähtisikermä houkutteli Kisapuistoon vain 3879 katsojaa. Isäntäjoukkueet TPS ja FC Lahti odottivat varmasti maanantailta isompia katsojalukemia. Vertailuksi kerrottakoon, että Jokereiden katsojakeskiarvo oli runkosarjassa kovempi kuin näiden kahden huippuottelun yhteenlaskettu yleisömäärä: Turun derby + Lahti-HJK yht. 8940, Jokerit 9828, HIFK 7363, HC TPS 6103.

Ollaan me vaan aikamoinen lätkäkansa katsotaan sitä sitten yleisön tai median kautta. Granlund edestä, Granlund takaa, Granlund veivaa ja Granlund makaa. Leijonat rillaa Jutin opastuksella täyden Hartwall Areenan ja media kirkuessa onnesta - siinä viikon kuumimmat urheilu-uutiset, vaikka paljon muutakin mielenkiintoista olisi tarjolla. Ja älkää nyt ymmärtäkö väärin, en halua kritisoida kiekkoa, vaan otan pikemminkin lakin päästä ja kumarran sille miten siellä on rakennettu tuo nykyinen asema.

Kauden ensimmäinen Turun Derby maanantaina

Turusta on jo vuosien ajan puhuttu Suomen jalkapallopääkaupunkina. Turku on ainoa paikkakunta, jossa pelataan aitoja derbyjä, eli paikallisotteluita. Itse asiassa kaikki lajit huomioiden derbyt eivät ole mitenkään kovin yleisiä Suomessa.

 

Kuluvan kauden piti olla HJK:n juhlamarssia kohti mestaruutta, mutta muutaman ensimmäisen kierroksen perusteella siinä saattaa käydä kuten Neuvostoliiton marssille Suomen halki aikoinaan. Toki Klubi johtaa Veikkausliigaa, mutta otteet eivät ole olleet mitenkään murskaavia. Toisaalta voi olla että odotukset oli asetettukin liian korkealle. Eihän jalkapallossa saa murskavoitosta yhtään sen enempää pisteitä kuin niukastakaan voitosta.

 

Turkulaiset ovat perinteisesti olleet HJK:n haastajalistan kärkipäässä. Täksi kaudeksi TPS nimettiin edelleen yhdeksi päähaastajista, mutta Interiä ei ehkä nostettu ihan kärkeen haastavan kauteen valmistautumisen vuoksi. Tepsi on aloittanut kautensa kahdella voitolla ja kahdella tappiolla. Joukkueen kannattajat eivät ole olleet lainkaan tyytyväisiä päävalmentaja Marko Rajamäen taktiseen valmentamiseen. Tepsin suurin vahvuus ainakin paperilla on keskikenttä, jossa on hyviä vaihtoehtoja jonoksi asti. Tuloksellisesti Tepsin kotipelit ovat sujuneet hyvin ja se johtaakin kotiotteluiden sarjataulukkoa. Tepsin onneksi maanantain derby on heidän kotiottelu, mutta eipä tuossa ottelussa taida kotiedusta juuri konkreettista etua olla, koska molemmat saavat joka tapauksessa käyttää omia koppejaan, kenttäpuoliskojaan ja saavat pelata omien fanien edessä.

 

Interin kauteen valmistautuminen oli melko huono. Pelaajia oli telakalla, osa ilmestyi rinkiin kauden kynnyksellä ja ottelut eivät sujuneet Liiga Cupissa alkuunkaan. Jos Tepsissä ovat fanit olleet tyytymättömiä, niin Interissä tyytymättömyyttään on ilmaissut valmentaja Job Dragtsma. Tai näin ainakin jos lehtiin on uskomista. Hollantilaiskoutsi ei ollut tyytyväinen seuran pomon Stefan Håkansin rahankäyttöön pelaajamarkkinoilla ja hän jopa kyseenalaisti kiertoteitse jatkoaan, jos jatkosopimuksen tekohetkellä luvatuista raameista ei pidetä kiinni. Vaikeista asetelmista huolimatta Inter on aloittanut Veikkausliigan ihan lupaavasti. Tilillä on kaksi voittoa, yksi tasapeli ja yksi tappio. Ja onhan sini-mustien materiaali kieltämättä hyvä, joskin kapea.

