Turun Derby avasi futiskauden!

Siinä sitten oli. Aivan pääsiäisen kynnyksellä pelattiin tämän kauden ainoa Turun Derby. Ennakko-odotusten mukaisesti Inter voitti ottelun ja jatkaa 1-3 lukemin Suomen Cupissa seuraavalle kierrokselle. Ottelu tarjosi ihan mukavaa urheiluviihdettä sekä paikanpäälle saapuneille että kuuleman mukaan huonolla laadulla VeikkausTV:n seuraajille. Itse pääsin nauttimaan ottelusta livenä Tero Karhun selostuksella, koska istuin melko lähellä herran työpistettä. En lähde taaskaan raportissani ruotimaan joukkueiden pelaamista, vaan puutun tapojeni mukaisesti tapahtumaan ja muihin epäolennaisuuksiin.

Minua Twitterissä seuraavat ovat varmasti jo nähneet mielipiteeni ottelun pelipaikasta. Ymmärrän TPS:n halun pitää kiinni kotiedusta, mutta oliko heillä oikeasti edes mitään etua Yläkentästä, kun ovat kuitenkin tottuneet Veritaksella pelaamaan. Saamieni tietojen mukaan Veritaksen suunnalta oli tarjottu sitä pelipaikaksi niin että kulut ja tulot olisivat menneet puoliksi seurojen kesken. Olen varma että se ratkaisu oli tuonut edelleen talousvaikeuksissa (IS 1.4.2015) olevan Tepsin kassaan enemmän pelimerkkejä kuin tämä Yläkentän peli. Toki heidän oli varmasti hyvä testata tulevan kotikentän toimivuus tositilanteessa.

Ottelun yleisömääräksi ilmoitettiin yli 1.000, mutta faktat tuntien se ei voine pitää paikkaansa. Pääkatsomoon mahtuu 610 henkilöä (mitoitus on varmaan se standardi 52 cm tms., jonka ihmiset tosiaan tarvitsevat) eikä se ollut täynnä. Esimerkiksi alin penkkirivi oli melko tyhjä ja muiltakin riveiltä löytyi kyllä tilaa. Päätyyn oli tuotu Kupittaalta 5 kpl siirrettäviä katsomoita, joihin mahtuu noin 50 ihmistä kuhunkin. Eli ottelun maksimi oli noin 860 ja siitä oli käytössä ehkä noin 800. Kauas ollaan siis tultu niistä ajoista kun derbyt kiinnosti ”koko kaupunkia” ja niitä mainostettiin muuallakin kuin somessa fanaatikoille. Minunkin kaveripiiristäni moni jäi pois koska eivät tienneet matsista tai ”kun ei siellä kuitenkaan ole kunnollista katselutilaa”.

Interin joukkueesta jäi mielenkiintoisimpana nimenä mieleen Vahid Hambo. Hän osoitti tänään vaarallisuutensa sekä vastustajalle että omalle joukkueelle. Vaikka punainen kortti (ja vastustajan faneille tuulettaminen) oli täysin typerä teko, niin hänen kaltaisiaan persoonia tarvitaan kentille. Suomessa on nykyisin lajissa kuin lajissa pelaajat menossa harmaaksi massaksi. Yleisö tulee paikanpäälle viihtymään ja seuraamaan mielenkiintoisia persoonia, jollainen Hambo selvästi on. Kaan Kairinen oli pettymys ennakkohehkutuksiin verrattuna, mutta nuorukainen taisi olla vähän vieraalla pelipaikalla? Mó:n peli on yhtä tahmeaa kuin se on ollut taiteilijanimen käyttöönotosta lähtien. Itse en olisi palkinnut Ojalaa parhaaksi pelaajaksi. Jotain herran aiemmasta loistosta on kadonnut Ruotsin pettymyksen aikana. Interille tyypillisesti kokoonpanossa oli myös muutama täysin turisti ulkomaalais”vahvistus”, kuten esim. tämä jo viime kaudella turkulaisia hämmästyttänyt Da Costa.

Tepsin materiaali paini selvästi eri sarjassa kuin Interin. Nuoret (pl. Hyyrynen) pelaajat olivat tietysti vielä ajoittain vähän vastaanottajan roolissa, mutta ajoittain isäntienkin peli kulki mallikkaasti. Esimerkiksi ainoaksi jäänyt maali oli erittäin hieno suoritus sekä syötön että viimeistelyn osalta. Uskon Tepsillä olevan edessä hyvä kausi Ykkösessä. Nouseminen on tietysti todella vaikeaa ja paljon on tietysti nuorella porukalla itseluottamuksen kannalta kiinni siitä miten pelit lähtevät kulkemaan kauden alussa. Positiivisina asioina mieleen jäi Juri Kinnusen vahvat otteet laitapakin tontilla ja hyvät nousut. Minusta Ojala pelasi vaisun derbyn, mutta ehkä siitä saa ”syyttää” Kinnusen hyvää peliä. Tepsin kohdalla suurin mielenkiinto kaudella tullee olemaan nuorten pelaajien kehittymisen ja eteenpäinmenon seuraaminen.

