Vieraskynä: TPS – minne menet kaudella 2015-2016?

Blogini tekee uuden aluevaltauksen, kun oman näppäimistöni lisäksi tekstiä tulee myös toisen kirjoittajan näppäimistön kautta. "Vieraskynä" paneutuu kesähelteiden kynnyksellä kirjoituksessaan HC TPS:n tilanteeseen ensi talvea silmälläpitäen.

 

-PenkkiSporttaaja-

  

 

-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-

 

Jos nyt kuvitellaan että nyt on edellinen kausi oikeasti taputeltu ja kaikki edelliskauden karmeudet ovat takana päin, niin on aika luoda hieman katsetta jo tulevaan kauteen. TPS on kauden jälkeenkin toki pysynyt hyvin otsikoissa, niin hyvässä kuin pahassakin. Tuoreessa muistissa on TPS:n organisaation ilmoitus että kausikorttikatsomoon tullaan sitten fanipaita päällä. Noh, eihän sitä nyt oltu ihan loppuun asti ajateltu sitäkään ilmoitusta ja se vedettiin sitten jonkin ajan kuluttua takaisin. Eipä siitä hirveästi positiivista palautetta tullut Tepsille ei. Toivottavasti tästä jotain opittiin ja kuprut vedetään suoraksi nyt hieman erilaisella asenteella.

 

Tepsin pelaajatilanne

 

Teemu Lassila jatkaa TPS-maalilla, taustalla lupaavat Oskari Setänen ja Alexandar Georgijev. Tälle osastolle voidaan hakea Lassilalle vielä kirittäjää jos nuoret eivät pysy liigatahdissa.

 

Puolustuksessa Tepsillä on johtotähtenä viime kaudella ison osan loukkaantuneena ollut Petteri Nummelin. Kokenutta kaartia edustavat myös Lukosta tullut Harri Tikkanen. Sopimuksia on myös puolustajilla Aleksi Anttalainen, Martin Berger, Elmeri Eronen, Jani Forsström, Niklas Friman, Miro Keskitalo ja Tarmo Reunanen. 42-vuotias Nummelin kaipaa varmasti lisää tukea kokeneimmista pelaajista, joista Jesse Dudas voisi olla potentiaalinen vaihtoehto. Try-Out sopimuksella oleva kanukkipakki voi olla johtavia pakkeja Turussa ensi kaudella… tai sitten ei.

 

Hyökkäykseen TPS on satsannut eniten. Eric Perrin on tulopuolella varmasti tällä hetkellä se isoin kala, kova satsaus on myös Dave Spinan liittyminen turkulaisjengiin. Myös Jerry Ahtola teki Lukossa kovaa jälkeä, nyt siis Turussa. Kun tähän lisätään sellaiset nimet kuin Jonne Virtanen, Patrik Virta, Lauri Tukonen, Mikko Rantanen, Ilkka Pikkarainen, Patrik Moisio, Teemu Lämsä, Tadas Kumeliauskas, Tero Koskiranta, Niclas Lucenius, Alexander Ruuttu ja Elias Karvonen, niin tulostakin luulisi tulevan.

 

Rosteriin tulee todennäköisesti vielä muutoksia ja etenkin puolustukseen on pakko hankkia lisää voimaa. Kuka ja milloin, se jää nähtäväksi. Huhuja on toki liikkeellä jo nyt, mutta kauden alkuunkin on aikaa vielä runsaasti.

 

Valmennussekoilut takana?

 

TPS:n valmennuspuoli pitäisi taas olla kutakuinkin kunnossa. Nimilista on ainakin kova, sillä Urheilujohtajana jatkaa Antero Niittymäki, päävalmentajana Ari-Pekka Selin ja apulaisvalmentajina Jani Kiviharju, Jarno Pikkarainen ja Kimmo Rintanen. Maalivahtivalmentajana Fredrik Norrena. Kyllähän jo tässä vaiheessa kautta voi lupailla että TPS ottaa enemmän pisteitä kuin viime kaudella jo senkin takia että Liigassa tulee olemaan yksi joukkue enemmän. KooKoo nousi nyt Liigaan, joten Turussakin nähdään pitkästä aikaa kouvolalaiskiekkoa.

 

TPS on pelannut viimeksi oikeaa Playoffs-kiekkoa 2009-2010 kaudella, jolloin se voitti lähes sensaatiomaisesti mestaruuden. Ennen viime kaudenkin alkua viimeisimmät veikkausvihjeet syyskuun kieppeillä povasivat TPS:tä Liigan yllättäjäjoukkuetta. Ehkä tulevalla kaudella saadaan jo toiveihin täyttymystä  ja turkulaisille suotaisiin siivua playoffs-kahinoista? Se vaatii kyllä yhteen hiileen puhaltamista niin pelaajilta, valmentajilta, taustajoukoilta kuin faneiltakin. Tätä ei ole moneen kauteen nähty, joten nyt on aika herätä syksyllä yhteisen hyvän puolesta syksyllä. Ja ihan kauden alusta alkaen.