 

Kauden avausderbyyn lähdetään maanantaina 13.5. siis tasaisesta asetelmasta. Inter on sarjataulukossa neljäntenä ja TPS kuudentena kun molemmat ovat pelanneet 4 ottelua. Ennen derbyä molemmat turkulaiset pelaavat vielä yhdet ottelut helatorstaina, kun Inter kohtaa kotonaan Lahden ja entiset avauspelaajansa sekä TPS vieraissa KuPSin. Interin peliä voi kuunnella Monskan Näköradiosta ja Tepsin peliä AuranAalloilta.

 

TPS on ollut derbyissä niskan päällä ja Interille onkin saattanut muodostua jonkinlainen Tepsi-peikko. Interin edellisestä derbyvoitosta taitaa olla aikaa jo neljä vuotta, mutta maanantaina on taas uusi mahdollisuus. Täytetään Veritas Stadionin lehterit ja pistetään kunnon jalkapallohuuma päälle! Alkukauden suurin yleisömäärä on ollut Turussa 3975 ja koko liigassa 5040, joten tuo Helsingin lukema nyt ainakin pitää lyödä rikki maanantaina. Laitetaan viidakkorumpu laulamaan!

 

 

TPS – FC Inter ma 13.5. klo 18:30 @ Veritas Stadion

 

 

Viikonloppuna runsaasti sporttia Turussa – osa vähän erikoistakin

Turun seudulla on tulevana viikonloppuna tarjolla penkkiurheilijoille monia mahdollisuuksia toteuttaa harrastustaan ja tutustua vähän erikoisempiin lajeihin ja tapahtumiin. Suosittelen mitä lämpimimmin lähtemään rohkeasti hakemaan uusia elämyksiä uusien urheilulajien parista.

 

 

Urheiluviikonlopun avaa jo perjantaina käynnistyvä pöytätenniksen Silja-Malja. Ottelut pelataan Sokos Hotel Caribian hallissa, eli Caribia Areenalla, mutta siihen tämän tapahtuman ennakkotiedot sitten oikeastaan loppuvatkin. Ilmeisesti pöytätennis ei ole suuri yleisölaji, koska tietoa on todella vaikea löytää. Turnauksen järjestävällä Turun Kaikulla ei ilmeisesti ole vuonna 2013 vielä omia kotisivuja eikä Suomen Pöytätennisliitonkaan sivulta löydy mitään kovin tarkkaa tietoa viikonlopun tapahtumista. No, pöytätennistä pelataan kuitenkin Caribialla perjantaista sunnuntaihin ja kuulopuheiden perusteella kyseessä pitäisi olla aika isokin tapahtuma.

 

Lauantaina onkin sitten todella vilkas urheilupäivä – urheiluviihdettä voi nauttia neljässä eri katsomossa. Tapahtumapaikkoina toimivat Caribia Areenan lisäksi Parkin kenttä, Varissuon jäähalli ja Urheilupuiston yläkenttä.

 

Parkin kentällä pelataan klo 10-15 kaikkien aikojen ensimmäinen box lacrossen SM-turnaus. Lacrosse on monille jo jollakin asteella tuttu laji. Tässäkin blogissa on kirjoitettu lajista viime kesänä, kun Suomessa pelattiin nuorten MM-kilpailut (lue aiempi lacrosse-kirjoitus). Kaukalossa pelaamisen lisäksi box lacrosse eroaa emolajistaan monella tapaa. Eroista mainittakoon poikittaisella mailalla puolustaminen ja 30 sekunnin hyökkäysaika. Jo nämä elementit varmistavat että Parkilla nähdään vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Box lacrossen SM-sarjaan osallistuu tänä vuonna neljä joukkuetta ja ne kaikki nähdään tässä turnauksessa. Joukkueista puolet tulee Turun seudulta - isäntäjoukkue Titans on sarjan suurin ennakkosuosikki ja vasta toimintansa käynnistelevällä LTU:lla on lähinnä haastajan rooli. Tämän tapahtuman järjestäjille on annettava vielä erityiskiitos ennakkotiedotuksesta. Ajantasaisten nettisivujen lisäksi tapahtumasta on tiedotettu myös sähköpostitse.