Turun Derby käynnisti minun osaltani tämän futiskauden ja nyt odotan jo vesi kielellä sekä Veikkausliigan että Ykkösen käynnistymistä. Aion käydä ahkerasti molemmissa peleissä tukemassa turkulaista huippufutista. Työpaikkani ovelta on Veritakselle 1,2 km ja Yläkentälle 850 m, joten ainakin turkulainen jalkapallo on minulle hyvin saavutettavissa.

*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*
Minun peleissä käymistäni voi seurata helpoiten Twitterissä, jossa kommentoin @penkkisport -nimellä sekä eri ottelutapahtumia että urheilua muutenkin.

Voiko treenipeli olla yksi kauden mielenkiintoisimmista peleistä?

Tämä saattaa olla sellainen:

TPS/ÅIFK vs PSC (USA) ke 6.8. klo 17:00 Kupittaa 8

Pelasin nuorempana Football- ja Championship Managerien eri versioita lähes addiktioon asti. Pidin pikkuseurojen manageroinnista, mutta siinä vaiheessa loppui yleensä mielenkiinto, kun rahat oli totaalisen loppu eikä saanut ketään myytyä minnekään. Eli ymmärrän mahdollisen tuskasi, Juha Reini.

Tepsin haastavasta tilanteesta on turha kirjoittaa enempää kuin siitä on jo tämän kauden aikana tehty. Välillä on tuntunut ettei mistään muusta kirjoitetakaan, vaikka viheriöllä Tepsi on esiintynyt monissa otteluissa pirteästi. Pistepussi ei toki ole kovin mairitteleva, mutta ainakin monissa näkemissäni peleissä Tepsi on ollut hyvä ensimmäisen puoliajan ja toisella puoliajallakin vielä osan ajasta, mutta nuoren ryhmän vire ei ole kestänyt täyttä 90 minuuttista. Tilanne ei kuitenkaan ole täysin toivoton, sillä Honka on 7 ja Inter ja MIFK 9 pisteen päässä. Kaula ei ole siis mahdoton, mutta nyt pitäisi vain loihtia jostain ”se jokin”, jolla maanantaisen Jaro- ottelun kaltaisista otteluista napataan täysi pistepotti.

Presidentti Koivistokin sen jo aikanaan totesi, että ”jottain tarttis tehrä”. Mutta mitä teet kun varaa hankintoihin ei juuri ole? Reini miehistöineen on onnistunut kuitenkin kaivamaan uusia miehiä Tepsin kokoonpanoon. Uusimpina miehinä mukaan ovat liittymässä paluumuuttaja Mika Ääritalo, norjalainen Joachim Osvold sekä Viikingeistä Ykkösestä Turkuun saapunut Juri Kinnunen. Näiden lisäksi sairastuvalta pelikuntoon ovat palaamassa Dennis Okaru ja Santeri Mäkinen.

Tepsi elää kriittisiä aikoja, mutta toivon ja uskon edelleen että Veritas Stadionilla pelaa ensi kaudellakin kaksi joukkuetta Veikkausliigaa. Säilymisen kannalta edellä mainittu nimilista on erittäin tärkeässä roolissa. Unohtaa ei pidä tietenkään sitä ydinryhmää, joka on ollut mukana koko kauden tai liittynyt siihen jo aiemmin kauden kuluessa, kuten esimerkiksi Niklas Friberg ja Felipe Aspegren.

Yllä listatuista pelaajista lähes kaikki nähdään keskiviikkona viheriöllä erittäin mielenkiintoisessa harjoitusottelussa, kun Tepsin ja ÅIFK:n yhdistelmäjoukkue saa vastaansa yhdysvaltalaisen PSC:n, joka koostuu vailla sopimusta olevista jenkeistä, jotka kiertävät ympäri Eurooppaa näyttämässä omaa osaamistaan siinä toivossa että joku seura iskisi silmänsä heihin. Ottelu alkaa Kupittaan 8-kentällä klo 17.00.

Katso Mika Laurikaisen haastattelu TPS-TV:stä: Osvold sopimukseen – myös Kinnunen & Mäkinen tulessakeskiviikkona

 

Pääskysestä ei päivääkään – Futiskausi 2014

Vaikka Wappupäivä toikin mukanaan hetkellisen takatalven, niin kevät on jo pitkällä ja ruoho vihertää jo monin paikoin mukavasti. En ehdi penkkiurheiluiltani harrastamaan lintujen bongailua, mutta vekkaan että pääskysiä on nähty jo jossain päin Turun seutua. Kevät on tuonut taas jokavuotiseen tapaansa mukanaan uuden jalkapallokauden, johon liittyviin odotuksiin paneudun tässä kirjoituksessani.