 

"Vieraskynä"

Anteeksi urheilun ja blogini ystävät!

Vain kahdeksan kirjainta – joskus niin pirun vaikeita sanoa: A – N – T – E – E – K – S – I ! Minä en pyydä anteeksi teiltä pitkän päivitystauon jälkeen yhä tänne löytäviltä uskollisilta lukijoilta talousalueemme surkeahkoa palloilumenestystä, vaan pitkäksi venähtänyttä blogini päivitystaukoa. Kuten yritän lapsianikin kasvattaa: anteeksi, kiitos ja ole hyvä ovat sanoja, joita pitää käyttää aina kun vähänkään syytä on. Olen siis eri linjoilla kuin nykyinen TPS koutsi Miika Elomo, joka ilmoitti jo valmennuspestinsä alussa, että TPS ei pyydä anteeksi keneltäkään. Ehkä syytä olisi kuitenkin sielläkin? No, ei mennä tähän epäonnen ja negatiivisuuden vyyhtiin tässä sen syvemmälle.

En paneudu tässä kirjoituksessa juurikaan kesäkauteen, mutta mainitaan nyt vaatimaton jalkapallokausi 2014, jonka aikana menetimme ensi kesän europelien lisäksi myös toisen pääsarjaseuramme ja (ehkä lopullisesti) futispääkaupunki-tittelin nykyiselle pääkaupunkiseudulle.

 

Keskitytään siis parhaillaan käynnissä olevaan talvikauteen ja sisäpalloiluun, joka on ollut maajoukkuetasolla melkoisessa myötätuulessa lentopallon ja koripallon heiluttaessa näkyvästi sini-valkoista lippua. Turun seudulla kuluva sisäpalloilukausi on ollut kenties vaisuin pitkiin aikoihin. Alavireisyys lähti liikenteeseen Turun kaupungin vetäessä kaksin käsin käsijarrua palloiluhallisuunnitelmien kanssa. Sama alisuorittaminen on tarttunut lähes kaikkiin talousalueemme seuroihin.

Alle on koottu taulukko Turun seudun pääsarjajoukkueiden sijoituksista per 30.1.2015 (pahoittelut, jos unohdin jonkun lajin/seuran):

Nyt jos koskaan Turun seudulla tarvitaan tukea näille joukkueille ja pelaajille (ja myös seuroille lippu- ja oheistulojen muodossa). Pyydän siis anteeksi sitäkin, että en ole ehtinyt läheskään riittävästi käymään näissä tapahtumissa antamassa tukeani alueemme edustajille, jotka tekevät satavarmasti parhaansa jokaisessa ottelussa, vaikka osa meistä penkkiurheilijoista sitä välillä saattaa epäilläkin.

Miehitetään loppukauden aikana katsomot itse paikanpäälle menemällä ja raahaamalla mukaan mahdollisimman paljon ystäviä ja kylänmiehiä.  Ollaan Turun seudun urheilijoille se kuuluisa ylimääräinen pelaaja, joka voi parhaassa tapauksessa ratkaista otteluvoittojakin koskematta kertaakaan edes pelivälineeseen.

 

   -*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*
Minun peleissä käymistäni voi seurata helpoiten Twitterissä, jossa kommentoin @penkkisport -nimellä sekä eri ottelutapahtumia että urheilua muutenkin. 

Olympiakrapula. Apua!

Nyt on penkkiurheilijoilla vakava paikka, kun Sotshin Olympialaiset ovat ohi, mutta kroppa on totutettu istumaan sohvalla. Ajelin sunnuntaina illalla treeneihin ja oli aika outo olo, kun ei voinutkaan kuunnella Yle Puheelta urheilua. Autosta löytyi vain tyttären Robinin levy, joten vieroitusoireet sen kun pahenivat.

Yritin irtautua televisiourheilusta siedätyshoidolla ja valitsin sunnuntaina Olympialaisten 50 km hiihdon jälkeen pehmeän kotisohvan sijasta Samppalinnan palloiluhallin kovat puupenkit ja käsipallon SM-liigan. Turun palloiluhallien parhaimmistoon kuuluvan ikiaikaisen urheilupyhätön muovimatolla käytiin sarjan jumbotaistelu ÅIFK:n ja Porvoon Akilleen välillä. Turkulaisilla oli ennen sunnuntaita vain 3 voittoa ja 6 pistettä, mutta porvoolaisilla ei niitäkään.