 

Varissuon Jäähallissa pelataan tuttuun tapaan jääkiekkoa, mutta tällä kertaa tosin ilman jäätä ja teriä, kun siellä pelataan Rullakiekon SM-sarjan osaturnaus. Kotijoukkue Kärsämäen ZSKA saa tässä turnauksessa vastaansa klo 11 Pahalammen ja klo 17 Veikot. Tästäkin tapahtumasta oli vähän vaikea löytää infoa, kun ZSKA:n kotisivut taitavat olla poissa käytöstä, vaikka ne netissä ovatkin. Isäntäjoukkueen otteluiden lisäksi hallissa pelataan muiden otteluita klo 13, 15 ja 19. Rullakiekon SM-sarjassa on vuosien saatossa pelannut monia nimimiehiä emolajin puolelta. Tämä paljastuu vilkaisemalla esim. vuoden rullakiekkoilijoiksi valittuja: Sasu Hovi, Teemu Virtala, Kimmo Kuhta, Ville Nieminen. Eikä sovi tietenkään unohtaa vuonna 2004 vuoden maalivahdiksi valittua Antti Niemeä.

 

Nykyisiä ja entisiä kiekkotähtiä näkyy todennäköisesti myös Varissuon turnauksessa, sillä turkulaisten riveissä Varissuon bunkkerissa kirmaavat Jesse Saarinen, Markus Laine, Sami Hurme (no, ehkä veli on vähän tunnetumpi), Kai Syväsalmi, Tuukka Pulliainen ja Jussi Tapio. Ensimmäisenä isäntiä haastavan Pahalammen joukkueen nimilistalta löytyy mm. Sasu Hovi, viikko sitten SM-liigan hopeamitalin voittanut Niclas Lucenius sekä KHL:n pistepörssin 5. Jori Lehterä. Toisessa ottelussa vastaan asettuu hallitseva Suomen mestari Vuorelan Veikot, jonka nimekkäimpiä pelaajia ovat NHL- ja AHL-peluri Teemu Hartikainen, Teemu Virtala sekä Tuomas Kiiskinen.

 

Alkukaudesta tuttuun tapaan Urheilupuiston yläkentällä on lauantainakin tarjolla musta-valkoisen TPS:n peli, mutta tällä kertaa viheriöllä kirmaavatkin miesten sijasta Tepsin naiset, kun klo 16 alkavassa liigaottelussa vastaan asettuu HJK. Tepsi on viidessä ottelussa koonnut kolme pistettä ja HJK kuudessa ottelussa seitsemän pistettä. Sarjataulukossa TPS on sijalla 8. ja HJK sijalla 6, joten tärkeitä sarjapisteitä on lauantaina jaossa.

 

Tähän listaan kun lisätään vielä sunnuntaina Veritas Stadionilla pelattava Veikkausliiga-kamppailu TPS – VPS, niin viikonlopun penkkiurheilutarjonta on tosiaankin luvalla sanottuna mahtava. Napatkaahan ystävää hihasta ja lähtekää seuraamaan urheiluviihdettä paikan päälle!

Tähtitehdas palaa Veritas Stadionille!

Veikkausliigaa on pelattu jo muutaman kierroksen verran, mutta minun osalta kausi alkaa vasta maanantaina, kun tieni vie jälleen tuttuun tapaan Veritas Stadionille. Onneksi stadionyhtiö, TPS ja kaupunki pääsivät pitkäksi venyneiden neuvottelujen jälkeen sopuun ja Tepsinkin pelit pelataan Turun jalkapallopyhätössä muutamaa alkukauden evakko-ottelua lukuun ottamatta. En ehtinyt käydä katsomassa Yläkentällä pelattuja Veikkausliiga-otteluita, mutta TPS – MIFK Suomen Cupin ottelua näin vähän aikaa. Vaikka Yläkenttä on ihan ok varakenttä, niin ei kyllä pidemmällä tähtäimellä otteluiden pelaamisessa jossain muualla kuin Veritaksella ole mitään järkeä näin katsojan silmin katsottuna. Toivottavasti sopimuskuviot menisivät jatkossa siihen suuntaan, että jatkossa kaikki kaupungista löytyvät voimavarat käytetään Kupittaan kokonaisvaltaiseen (kenttä, katsomot, tekniikka, ravintola, yms.) kehittämiseen yhteistyöllä.

Kauden alkua on värittänyt myöhäinen kevät ja siitä johtuneet ottelusiirrot. Jokakeväinen ja -syksyinen tekonurmikeskustelu on siis jälleen käyty ja jäädään odottamaan uutta keskustelua taas syksyllä. Kävin itse Veritaksella torstaina ja silloin siellä oli vielä harsoa nurmen pinnalla, mutta nyt kentän pitäisi olla hyvässä kunnossa – ainakin jos Interin twiittaukseen on luottaminen.