Veikkausliiga

Kotimaista pääsarjaa ennakoinkin jo joku aika sitten Veikkausliiga-ennakossani, joten paneudun siihen hyvin pintapuolisesti nyt. Kausi on alkanut monilta osin yllätyksellisesti ainakin omiin odotuksiini nähden. En ole vielä ehtinyt Veritas Stadionille pelejä katsomaan, mutta kuuleman mukaan TPS on aloittanut kauden hyvin. Alkuun tuli hallinnasta huolimatta kolme niukkaa maalin tappiota, mutta sitten jysähti pommi Helsingissä, jonka jälkijäristyksissä Boström sai tehdä Klubissa tilaa Lehkosuolle. Interin alkukausi on sen sijaan ollut yllättävän nihkeä, vaikka pistepussi on karttunut tuplasti Tepsiin verrattuna. HJK:n alkukauden otteet herättävät jälleen kysymyksiä ja pistävät kysymysmerkkejä myös odotetun Euro-menestyksen ylle. Toivottavasti huoleni on kuitenkin turha ja kansainvälisillä kentillä nähdään suomalaismenestyjiä.

Veikkausliigaa on tarjolla Veritas Stadionilla hyvä kattaus kahden joukkueen voimin, joten ei muuta kuin pelipäiviä kalenteriin merkkailemaan! Täältä löytyy kaikki Veritas Stadionin ottelutapahtumat.

Ykkönen

Olen todella harmissani ettei Turun seudulta ole yhtään joukkuetta Ykkösessä, sillä näitä matseja olisi mielenkiintoista seurata, kun sarjassa mukana ovat mm. Haka, Ilves, JJK, AC Oulu, FC Jazz, KTP ja HIFK. Toivottavasti joku seudun joukkueista nousee ensi kaudeksi Ykköseen ja saa vaadittavan budjetin koottua.

Kakkonen

Kakkosen länsilohkossa pelaavat Turun seudun joukkueista ÅIFK ja MaPS sekä etelälohkossa SalPa ja SoVo. MaPSin pelissä kävin jo viime kesänä, joten Maskun pelipaikka löytyy tänäkin kesänä helposti. Åbo pelaa kotiottelunsa Urheilupuiston yläkentällä, joten eksymisongelmaa ei ole niihinkään peleihin suunnistaessa. Stefan Strömborgin valmentajakseen saanut turkualisryhmä koostuu jälleen pääosin nuorista tulevaisuudenlupauksista, joten heidän otteitaan on mukava seurata ja kirjata muistivihkoon omia arvioita tulevista liigapelaajista.

Kolmonen

Kolmosessa nähdäänkin niin paljon Turun seudun joukkueita, että en lähde niitä erikseen listaamaan. Minun silmin yksi mielenkiintoisimmista joukkueista on Naantalin VG-62, koska se pelaa kotiottelunsa muutaman sadan metrin päästä kotipesästäni. Koitankin päästä tekemään tuttavuutta kolmosen joukkueisiin mahdollisimman usein Kuparivuoren kentälle. Ensimmäinen mahdollisuus on perjantaina 2.5., kun LTU saapuu Naantaliin vierailulle. Kovasti koitan vapautua muista hommista riittävän ajoissa, jotta ehdin tätä kamppailua perjantaina seuraamaan.

”Alasarjat”

Mielenkiintoisia seuroja, otteluita ja ottelutapahtumia löytyy myös ”alasarjoista”. Ja tarjonnasta ei ole Turun seudulla pulaa. Jos tiedätte joitain käymisen arvoisia paikkoja / seuroja, niin pistäkäähän vinkkejä tulemaan joko tämän kirjoituksen kommentteihin, Facebook-sivuilleni, Twitteriin @penkkisport tai meiliin penkkisport@gmail.com.

Bongailusta kun oli tämän kirjoituksen alussa juttua, niin en voi jättää mainitsematta Huuhkajia. Lintubongarit eivät valitettavasti tule tänä kesänä näkemään täysikasvuisia huuhkajia Veritas Stadionilla, mutta poikasten touhuista saadaan sentään nauttia 5.9. (U21 Suomi – Wales).

