Legendan viikko huipentuu kisoihin - kotimuseossa vierailtu

Olen asunut Turun seudulla yli 30 v ja kasvanut penkkiurheiluperheessä, mutta jouduin tarkistamaan sijainnin oikein kartasta, kun päätin mennä isäni kanssa vierailemaan Paavo Nurmen juhlapäivänä Turun keskustassa sijaitsevaan legendan kotimuseoon. Hämmästelin miksen ole ennen tätä kevättä kuullut kyseisestä paikasta mitään, mutta torstainen vierailu antoi minulle osittaisen vastauksen tähän.

Museo on ehkä hieman harhaanjohtava nimitys, mutta onhan siinä tosin se koti-liite edessä, joka ehkä antaa ymmärtää hieman kevennetystä museosta. Nurmen pienen pieni koti on entisöity wanhan ajan tyyliin. Kahta eteisessä ollutta infokangasta lukuun ottamatta kotimuseossa ei juuri ollut tietoa Nurmen urasta ja elämästä. Kotimuseossa ei ollut Paavon mitaleita, asusteita, piikkareita eikä oikein mitään muitakaan sellaisia tavaroita, joista olisi pystynyt aistimaan legendan.

Kotimuseosta löytyy lisätietoa Urheilumuseon kotisivuilta, josta löytyy myös tarinaa legendan elämästä, joten en lähde sitä tässä nyt sen enempää kertaamaan. Kiinnostuneet saavat kätevästi lisätietoa myös vasta avatuilta Paavo Nurmen virallisilta kotisivuilta tai kirjastoista.

Joka tapauksessa kotimuseo oli vierailemisen arvoinen paikka ja sopi erinomaisesti käsillä olevan PaavoNurmen viikon ohjelmaan. Nyt olen taas asteen verran enemmän turkulainen ja penkkiurheilija, kun olen käynyt Paavo Nurmen entisessä kodissa. Entisaikojen asunnossa vierailu herätti myös kriittisiä ajatuksia nykyisestä maailmanmenosta, mutta ne ajatukset eivät kuulu tämän blogin aihepiiriin.

Muistakaapa laittaa lauantaina televisio päälle (tai tallennus), kun Yle 2 esittää dokumentin Paavo Nurmi –paras kaikista kello 12:15. Ja kaikki tietysti joukolla sunnuntaina Paavo Nurmen Stadionille seuraamaan Paavo Nurmen kisoja kello 15:00 alkaen.

Vielä ehtii: Legendan muistonäyttely Raisiossa

Kuten aiemmin kerroin, niin Raision kirjastoon on rakennettu ratamoottoripyöräilijä Jarno Saarisen muistonäyttely touko-kesäkuun ajaksi (lue aiempi kirjoitukseni). Näyttelyn avajaisissa Saarisen elämänkerran kirjoittaneen Arto Terosen esitelmä tästä legendasta houkutteli jopa yli 200 kuulijaa paikalle.

 

 

 

 

Suosittelen kaikille urheilun ystäville käyntiä ilmaisessa näyttelyssä, jossa on kaikenlaista katsottavaa, kuten kilpapyöriä, palkintoja, artikkeleita, kuvia, yms. Vaikka näyttely on auki kesäkuun loppuun, kannattaa siellä käydä ennen 7.6. (muistaakseni se oli tämä päivä, kesäkuun alkupuolella joka tapauksessa), jolloin kilpapyörät lähtevät näytösajoihin muistaakseni Kuopioon ja sen jälkeen Keski-Eurooppaan johonkin näyttelyyn.

 

 

Itse kävin näyttelyssä vähän aikaa sitten ja hankin samalla 20 eurolla itselleni Saarisen maailmanmestaruudesta kertovan t-paidan. Monenlaisia muitakin legendatuotteita oli ostettavissa kirjaston yhteispalvelupisteestä.