Kaudesta on tehty niin paljon ennakoita, että en sotke lusikkaani enää siihen soppaan, vaan tyydyn toteamaan, että odotan kautta suurella mielenkiinnolla. Turkulaisille futiksen ystäville on taas tarjolla makeaa mahan täydeltä. TPS:n ja Interin otteluiden lisäksi Veritaksella tullaan näkemään huuhkaajiakin, kun Suomi kohtaa elokuussa Slovenian. Toivon että tälläkin kaudella turkulaiset pystyvät haastamaan mestaruustaistelussa lähes varmaksi mestariksi jo leimatun HJK:n. Lisäksi toivon että sekä turkulaiset, että myös muut suomalaiset joukkueet menevät Euro-kentillä mahdollisimman pitkälle.

Muistakaahan pitää ystävät ja tutut tietoisina kotoisesta jalkapallotarjonnasta. Vaikka pelin tasossa on tietysti eroa televisiosta tulevaan maailman kovatasoisimpaan futikseen, niin kyllä kotimainen jalkapallo on mainettaan parempaa. Tämä on se "tähtitehdas", josta on ponnahtanut tähtitaivaalle esimerkiksi Litmasen, Hyypiän ja Jääskeläisen kaltaisia tähtiä. Tälläkin hetkellä viheriöillä kirmaa monia tähtipotentiaalin omaavia nuoria, joista mainittakoon vaikka Petterit Forsell ja Pennanen ja Joel Pohjanpalo. Nuorten pelaajien lisäksi virta on tuonut maailmalta takaisinpäin jo tähti-statuksen ansainneita pelureita, kuten Mikael Forssell, Teemu Tainio, Pekka Lagerblom ja Mika Väyrynen.
Hankitaanpa porukalla Suomi-futikselle uusia ystäviä houkuttelemalla tuttuja mukaan peleihin. Onnistuin viime kaudella puhumaan joitain suomifutista "potkupalloksi" haukkuvia tuttuja Veritakselle käymään ja monet olivat visiitin jälkeen sitä mieltä, että olihan se peli sittenkin ihan hyvää. Jokainen peleissä käyvä kun huokuttelisi vaikka kolme uutta katsojaa mukaansa, niin ensikertalaisten määrä kasvaakin jo mukavasti. Alkukauden yleisömääriä kun katsoo, niin katsomoissa on kyllä ollut huolestuttavan paljon tilaa. Minä lupaan ainakin kantaa korteni kekoon ja soittaa puskaradiota mahdollisimman kovalla volumella!

P.S. Voikohan Jarno Heinikangas tulla koskaan enää Veritakselle? Hänhän lupasi ettei tule sinne, jos häviää Job Dragstmalle Aurajoen yöjuoksussa lauantaina. Jallu ei tullut lähtöviivalle lainkaan ja Dragstmakin keskeytti kympin lenkin.

 

Vesipalloa, jalkapalloa ja vesijalkapalloa?

Kävin tänään pyörähtämässä Veritas Stadionilla, jossa pelataan kauden 2013 ensimmäinen Veikkausliigakamppailu lauantaina 13.4. Tai siis pitäisi pelata. Stadionin ravintolan henkilökunta vastasi kysymykseeni viitaten kaupungilta kentän pelikunnosta vastaavan työntekijän kommentteihin, että kentän saaminen pelikuntoon ajoissa vaatisi pienen ihmeen.

Tuossa kuvassa näkyy peitteiden alla voimia keräämässä oleva viheriö(?). Olympiakatsomon edessä olevan mustan peitteen alla (se ei siis ole varjo, vaan mustaa kangasta) olevat osat ovat vielä kuulemma aivan jäässä. Mustalla värillä yritetään ilmeisesti saada sitä osaa kentästä lämpiämään enemmän, jotta jää sulaisi. Kentän alla on lämmitysputket, mutta niitä ei voida kuulemma vielä käyttää, koska maassa on vielä routaa. Jos kenttä tuolta peitteiden alta pelikuntoon ajoissa saadaankin, niin epäilen että melko huonokuntoinen ja märkä se ainakin on.