Lähdetäänhän tulevana kesänä sankoin joukoin viheriöiden äärelle ja napataan kavereitakin mukaan! Futis- ja urheilukulttuurin kehittäminen alkaa jokaisesta itsestään ja pienistä teoista. :)

 

Katsaus Veikkausliiga-kauteen

Veikkausliigan uusi kausi on aivan nurkan takana ja tulossa on äärimmäisen jännittäviä tunnelmia, kun Suomen huippufutaajat pääsevät ottamaan mittaa toisistaan. Viisi mestaruutta putkeen napannut HJK joutuu taas kerran puolustamaan mestaruuttaan, kohdaten muun muassa liigaan nousseen ja Liiga Cupin voittaneen SJK:n, josta tulee toivottavasti yksi kauden väriläiskistä.

Netin veikkaustoimistojen kertoimet ovat vahvasti sitä mieltä, että Veikkausliigan mitalikolmikon tulevat muodostamaan HJK, FC Inter sekä osittain Petteri Forsellin paluun myötä mustaksi hevoseksi nostettu MIFK. Pelkkiä kertoimia seuraamalla ei kuitenkaan saa koskaan tietoonsa koko kuvaa. Varsinkaan, kun otetaan huomioon vaihtuneita avainhenkilöitä ja niiden vaikutusta koko joukkueeseen. Eikä Liiga Cupinkaan otteluille voi ihan liikaa laskea painoarvoa, koska harvan joukkueen peli tai edes rosteri ovat niissä vielä valmiita.

Liigacupin voittanut SJK nousi nyt ensimmäistä kertaa Veikkausliigaan, ellei oteta lukuun vuoden 1997 kautta jolloin TP-Seinäjoki kävi pelaamassa pääsarjassa yhden kauden verran. Nousu tapahtui nipinnapin, sillä ratkaisuottelu liiganoususta kamppailleiden SJK:n ja FC Hakan välillä päättyi 1-1 tasapeliin, mutta se riitti varmistamaan seinäjokisille paikan liigassa.

FC Inter valmentajansa Job Dragtsman luotsaamana on ehostanut kokoonpanoaan ja sen myötä nostanut kertoimiaan tuntuvasti. HJK:lla tuleekin varmasti olemaan täysi työ kultamitalin syrjässä sinnitellessä, sillä Interin riveihin ovat astuneet mm. Ruotsista palannut Mika Ojala, sekä moninkertaisesti mestaruuksia kahminut Mathias Lindström.

Huippufutaaja Mika Ojala pelasi Veikkausliigassa ensimmäisen kerran kaudella 2006, jonka jälkeen mies on myös valittu Veikkausliigan vuoden keskikenttäpelaajaksi kolme kertaa, viimeisen kerran vuonna 2012. Mathias Lindström taas tunnetaan eniten Veikkausliiga-mestaruuksia voittaneena pelaajana ja hallussaan Lindströmillä on tällä hetkellä seitsemän Suomen mestaruutta.

TPS:n kauteen valmistautuminen on ollut lievästi sanottuna haastava. Toimitusjohtaja Juha Reini on joutunut pakon sanelemana tekemään kipeitä päätöksiä ja mustavalkoisen turkulaisporukan taisteleminen muusta kuin sarjapaikastaan olisi yllätys. Mielenkiintoista on kuitenkin seurata nuorten pelaajien esiinmarssia sekä heidän rinnallaan olevien kokeneempien pelaajien, kuten Jukka Lehtovaara ja Wayne Brown, vastuunottokykyä.

Myös FC Hongan menestys alkavalla kaudella on suuri kysymysmerkki, sillä joukkueen keski-ikä on laskenut ja kaiken kukkuraksi joukkuetta valmentanut Mika Lehkosuo sai yllättäen potkut toimestaan helmikuussa 2014. Tilalle palkattiin Englannissa jalkapallouran luonut Shefki Kuqi, jolla ei ole aiempaa kokemusta valmentamisesta. Aika näyttää, miten Sheriffi selviää tulikasteesta valmentajana.

Jännät on paikat, sanoisi Routalempikin. Veikkausliigasta löytyy tällä kaudella muutamakin joukkue, jolla on mahdollisuus yllättää niin hyvässä kuin huonossakin. Mielenkiintoisia seuroja listatessa voisi nostaa lähes jokaisen liigaseuran esiin. On sanomattakin selvää, että nyt alkava kausi lähtee mielenkiintoisista asetelmista vedonlyönninkin kannalta. Netistä kannattaa ensin lukea viimeisimmät vinkit ja sitten veikata pysyykö mestaruus HJK:lla, miten Hongan uusi valmentaja suoriutuu pestistään, vakiinnuttaako SJK ja säilyttääkö TPS paikkansa Veikkausliigassa ja mitä on MIFK:ille luvassa.

Avauspotku suoritetaan sunnuntaina 6.5. ja otteluohjelmat löytyvät esim. Veikkausliigan kotisivuilta. Mennään kaikki joukolla katsomoihin ja napataan kaveritkin vielä mukaan!