Ottelu alkoi kotijoukkueelta uneliaasti, mutta puoliajalle siirryttäessä musta-keltaiset johtivat jo turvallisen tuntuisesti. Peliajan umpeuduttua tulostaululla loisti lukemat 44-32 ja kauden neljäs voitto oli saavutettu. Samalla ÅIFK:n ero Akilleeseen ja karsintaviivaan kasvoi kahdeksaan pisteeseen. Edelleen täytyy aiemman käsipallo-visiittini (lue ko. bloggaus) tapaan hämmästellä lajin fyysisyyttä. On se kovaa touhua. Käsipalloseurojen, kuten monen muunkin ”ei-valtalajin”, kannattaisi muuten jakaa aina otteluissaan katsojan oppaita, sillä peliaika, taukojen pituudet ja säännöt tuntuivat olevan minultakin unholassa. Enkä varmasti ole ainoa harvemmin peleissä käyvä katsoja kauden aikana.

Kuluva viikko on Olympialaisten aiheuttaman tuskan lisäksi tuskainen turkulaisille penkkiurheilijoille myös paikallisen tarjonnan vuoksi, sillä ensin koko viikkoon ei tapahdu mitään (lähettäkää meilitse vinkkejä, jos jotkut urheilutapahtumat ovat livahtaneet minulta ohi) ja sitten lauantaina pelataan päällekkäin lentopallon Mestaruusliigaa, Futsal-liigaa, jääkiekon Liigaa ja Mestistä. Minun lauantain valintani on lentopallo, jossa Raisiossa ensiesiintymisensä uuden kotiyleisönsä edessä tekee espanjalainen maajoukkuepelaaja José Miguel Sugrañes. Lauantain vilkas penkkiurheilutarjonta löytyy tuosta vasemmalta tapahtumakalenteristani. Lähtekäähän kaikki kuluttamaan liikuntahallien penkkejä ja tuomaan sykettä turkulaisiin urheilutapahtumiin!

Iloinen varaslähtö vilkkaaseen viikonloppuun

Torstai oli melkoinen starttipyssyn pamaus viikonloppua jo odottaville turkulaisille urheilun ystäville! Tulevan vilkkaan viikonlopun lisäksi odotettavaa ilmestyi kalentereihin jo niin touko- kuin kesäkuullekin.

Pelin avasi pesäpalloväki, joka uutisoi miesten Superpesis-kauden alkavan Turussa (lue uutinen). Avausottelussa Kupittaalla 10.5. kohtaavat Kankaanpään Maila ja Hyvinkään Tahko. Ottelun ympärille rakentuu muitakin tapahtumia, joilla juhlistetaan Varsinais-Suomen Pesiksen 20-v. juhlia. Pesäpallon jälkeen uutis”pommin” räjäytti Paavo Nurmi Games, joka paljasti että Turussa jaetaan ensi kesänä Kansainvälisen yleisurheiluliiton rankingpisteitä Euroopan ykköstason kilpailussa, josta on enää yksi askelma Timanttiliigaan (lue uutinen). Paavo Nurmi Games mitellään juoksijalegendan nimeä kantavalla stadionilla 25.6. Kiitoksia sekä V-S Pesikselle että PNG:lle penkkiurheilijan mieltä pakkaskeleillä lämmittävistä uutisista.

Ei anneta ajatuksen kuitenkaan harhautua vielä liian kauas kevääseen, koska herkkupaloja on tarjolla vielä talvihangillakin. Tai hanget nyt ei kovin kummoiset ole, mutta talveksi tätä kai silti kutsutaan, koska kalenteri osoittaa vielä tammikuuta. Tuleva sporttiviikonloppu käynnistyy perjantaina, kun Kupittaan ”vitosella” potkitaan kauden ensimmäinen derby Interin ja TPS:n välillä. Liiga Cupin avausottelusta ei kannata vielä tehdä johtopäätöksiä tulevaan Veikkausliiga-kauteen, mutta mielenkiintoa ottelusta ei silti puutu. Turkulaisseurojen ovet ovat käyneet tiuhaan. Välillä on tuntunut että saranaovi kannattaisi jo vaihtaa pyöröoveen. Kaupungista on poistunut iso liuta hyviä pelimiehiä ja tilalle on tullut virallisesti vasta muutamia pelureita (Veikkausliigan siirrot voi tarkistaa kootusti täältä). Viime talvina Turussa on ollut suhteellisen hyvä pelaajatilanne. Jos jommankumman seuran rekrytointeja on saanut jännittää, niin se on yleensä ollut Inter. Tänä vuonna he ovat saaneet puuhailla joukkuetta kokoon melko rauhassa, kun naapuriseura on kerännyt kaiken huomion itselleen. Monenlaista tietäjää, neuvojaa ja haukkujaa on mahtunut turuille, toreille ja nettipalstoille. Itse en lähde ruotimaan TPS:n vaikeaa tilannetta sen enempää, mutta toivotan isosti tsemppiä kaikille sinne suunnalle ja suosittelen blogini lukijoita lukemaan Räpymiehen blogista Tekopyhäinhäväistys-tekstin.