Palaan Veikkausliigakauden starttiin ja turkulaisen penkkiurheilijan odotuksiin vielä lähempänä h-hetkeä. Olen harmitellut kevään urheilutarjonnan vähäisyyttä Turun seudulla, mutta jotain mielenkiintoista on sentään tarjolla. Meiliini kolahti muutamakin viesti vesipallon ystäviltä. Näinä urheilullisesti vähän hiljaisina kevätpäivinä turkulaiset penkkiurheililjat voisivat tutustua tuohon monelle varmasti aika vieraaseen lajiin, sillä Impivaarassa pelataan vesipallon Suomen mestaruuksista neljän eri joukkueen voimin. Kaikki Turun Uimareiden vesipallojoukkueet ovat selviytyneet SM-finaaleihin, mikä on historiallinen tilanne!

TU:n miesten finaalien kotimatsit Kuhia vastaan löytyvät tuosta vasemmalta Penkkisporttaajan tapahtumakalenterista. Itse aion suunnata Impivaaraan sunnuntaina, jolloin toivon näkeväni ”pojan” turkulaisten käsissä ottelun päätteeksi. Olen nyt jo saanut muutaman tutun innostumaan mukaan, joten muutkin ensikertalaiset rohkeasti vaan mukaan lehtereille. Viime kerralla seurasin nuorten maajoukkueen vesipallo-ottelua ylhäältä kahvion puolelta, mutta tällä kertaa aion uskaltautua vinkin mukaisesti alakertaan lähes altaan reunalle:

”Impivaara ei nykymuodossaan oikein suosi katsojia, mutta parhaat paikat löytyvät allastilan puolelta. Vaikka siellä on kuumempaa kuin kahviossa niin tunnelma on eri ja peliin pääsee sisälle kun kuulee huudot ja vihellykset.”


Vesi- ja jalkapalloa odottaessa allekirjoittanut suuntaa torstaina ja lauantaina Saloon, jossa on tarjolla erittäin mielenkiintoisesti alkaneita naisten Mestaruusliigan lentisfinaaleita, joissa kohtaavat LP:t Viesti ja Kangasala. Jos joku ei pääse paikanpäälle, niin näitä matseja voi seurata suorana lähetyksenä joko UrhoTV:ltä tai Auran Aalloilta radio- ja nettilähetyksenä (kuuntele nettilähetykset täältä). Lauantaina Salossa olisi tarjolla myös nyrkkeilytapahtuma, mutta puntaroin vielä sen ja Caribian kamppailu-urheilutapahtuman välillä. Jommastakummasta tapahtumasta on siis mahdollisesti raporttia tulossa.

Nähdään(hän) katsomoissa!

Ny naatitaan!

Meikäläisen mielestä ainakin penkkiurheilijalla on tällä hetkellä nautittavanaan yksi vuoden mehukkaimmista ajankohdista. Täällä Turun seudullakin on jos vaikka mitä sporttia tarjolla.

Jos aloitetaan pääsarjoista, niin Veikkausliigan mitalitaistohan käy kuumana ja molemmat turkulaiset (Inter & TPS) ovat vielä mukana taistelemassa jopa kirkkaimmista mitaleista. Kuuma onkin tällä hetkellä erinomaisesti kuvaava adjektiivi, sillä maanantain kierroksella erotuomari Mikko Lehtola löi lisää löylyä mestaruustaistoon erikoisella ratkaisullaan Haka – HJK televisio-ottelussa (lue lisää tapahtuneesta). Turkulaisten kilpaveljinä mitalitaistossa ovat tietysti HJK sekä ehkä vähän yllättäen Maarianhaminan IFK. Mitaleiden kannalta äärimmäisen tärkeitä matseja on Veritas Stadionilla tarjolla vielä viisi kappaletta. Tulkaahan kaikki paikanpäälle seuraamaan miten turkulaisille käy mestaruusjahdissa.

Keneltäkään ei ole varmaan jäänyt huomaamatta, hyvässä tai pahassa, että jääkiekon SM-liigakin on jo alkanut. Liiga alkoi käskytys- ja väkivaltakohun sekä NHL:n työsulun värittämänä suuren mediamyllyn kera. TPS on aloittanut kautensa heikohkosti, mutta HIFK-ottelussa viime lauantaina HK Areenalla oli jo yli 7000 katsojaa. Itsekin aion suunnata ”nakkikattilaan” peliä katsomaan heti kun se vaan aikatauluihini sopii. Täällä Turussa mediakohu ei ole rajoittunut vain TPS:n ja Liigan ympärille, vaan oman tilansa mediassa on saanut myös TuTo, joka tekee näkyvää työtä Mestiksen puolella. Marli Areenaksi nimensä muuttanut halli on myös matkasuunnitelmissani, joten Tamin valtakunnastakin on raporttia tulossa.