 

Mikäs peli tämä tällainen on? Sopupeli?

Monenlaisissa peleissä olen minäkin elämäni aikana ollut, mutta en aiemmin sellaisessa, johon jouduin / pääsin torstaina Veritas Stadionilla. Kyseessä oli nimittäin mitä todennäköisimmin sopupeli. Lähdin tähän Eurooppa-liiga -viikkoon kovin odotuksin (lue maanantain bloggaukseni: Euro-huumaa Turussa - Make it douple!) , mutta jouduin pettymään rankasti, kun lilliputit Luxemburg ja Färsaaret kävivät pistämässä Suomen futispääkaupungin polvilleen. Joillekin turkulaisten kyykyttäminen tuntuu tuottavan suurta mielihyvää, mutta kannattaa muistaa, että näihin peleihin pääsevät kokeilemaan toki muutkin joukkueet - riittää että pärjää kotoisessa Veikkausliigassa. Itsekään en tällä viikolla nähtyjä tuloksia helpolla sulata, mutta pyrin myös välttämään lyödyn lyömistä.

Intohimoisena twitteristinä (@penkkisport) tiirailin Interin pelin 1. puoliajalla luuriani tiiviisti. Yht’äkkiä silmiini osui muutamia viestejä täysin poikkeuksellisesta vedonlyönnistä. Muita Eurooppa-liigan otteluita oli pelattu noin kymppitonneilla, kun taas Interin peliin oli lyöty ”molemmat joukkueet tekevät maalin” lähes 300.000 eurolla. Vedonlyöntiammattilaisten mukaan tämä oli täysin poikkeuksellista, joten epäily vedonlyöntivilpistä heräsi.

Korostettakoon heti kättelyssä, että kumpaakaan joukkuetta ainakaan minä en epäillyt missään vaiheessa, koska pelaajien toimesta ei kentällä näkynyt mitään epäilyttävää. Vilkaisu tuomarinelikon nimiin ja kotimaihin vahvisti epäilyksiäni. Vaikka mistään kansalaisuudesta ei varmaan saisi olla mitään ennakkokäsityksiä, niin ehkä armenialainen tuomarinelikko ei kuulosta kaikkein vaikeimmin ostettavilta. Tuomarinelikon muodostivat Andranik Arsenyan, Erik Arevshatyan, Hovhannes Avagyan ja Manuk Fahradyan.

Kerroin puoliajalla muutamille tutuille näistä oudoista viesteistä, mutta silloin niihin suhtauduttiin vielä vähän naureskellen. Pelikellon osoittaessa 79 minuuttia alkoi Veritaksella tapahtua. Erotuomari Arsenyan vihelsi täysin mitättömästä tilanteesta rankkarin vieraille. Vihellys tuli sellaisella reaktiolla, että vaikka virhe olisi tapahtunutkin, niin piippaus tuli ainakin liian aikaisin. Vieraat pussittivat pallon 11 metristä maaliin ja moni vedonlyöjä hieroi varmasti käsiään. Periaatteessa heti seuraavasta tilanteesta vain minuuttia myöhemmin armenialaistuomari keksi pallon osuneen vierasjoukkueen puolustajan käteen rankkarialueella. Pallo taas 11 metriin ja vedonlyöjien käsien hieronta sen kun kiihtyi. Hollantilaisvahvistus Pim Bouwman latasi kuitenkin pallon ylärimaan ja oli TPS:n Wayne Brownin tapaan omalta osaltaan auttamassa joukkuettaan mahdollisen peliruuhkan välttämisessä.

Nyt mennään jo kuulopuheille, mutta kuulemma Interin epäonnistuneen pilkun jälkeen päätuomari oli ottanut katsekontaktin yläkerran herraan. Taisi palkkapussi vaihtua ongelmiksi. Ottelun jälkeen ainakaan toinen rajatuomari ei jäänyt kentälle kättelemään joukkueita kuten yleensä on tapana, vaan hän oli painellut päätä pahkaa pukuhuoneeseen. Tiedotusvälineiden edustajat yrittivät saada tuomareita kommentoimaan ottelua, mutta jostain syystä ottelun tuomaritarkkailija (englantilainen ex-huipputuomari Steve Bennett) oli kieltänyt tämän. Lehdistötilaisuudessa molempien joukkueiden kapteenit ja valmentajat olivat yhtä mieltä siitä että ottelussa nähtiin kaksi käsittämätöntä ja aiheetonta rangaistuspotkua. Veikkaan että tämän ottelun jälkipyykkiä tullaan pesemään jossain muuallakin kuin Veritas Stadionilla Interin huoltajan kopissa. Turkulainen NES Production hoiti ottelun videokuvauksen ja on toimittanut 90 min materiaalin Interille. Tuolle materiaalille tulee varmasti olemaan käyttöä muuallakin kuin Interin videopalaverissa.