Lauantaina olisi HK Areenalla tarjolla klassikko, kun TPS ja Jokerit luistelevat vastakkain. Nämä kohtaamiset nousivat legendaarisiksi kultaisella -90 luvulla, jolloin näitä pelejä odotettiin vesi kielellä. Viime vuosia huuma on vähän laskenut, mutta ottelupari, ja sen ympärillä oleva jännite, ei ole kuitenkaan hautautunut mihinkään ja jokainen turkulainen muistaa edelleen mm. yhden karvaan pesäpallolyönnin vuosien takaa. Se oli korkea maila! Tämän lauantain ottelun ympärillä on tuntunut olevan jälleen vähän erilaista väreilyä ilmassa. Tämän selittänee ensi syksyllä alkava Jokereiden KHL-seikkailu, sillä lauantain matsi on mitä todennäköisimmin näiden kahden ”verivihollisen” viimeinen kohtaaminen Turussa kotoisen liigan merkeissä. Itseltäni jää kuitenkin tämä Ysäriklassikko väliin, sillä kävin viikon sisään jo kahdesti katsomassa TPS:n ottelun. Ässät ja JYP otteluiden jälkeen minun tämän kauden rekordini HK Areenalta on melko hyvä: 2 ottelua, 2 voittoa. Lauantaina olen HK Areenasta noin 5 km päässä, eli Kerttulan liikuntahallissa Raisiossa, jossa lentopallon Mestaruusliigan kärkipaikasta kamppaileva Raision Loimu kohtaa Joensuun Liiga-Riennon. Kaikille muillekin penkkiurheilijoille tiedoksi, että kyseiseen otteluun pääsee ilmaiseksi sisään vihreällä S-Etukortilla, joten jos kiekkoilu ei kiinnosta, niin lentopallo tarjoaa hyvän ja ilmaisen vaihtoehdon.

Tässä kirjoituksessa esiin nostettujen tapahtumien lisäksi Turussa on viikonloppuna tarjolla paljon muutakin urheilua, kuten esimerkiksi TuTon kotipeli perjantaina, TPK:n futsalpeli lauantaina ja ÅIFK:n käsipallopeli sunnuntaina. Lähtekäähän ulkoilun lisäksi nauttimaan viikonloppuna myös penkkiurheilusta!

  

Kiekkotalentit Turussa

Kiekkokausi on pyörähtänyt jo hyvän tovin sitten käyntiin, mutta meikäläinen avaa sen omalta osaltani vasta nyt viikonloppuna. Suunnitelmissa on toki useasti ollut sekä Liiga- että Mestis-otteluissa vieraileminen, mutta ei ole vain vielä sopinut aikatauluihin, vaikka tarjontaa Turussa on kiitettävästi. Tai olisihan sopivia matseja nyt varmasti järjestelemällä löytynytkin, mutta pakko tunnustaa ettei kiekkokärpänen ole puraissut minua ihan niin terävin hampain kuin suurinta osaa suomalaisista penkkiurheilijoista.

Nyt viikonloppuna on erinomainen mahdollisuus seurata Turussa tulevia kaukaloiden tähtiä, kun Marli Areenalla Kupittaalla pelataan neljän maan U18 turnaus. Nuorten pelejä on aina mielenkiintoista seurata, kun kentällä kirmaa tulevia tähtipelaajia, mutta tässä ikäryhmässä on tällä hetkellä iso lasti ylimääräistä mielenkiintoa, sillä tämä on seuraava NHL-draftattava ikäryhmä. Tämän vuoksi Kupittaan lehtereillä istuukin penkkiurheilijoiden lisäksi pitkälti toista sataa NHL-scouttia ja kynät sauhuavat kovaa vauhtia. Vai olisikohan niillä NHL-miehillä nykyisin jo iPadit?

Suomi voitti perjantaina turnauksen avausottelussaan Sveitsin luvuin 5-1 (katso koostetta matsista). Lauantaina vastassa on USA ja sunnuntaina turnauksen päätösottelussa rakkain kilpakumppanimme, eli Ruotsi. Itse aion suunnata paikalle lauantain USA-ottelua seuraamaan. Matsi alkaa kello 17:00 ja live-twiittauksia luvassa Penkkisporttaajan Twitterissä.