(c) Tuomas Pelto, tuomas.pelto at gmail.com

Myös lentopallon Mestaruusliiga on käynnistynyt jo ja tarjoaa hyvää penkkiurheiluviihdettä Raision lisäksi myös Turussa ja Naantalissa. Koko talousalueen joukkueeksi pyrkivä Loimu levittää lentopalloinnostusta viemällä viime lauantaina pelatun ottelun Turkuun ja tulevana lauantaina pelattavan ottelun Naantaliin. Turkulaisittain mukavan lisämausteensa Mestaruusliigaan tuo Loimun paikallisvastustajat VaLePa ja Hurrikaani, jotka olivat viime kauden finalistit ja myös alkaneen kauden suurimmat ennakkosuosikit. Ensimmäinen mielenkiintoisista paikallisväännöistä on edessä jo ensi keskiviikkona, kun mestarit ovat areenalla Raisiossa.

Edellä mainittujen sarjojen lisäksi tähän aikaan vuodesta on tietysti tarjolla monenlaista muutakin urheilua. pääsarjaurheilua ja myös alemman tason sarjoista löytyy paljon katsottavaa ja koettavaa. Mainitsematta jäi nyt ainakin koripallo-, käsipallo- ja futsal-sarjat, joihin aion kuitenkin tutustua talven aikana. Lisäksi aion tutustua myös paikalliseen alemman tason urheiluun. Heittäkääpä taas viestiä tulemaan mielenkiintoisista joukkueista, tapahtumista ja sarjoista!

Kommentteja Huuhkaajista ja heidän poikasistaan

Tällä viikolla Suomi-futiksen ystäviä hellittiin kahdella maaottelulla. PenkkiSporttaaja seurasi U21 maajoukkueen EM-karsintaottelun Liettuaa vastaan Turussa paikanpäällä ja isojen Huuhkaajien harjoitusottelun Pohjois-Irlantia vastaan kotisohvallaan. Tässä tulee tiiviit avautumiset näistä otteluista.

U21 EM-KARSINTA SUOMI VS LIETTUA

Pikkuhuuhkaajat aloittivat terävästi ennalta heikoksi arvioitua (ainakin minun toimesta) Liettuaa vastaan ja johtivat puoliajalla komeasti 3-1. Peli ei kuitenkaan ollut maaleja lukuun ottamatta kummoista. Vieruskaverini kanssa todettiinkin, että ihan kuin olisi jotain treenejä seuraamassa. Peli näytti enemmän tai vähemmän koko ajan treenien höntsäilyltä eikä paikalle saapuneet vähän yli 1400 katsojaa saaneet tunnelmaa nostettua. Minä odotin otteluun huomattavasti suurempaa yleisömäärää, joten olin pettynyt Palloliiton tekemiin markkinointiponnistuksiin. Olihan Suomen joukkueessa kuitenkin monia ennakolta mielenkiintoisiksi arvioituja tulevaisuuden lupauksia. Harmitti myös, että kannattajatoimintaa harrastavat Tepsin, Interin ja Suomen maajoukkueen (SMJK) kannattajat loistivat kokonaan poissaolollaan (nämä olisivat voineet sytyttää ja herättää pelaajatkin otteluun).

Toisella puoliajalla Suomen pelin taso laski entisestään ja Liettua pääsi kirimään lopulta lisäajan maalilla 3-4 voittoon asti. Maaleja yleisölle siis sentään tarjottiin, mikä olikin lähes ainoa positiivinen asia ottelussa. Suomalaisista on vaikea luetella onnistujia, mutta vierailijoista jäi hyvin mieleen heidän tähtipelaajansa Novikovas Arvydas (#18), joka edustaa seurajoukkueympyröissä maineikasta skotlantilaista Heartsia (katso pelaajakortti). Hän oli nopea ja vaarallinen ja teki ottelussa jääkiekkotermein tehot 1+3, eli hänellä oli varpaansa pelissä jokaisessa vierasjoukkueen maalissa.