Kaikki tämä edellä mainittu ei muuta sitä faktaa, että Interin olisi pitänyt mennä tästä otteluparista jatkoon (kuten myös TPS:n omastaan), vaikka tuomari tekisi kentällä ihan mitä sattuu. Inter yritti rakentaa peliä ja vastustaja taas yritti rikkoa sitä. Avauspuoliskolla vedot maalia kohti olivat 0-4 ja Magnus Bahne oli suorittanut kolme hienoa pelastusta. Toisella puoliajalla Interilläkin oli joitain maalipaikkoja, mutta tulosta vaan ei syntynyt – edes pilkulta.
 

Euro-huumaa Turussa - Make it douple!

”Suomen jalkapallopääkaupungissa” päästään alkaneella viikolla nauttimaan kahdesti kansainvälisestä futiksesta, kun sekä TPS että Inter pelaavat toiset ja ratkaisevat Eurooppa-liigan 1. karsintakierroksen osaottelut kotikentällään Veritas Stadionilla.

Vaikka kotoisessa Veikkausliigassa pelataan minusta paljon mainettaan parempaa futista, on kuitenkin myönnettävä, että eurooppalaisittain kyseessä on, ja tulee myös jatkossa olemaan, kasvattajasarja. Minä saan ainakin suurimmat iloni niistä Veikkausliigan tiedotteista, joissa kerrotaan jonkun pelaajaan menevän testiin tai siirtyvän pysyvästi johonkin ulkomaalaiseen joukkueeseen.

UEFAn järjestämän arvontatilaisuuden tulosten jälkeen Suomessa oltiin erittäin positiivisin mielin. Jokainen 1. karsintakierrokselle osallistuva joukkue, eli turkulaisten lisäksi MIFK, sai kaadettavissa olevan vastustajan. Kasvattajaroolistaan huolimatta suomalaiset lähtivät ottelupareihin voittajasuosikkeina. Lopulta avausottelut vieraskentillä eivät tuoneet yhtään voittoa suomalaisille, mutta onneksi ratkaisevat ottelut pelataan kotimaan kamaralla.

Turun Euro-viikon aloittaa TPS, joka kohtaa tiistaina Veritas Stadionilla luxemburgilaisen AS Jeunesse Eschin. Avausotteluiden ehkä tyrmistyttävin tulos tuli juuri Luxemburgista, jossa isännät kaatoivat Tepsin lukemin 2-0. Uskon ja luotan että Tepsi menee kuitenkin tästä parista jatkoon pitämällä Kupittaalla maalinsa puhtaana, tekemällä kaksi maalia sekä hoitamalla lopulta ratkaisevankin pallon kotiyleisön tuella maalin perukoille.

Torstaina on vuorossa Inter, joka pelasi avausottelussa 1-1 tasapelin Färsaarilla. Inter katkaisi sunnuntaina voitottomien otteluiden putkensa Vaasassa ja luotan että aiempi voitoton putki vaihtuu nyt voittoputkeksi Vikingurin kustannuksella. VPS-pelin perusteella negatiivisissa merkeissä esillä ollut Irakli Sirbiladze haluaa kääntää huomion siihen mitä hän osaa parhaiten, eli maalintekoon. Vaasassa niitä syntyi kaksi ja uskon että färsaarelaisten verkkokin heiluu vähintään kertaalleen, mikä riittää jatkopaikkaan.

Toivottavasti yleisö löytää tiensä Veritakselle näihin molempiin otteluihin, jotka alkavat muuten Veikkausliiga-peleistä poiketen klo 19:00. Euro-pelipäivät ovat aina erityisiä juhlapäiviä, joten kannustetaan yhdessä molemmat turkulaiset jatkoon, niin saamme nauttia lisää Euro-herkkua 2. karsintakierroksella.

Tässä vielä jatkoonpääsyn lisäksi lisämotivaatiota TPS:lle! Saman voisi pienellä dubbauksella todeta myös Interille.

Junnuderby - varsat kevätlaitumella

Olosuhteet olivat otolliset keskiviikkona A-junnujen SM-sarjan derbylle. Aurinko paistoi ja lämpötila oli sopiva. Tunnelmaa nosti aidon ruohon tuoksu, sillä ottelu pelattiin ainakin kauemmas katsottuna hyväkuntoisella nurmikentällä - the one and only. Saavuin Kupittaan kasille Seikkailupuiston kautta, jonne hyvästelin muun perheen viihtymään siksi aikaa kun isä viihtyy oman harrastuksensa parissa, eli kentän laidalla.