 

 

Katso myös:

 

Ylen dokumentti Jarno Saarisesta   > >  >

 

Raision kirjaston info-sivu näyttelystä  >  > >

 

Raision kirjaston karttalinkki  > >  >

Raporttia korisdivarista ja vähän muustakin

Toteutin viime sunnuntaina aiemmin kirjoittamani (lue ko. kirjoitus) suunnitelman ja suuntasin Littoisiin katsomaan koripallon I-divaria. Lauantaina olin ollut Vantaalla seuraamassa lentopallon Suomen Cupin finaaleita. Naisten finaalissa LP Kangasala nappasi maailmantähti Riikka Lehtosen johdolla yllätysmestaruuden viime vuodet naisten lentiskenttiä dominoineen LP Viestin nenän edestä. Miesten finaalissa Samposta ei ollut VaLePan haastajaksi, vaan Sastamalassa päästiin juhlimaan kaupungin ensimmäistä Suomen Cupin kultamitalia. Cupin finaali oli kaikin puolin onnistunut tapahtuma ja Suomen paras palloiluareena näytti taas hyvät puolensa. Toivottavasti Turun palloiluhallin suunnittelijat tekevät ekskursioita Energia Areenalla. Sitä pohjaratkaisuna käyttämällä saadaan Turkuun kansainväliset mitat täyttävä erinomainen palloiluhalli, joka toisi varmasti mukanaan paljon kansallisia ja kansainvälisiä huipputapahtumia Turkuun.

Koriksen divarimatsissa vastakkain oli kaksi perinteistä seuraa kun Ura sai vastaansa Torpan Pojat. Tutkin sarjataulukkoa ennen otteluun lähtemistä ja havaitsin ettei Uran kausi ollut lähtenyt käyntiin onnellisten tähtien alla, sillä jumbosijan lisäksi saaliiksi oli tullut vain kaksi voittoa. Vastustajaksi saapunut ToPo taas oli sarjassa toisena, joten haastava iltapuhde oli Uralla siis edessään.

Eniten ihmetystä sarjataulukossa aiheutti se, miksi Ura (lohko A) ja TuNMKY (lohko B) pelaavat eri lohkossa. Koska Twitter on laiskan miehen nopein tiedonhakutapa nykyisin, niin naputin aiheesta sinne ja noin minuutin päästä tuli jo vastaus Koripalloliiton kilpailupäällikkö Tom Westerholmilta: ”Divari A:sta voi nousta #korisliiga:an, Divari B:stä Divari A:han ts Divari B=valtak. II-divisioona tai jääkiekon Suomisarja”. Tiesittehän muuten, että PenkkiSporttaaja löytyy myös Twitteristä: www.twitter.com/penkkisport.

Littoisten Monitoimitalolle oli sapunut minun lisäkseni noin pari sataa katsojaa - aika hyvin koriksen ykkösdivariin. En ainakaan havainnut että paikalla olisi ollut aiemmin kertomistani Ura-legendoista muita  kuin Vyyryläinen. Muita entisten koristähtien kasvoja sen sijaan tunnistin, mutta en valitettavasti osaa yhdistää kasvoja ja nimiä. Kentällä esiintyneistä pelaajistakaan en tuntenut nimeltään varsinaisesti yhtään. ToPon Elias Kajander kuulosti kovin tutulta ja muistelin hänen pelanneen Korisliigaakin. Kotiin päästyäni tarkistin Wikipediasta, että näin tosiaan oli. Ja pelaamisen lisäksi hän oli myös menestynyt siellä. Kävin joitain vuosia sitten Littoisissa katsomassa Ura Basketin A-junioreiden buumia. Valitettavasti minulla ei ole tuon käynnin käsiohjelmaa tallessa, sillä olisi ollut kiva tarkistaa onko niitä samoja poikia nyt edustusjoukkueessa. Sen verran sentään tiedän, että ainakin yksi heistä pelaa tätä nykyä ammattilaisena Sloveniassa legendaarisen Olimpija Ljubljanan riveissä.

