Lauantaina oli omituinen päivä, vapaapäivä. Siis täysin vapaa päivä. Ei kiire minnekään eikä mitään pakollista ohjelmaa kalenterissa. Mihinkäs
muuhun sellaisen päivän pyhittäisi kuin penkkiurheiluun? Päivä tuli vietettyä ”virta
vie” -meiningillä ja se kannatti, sillä ”virta toi” mielenkiintoisia hetkiä
tullessaan.
Päivä lähti käyntiin Raision Loimun järjestämässä
bussikyydityksessä Salohalliin seuraamaan naisten Challenge Cupin puolivälierää
LP Salo – Dinamo Krasnodar (RUS), jonne salolaiset olivat sensaatiomaisesti
selvinneet. Rehellisesti sanoen kovinkaan moni ei varmasti odottanut
kotivoittoa, sillä Suomen parhailla oli nyt vastassa maailman parhaita. Se ei
kuitenkaan latistanut yhtään ennakko-odotuksia, sillä jo välieriin pääsy on
uskomattoman hieno saavutus.
Ottelun ennakkomarkkinointi puri hyvin ja ottelua
edeltävänä iltana Salosta kantautuneet tiedot yli 900 myydystä ennakkolipusta
nostivat odotuksia entisestään. Moni media huomioi lentopallon huippuottelun ja
antoi sille sen ansaitsemaa palstatilaa. Jopa Helsingin Sanomat kirjoitti
ennakon ottelusta ja Krasnodarin suurimmasta tähdestä Destinee Hookerista, jota
on tituleerattu maailman parhaaksi naispelaajaksi. Minusta oli törkeää
välinpitämättömyyttä, että Turun Sanomat ei kirjoittanut ottelusta mitään
ennakkoa. Ennakkojuttujen merkitys on nykyisin todella iso yleisömäärään
kannalta. Ja muutenkin sanomalehtien kannattaisi minusta panostaa enemmän
ennakkojuttuihin ja ilmiöistä kirjoittamiseen, sillä esim. sunnuntain lehdessä
ollut säälittävän pieni otteluraportti Salohallista oli jo auttamatta vanhaa tietoa. Omalta kohdaltani lehden jatkotilaus meni lauantaina uuteen harkintaan. Ymmärtääköhän TS:n toimituksessa edes kukaan kuinka isosta ottelusta oli kyse? Toki TPS-Tapparkin oli huipputärkeä ottelu, mutta...
Ottelua saapui Salohallille seuraamaan 1600 katsojaa,
mikä on todella hyvä määrä naispalloilujoukkueelle Suomessa. Paremmaksi laittaa oikeastaan vain naisten Superpesis. Itse ottelussa LP
Salosta ei odotusten mukaisesti ollut maailmantähtien kaatajiksi, mutta
ajoittain salolaiset taistelivat ihan hyvin. Joukkueen valmentaja Tomi Lemminkäinen
oli ottelun jälkeen pettynyt siihen, ettei joukkue pystynyt pelaamaan omalla
normaalilla tasollaan, jolla olisi vähän paremmin saanut vieraita ahdisteltua.
Yhtä kaikki ottelutapahtuma oli hieno ja yleisömäärä osoitus siitä että
lentopallolla on potentiaalia paljon nykyistä isompiin yleisömääriin, mutta se
vaatii kovaa työtä ja ehkä aikaakin.
Salon reissun jälkeen suuntasin kaverin kanssa Raision Mallaskulmaan
katsomaan La Ligan El Classicoa, josta sain vihiä Twitterin välityksellä. Enpä olisi muistanut mielenkiintoista huippuottelua, jos en olisi
twiittauksia bussimatkalla nähnyt. No, penkkiurheilupäivä ei päättynyt vielä siihen,
sillä El Classico jäi lopusta vähän kesken, kun sain puhelun HK Areenalta,
jossa oli kavereita aitiossa seuraamassa Tepsin ja Tapparan välistä ottelua. Ei
muuta kuin pitkän odottelun, joka johtui kuulemma kovasta lumimyrskystä,
jälkeen pirssi alle ja suunnaksi ”Nakkikattila”
Ehdimme näkemään ottelun viimeisen erän, joten syväluotaavaa raporttia en edes koita kirjoittaa. SM-liigasta kirjoitetaan niin paljon joka puolella, että luotettavampia otteluraportteja löytyy monesta mediasta. Ottelun yleisömääräksi ilmoitettiin 6300, mutta sitä en suostu purematta nielemään. Ihan hyvin siellä kuitenkin oli väkeä ottelun panokset huomioon ottaen. Ja joka tapauksessa enemmän kuin alla olevassa videoklipissä.
Tänään on ohjelmassa vähän omaa höntsäilyä ja illalla Marli Areenalla Mestiksen välierä TuTo – KooKoo. TuTo suli vieraspelissä totaalisesti kääntäen 0-4 johtoaseman 6-4 tappioksi. Samalla he pilasivat minun pitkävetovoittoni. Toivottavasti tänään meininki on toinen kaukalon sisäpuolella. Ja toivottavasti katsomossakin on eri meininki kuin tässä alla olevassa vuoden 2006 TuTon Mestis-ottelussa. Tässä ei aivan ole ”häkki täynnä”, mutta tänään todennäköisesti on!