Kentän laidalle oli tehty pieni kahviopiste yleisöä palvelemaan. Yleisöä saapuikin paikanpäälle varsin mukavasti - sanoisin ehkä noin 300. Yleisön ikärakenne oli selvästi nuorempi kuin esim. Veikkausliigaotteluissa, eli ilmeisesti pelaajien ikätoverit käyvät seuraamassa kavereidensa matseja, kun ilmaiseksi pääsevät.

Ottelusta itsestään en aio tehdä mitään pelillistä syväanalyysiä. Kokonaisuudessaan siitä jäi vähän hermostunut fiilis käteen. Harhasyöttöjä ja kovia otteita ei ainakaan säästelty. Tosin en osaa verrata tämän pelin tasoa normaaliin A-junnujen tasoon, koska tämä oli ensimmäinen, mutta ei viimeinen, kokemukseni. Ottelua tuominnut nuorehko naishenkilö oli välillä vaikeuksissa nuorten miesten potkiessa palloa ja vastustajaa nuoruuden innolla.

Avausjaksolla vierailija FC Kaarina teki omasta mielestään ottelun avausmaalin, mutta tuomari oli sitä mieltä että pallo pomppasi tolpasta takaisin kentälle. Yksi kaverini seisoi lähes päätyviivan tasalla tämän sattuessa ja hän oli sitä mieltä, että pallo pomppasi takaisin maalin kuljettamiseen tarkoitetusta pyörästä, joka sijaitsi maalin sisäpuolella. Virallisia maaleja ei avauspuoliskolla kuitenkaan ottelupöytäkirjaan merkitty.

 

Toisen puoliajan alussa TPS iski ensin ottelun avausmaalin, mutta joutui heti perään alivoimalle, kun yksi pelaajista lähetettiin aikaistetulle suihkuvuorolle pukukopin puolelle kahden keltaisen kortin saattelemana. Näistä korteista ainakin jälkimmäinen näytti täysin oikeutetulta, mutta samalla melko turhalta. FC Kaarinalla oli muutama todella nopea pelaaja joukkueessaan, mutta ylivoimalle päästyään he eivät pystyneet hyödyntämään näitä oikein mitenkään. Monet hyökkäykset tyrehtyivät keskikentälle, jossa piti aina yrittää ”pari kynää” liikaa. Lopussa Kaarina yritti tasoittaa ottelua muutamista erikoistilanteista, mutta minua hämmästytti miksi he jättivät parhaimmissa tapauksissa kolmekin omaa miestä keskiviivalle, vaikka Tepsi laski kaikki omat miehensä maalilleen.

 

Ottelutapahtumiin nähden 1-1 olisi minusta ollut oikeutettu lopputulos, mutta aikakirjoihin kirjataan 1-0. No, urheilussa lopputulos on aina se, mitä tuomari allekirjoituksellaan ottelupöytäkirjaan vahvistaa. Voitollaan Tepsi parantaa asetelmiaan sarjataulukossa ja nousee lähemmäs kolmantena olevaa PK Keski-Uusimaata. Kaarina jäi ilman lisäpisteitä ja jatkaa jaetulla kärkisijalla JJK:n kanssa. Kärkijoukkueilla on nyt saman verran otteluita pelattuna.

 

A-junnujen derbyn kanssa samaan aikaan pelattiin Turun seudulla toinenkin derby, kun Kaarinassa kohtasivat kolmosen derbyssä KaaPo ja Lieto. Seurasin ottelun kulkua Twitterin kautta, joka on muuten äärimmäisen hyvä väline otteluiden seuraamiseen. Vaikka A-junnuissa Kaarina hävisi, tuli sille suunnalle keskiviikkona sentään yksi derbyvoitto, kun KaaPo kuritti Leitoa luvuin 5-0.

Onnea Veritas Stadion – kiistakenttänä jo 10 vuotta

Suomen jalkapallopääkaupungin pyhättö, Veritas Stadion, avattiin yleisölle kymmenen vuotta sitten. Stadionin avausottelu oli itseoikeutetusti Turun derby. Interin ja TPS:n kohtaamista 15.5.2003 oli seuraamassa 6211 katsojaa.

Suomen vuoden 1952 Olympialaisiin valmistuneen nykyisen Olympia-katsomon ympärille on rakennettu yksi Suomen hienoimmista jalkapallo stadioneista, jossa on nykyään 8072 istuma- ja 1300 seisomapaikkaa. Hanke on ollut kokonaisuudessaan hieno ja rohkea. Se on nostanut turkulaisen jalkapallon ja penkkiurheilun puitteiltaan aivan uudelle tasolle. Käyttöön vihkimisen jälkeen stadionilla on nähty monia mielenkiintoisia yhteenottoja niin viheriöllä kuin kabineteissakin. En lähde juhlapäivänä ruotimaan näitä kabinettien yhteenottoja sen tarkemmin, mutta todettakoon että ymmärrän asiassa riidan molempia osapuolia.