Sisäänpääsymaksu oli 8 euroa ja vastinetta rahoille sai mm. kuuluttajan ja DJ:n muodossa, kuten hyvään urheilutapahtumaan kuuluukin. Kotijoukkue otti komennon kentällä heti ensimmäisellä puoliajalla. Tahtipuikkoa heilutti nuori takamies Matias Suomi, joka oli minun amatöörimäisen arvioni mukaan ensimmäisen puoliajan paras pelaaja. Toisella puoliajalla esiin nousi lopulta ottelun parhaaksi pelaajaksi palkittu kotijoukkueen jenkkivahvistus Nolan Richardson. Vierasjoukkueen parhaaksi palkittiin Devin Ginty. Ottelun loppuvaiheilla oli mukava seurata nuorten uralaisten otteita kentällä, sillä valmentaja Lars Ekström peluutti 1995 ja 1994 syntyneitä junioreita ottelun jo ratkettua. Ottelun lopputulos oli Uran komea kotivoitto 110-87, joten pääsin todistamaan Uran kauden kolmatta voittoa. Kaiken kaikkiaan tutustumiskäynti korisdivariin oli positiivinen kokemus. Seuraavaksi koriksen saralla suunnitelmissa on mennä seuraamaan TuNMKY:n tai naisten korisliigassa pelaavan Riennon kotiottelua.

Loppuun pitää antaa vielä kehut perjantai-illan TuTo – Jukurit Mestis-ottelusta, sillä kauden ennätysyleisö (2799) loi Marli Areenalle erinomaisen tunnelman. Tunnelman tekemisessä auttoivat viihdyttävää peliä esittäneet joukkueet, joista etenkin kotijoukkue tuntui olevan liekeissä. Sarjakärki joutuikin poistumaan Kupittaalta 5-1 tappio niskassaan. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Kupittaalla tullaan tarjoamaan mielenkiintoista kiekkoviihdettä pitkälle kevääseen. Saa nähdä missä vaiheessa halli käy liian pieneksi Tamille joukkoineen.

Legendoja Kupittaalla

Turun on sanottu olevan Suomen jalkapallopääkaupunki, mutta tällä viikolla se tuntuu olevan myös jääkiekkopääkaupunki. Artukaisten HK Areenalla pelataan Leijonien toimesta Karjala turnausta ja Kupittaallakin luisteltiin torstaina kiekon perässä, kun kautta aikojen ensimmäinen Mestis Hockey Day järjestettiin Marli Areenalla.

Tapahtumasta on tarkoitus tehdä perinne, joka saavuttaisi kiekko- tai ainakin mestisperheessä pesäpallon Itä – Länsi -ottelun aseman. Ensimmäisen vuoden perusteella tapahtuman kiinnostavuuteen ja markkinointiin kannattaisi panostaa vähän enemmän, sillä hallin lehtereillä oli aika väljää. No, ensimmäinen kerta on aina ensimmäinen kerta ja siitä se homma lähtee kehittymään.

Ennen Etelä vs Pohjoinen ottelua hallissa järjestettiin Mestiksen taitokisoja ja legendojen ottelu FIN – SWE, jossa ”yhteen iski” iso nippu entisajan huippupelureita. Movemberia viettäneen Pena Matikaisen alaisuudessa Suomen joukkueessa pelasivat mm. Kurri, Tikkanen, Blomgvist, isä-Nummelin, Ketola, Eloranta, Virta, Lumme, Ojanen ja Lehtinen.

Kaiken kaikkiaan tapahtumista jäi mukava maku, mutta yleisöä olisi saanut olla enemmän. Ajattelin ennakkoon, että samaan aikaan pelattava Leijona-turnaus olisi tuonut paikalle paljon kiekkoihmisiä, mutta taisi käydä juuri päinvastoin. Pitääpä tähän loppuun vielä todeta, että ”uusi TuTo” on onnistunut hallinsa (vai kuka sen sitten omistaakaan) kehittämisessä. Puitteet ovat menneet taas viime vuoteenkin verrattuna eteenpäin. Menkäähän hyvät ihmiset tutustumaan Kupittaalle kun siellä jotain tapahtumia järjestetään. Marli Areena on mukava sekoitus uutta ja vanhaa kompaktissa koossa.

P.S. Olisin kirjoittanut tästä tapahtumasta jotain jatkoaika.comiinkin, mutta en voi, koska minun rekisteröitymislomakkeeni hylättiin mitään selittelemättä. Ehkä siellä on ollut joku liian innokas laadun tarkkailija, joka on nähnyt näitä raapustuksiani jossain..