Jo ennakkoon oli tiedossa että ottelulla ei ollut merkitystä karsintojen lopputuloksiin - paitsi joukkueiden keskinäiseen järjestykseen taulukon häntäpäässä. Luulisi kuitenkin että sini-valkoisen paidan kantaminen saisi pelaajan aina yrittämään parastaan, mutta siltä se ei Veritas Stadionilla näyttänyt. Toinen suuri motivaattori luulisi olevan paikalla olleet lukuisat pelaajatarkkailijat. Luulisi että näillekin junioreille jokainen tsäänssi olisi mahdollisuus, kuten Nykäsen Matti asian ilmaisisi.

Ottelun plussat ja miinukset:
+ Heartsin Arvydas jätti todella positiivisen kuvan itsestään. Nopeutta ja tekniikkaa oli sen verran, että tästä kaverista saatetaan kuulla vielä.
+ Päätösvihellys - tämä taisi olla ottelun mieluisin hetki pelaajille, mutta myös isolle osalle katsojista.
- Kiinnostuksen puute - en tietystikään tiedä oliko kyse oikeasti kiinnostuksen puutteesta, mutta siltä se näytti. Jokin oli mennyt latautumisessa totaalisesti pieleen.
- Maalivahtipelaaminen - Suomen maalissa pelannut Sahlgren ei vakuuttanut missään vaiheessa. Tilanne ei tosin ole helppo, kun HJK:ssa hän ei saa lainkaan tärkeitä liigaminuutteja. Onneksi A-maajoukkueessa on jo tällä hetkellä monia hyviä nuoria maalivahteja ja U21-joukkueessakin muita vaihtoehtoja HJK:n penkkimiehen lisäksi.

A-MAAOTTELU POHJOIS-IRLANTI VS SUOMI

Veritakselta ehti juuri parahiksi kotiin ja sohvan pohjalle, kun Yle tarjoili A-maajoukkueen otteita jälkilähetyksenä Pohjois-Irlannista. Kotijoukkue ei ole samaa tasoa muiden Britteinsaarten porukoiden kanssa, mutta toki kuitenkin ihan kohtalaisen hyvä nippu. Pohjois-Irlannin FIFA-ranking on 101 ja Suomen 72, joten tällä mittarilla Huuhkaajat lähtivät otteluun ennakkosuosikkeina. Mutta oman mausteensa näihin ennakkoasetelmiin tuo tietysti Mixu Paatelaisen kesken oleva sukupolvenvaihdos maajoukkueessamme.

Ottelu alkoi meikäläisittäin heikosti. Puolustuspelaaminen ei ollut riittävän laadukasta ja kotijoukkue karkasi 2-0 johtoon. Tämän jälkeen tapahtui PenkkiSporttaajan mieltä kovasti lämmittäviä asioita, kun suomalainen maajoukkue onnistui kirimään vieraskentällä takaa-ajoasemasta rinnalle ja jopa ohi. Valitettavasti johtoasema ei pitänyt loppuun asti, vaan lopulta oli tyytyminen 3-3 tasapeliin.

Ottelun plussat ja miinukset:
+ Perparim Hetemaj’n uskomaton vaparimaali (katso video). Mies kommentoi varsin osuvasti itse maaliaan ottelun jälkeen Iltasanomille ”Vain Fifassa pleikkarilla!”
+ Nousu vaikean 2-0 alun jälkeen jopa johtoon vieraskentällä.
+ Nuorten sisäänajo jatkuu. Joskus kokeilut onnistuvat ja joskus eivät, mutta on kyllä mukavaa nähdä A-maajoukkueessa sellaisia pelaajia kuin Hämäläinen, Uronen, Hetemaj, Kolehmainen, Pukki, Riski, jne…
- Maalivahtipelaaminen – toivottavasti Mixu löytää pian jonkinlaisen marssijärjestyksen A-maajoukkueen maalin suulle. Kelvollisia ehdokkaita on monia, mutta kukaan ei ole vielä ottanut vankkaa otetta ykkösvahdin paikalle.
- Puolustuspelaaminen – puolustuslinja ei oikein toiminut tässä ottelussa. Minun mielestä Paatelainen panostaa tällä hetkellä energiansa kuitenkin oikeisiin pelaajiin ja tulosta on tulossa.