Tulkaahan kaikki joukolla katsomaan perjantain juhlaottelua ja sitä miltä stadion näyttää vuonna 2013. Interin kannattajaryhmän Facebook-sivulta löytyy kuvia stadionin rakennusvaiheesta. Katso tästä miten Veritas Stadion nousi Kupittaalle.

On mielenkiintoista nähdä minkä verran väkeä saapuu 10 v juhlaotteluun perjantaina 17.5., kun Inter kohtaa VPS:n (juhlaottelun FB-event). Inter tarjoaa lippuja otteluun synttäripäivään hyvin osuvasti 10 euron kappalehintaan, joten rahasta ei pitäisi ainakaan kenelläkään jäädä kiinni. Nyt vain puskaradio laulamaan, jotta hieno stadion saa juhlaotteluunsa hyvän määrän yleisöä paikalle.

Katso myös: Veritas Stadion Wikipediassa

Avausderby tarjosi hyvää viihdettä - ensi kerralla kaikki paikalle!

Kauden ensimmäinen Turun derby potkittiin päivä päivältä vihreämmältä näyttävällä Veritas Stadionilla – tosin ei se nurmi vieläkään hyvä ole, mutta väri alkaa muistuttamaan vihreää ruskean sijasta.. Tepsin Sami Rähmönen otti derbyn potkimisen liian kirjaimellisesti ja saatteli itsensä suihkun puolelle 62 min kohdalla jälkipelissä Severi Paajasta potkimalla. Tästä huolimatta Tepsi piti Turun valtikan itsellään 2-1 voitolla ja Interin Tepsi-peikko jatkaa kasvamistaan. Jokohan se alkaa kohta olla suur-Rölliäkin isompi? Edellinen Interin derbyvoitto on nähnyt päivänvalon 14.5.2009, eli neljä vuotta sitten.

Odotettu futispääkaupungin paikallismatsi tarjosi hyvää viihdettä vähän yli 5.000 katsojalle. Tepsi oli alussa vahva ja hankki itselleen turvallisen tuntuisen 2-0 johdon 18 minuutissa. Johto taisi tuntua niin turvalliselta, että musta-valkoiset tuhlasivat muutamia maalipaikkoja huolimattomuuttaan. Interin väkivahva Irakli Sirbiladze kavensi ottelun juuri ennen taukoa, mikä teki varmasti hyvää ottelulle. Inter painoikin päälle toisella puoliajalla etenkin Rähmösen lähdettyä ennenaikaiselle pesulle. Tepsilläkin toki oli paikkansa toisella puoliajalla ottelun tappamiseen, mutta ne pysähtyivät rangaistuspotkua myöden Magnus Bahneen.

Ottelun yleisömäärä oli (taas) isohko pettymys minulle. Ottelun lähettäminen livenä vapaalla tv-kanavalla vaikutti varmasti jonkun verran yleisömäärään. Turkulaisen jalkapallon kannalta ei olekaan välttämättä hyvä asia, että derby televisioidaan, mutta liigalle, lajille ja tv-kanavalle se on varmasti positiivista peeärrää ja hyvä asia. Tulee matsi televisiosta tai ei, niin kyllähän tällaiseen peliin pitäisi paljon enemmän yleisöä saada paikanpäälle. Tällä kertaa ei voi keliäkään syyttää..

Maanantaina pelattiin Turun derbyn lisäksi toinen odotettu kohtaaminen, kun lahtelaiset kohtasivat helsinkiläiset. FC Lahden pettymykseksi HJK:n tähtisikermä houkutteli Kisapuistoon vain 3879 katsojaa. Isäntäjoukkueet TPS ja FC Lahti odottivat varmasti maanantailta isompia katsojalukemia. Vertailuksi kerrottakoon, että Jokereiden katsojakeskiarvo oli runkosarjassa kovempi kuin näiden kahden huippuottelun yhteenlaskettu yleisömäärä: Turun derby + Lahti-HJK yht. 8940, Jokerit 9828, HIFK 7363, HC TPS 6103.

Ollaan me vaan aikamoinen lätkäkansa katsotaan sitä sitten yleisön tai median kautta. Granlund edestä, Granlund takaa, Granlund veivaa ja Granlund makaa. Leijonat rillaa Jutin opastuksella täyden Hartwall Areenan ja media kirkuessa onnesta - siinä viikon kuumimmat urheilu-uutiset, vaikka paljon muutakin mielenkiintoista olisi tarjolla. Ja älkää nyt ymmärtäkö väärin, en halua kritisoida kiekkoa, vaan otan pikemminkin lakin päästä ja kumarran sille miten siellä on rakennettu tuo nykyinen asema.