Vauhtia ja vaarallisia tilanteita naisten rugbyssä

Lauantai oli melko hektinen penkkiurheilupäivä. Pääohjelmanumerona oli lentopallon Mestaruusliigan 4. finaaliottelu Salossa, mutta ohjelmaan mahtui myös Sporttipäivä Caribialla. Näiden lisäksi blogini tapahtumakalenterista tapahtuman bongannut ystäväni sai puhuttua minut (se kesti noin 5 sekuntia) mukaansa Impivaaran vanhaan futishalliin.

Impivaarassa hikoiltiin naisten toimesta 7’s-rygbyn SM-sarjan turnauksessa. Minulle rugby on melko vieras laji. Ja sisähallissa pelattava 7’s-rugby täysin vieras. Varsinaisesta rugbystä olen sentään kertaalleen blogannut, vaikka koskaan en ole lajia livenä nähnytkään (lue rugby dokumenttileffan arvostelu).


Lauantain turnaukselta en odottanut juuri mitään. Ajattelin että edes rugby ei voi olla kovin fyysistä naisten pelaamana, mutta jälleen kerran olin väärässä. Peli oli yllättävän fyysistä ja naiset viljelivät aika-ajoin reippaita taklauksia täydessä juoksussa olleiden vastustajien kylkeen. Kova fyysisyys näkyi myös loukkaantumisina. Polvivammoja syntyi lyhyehkön vierailuni aikana kolme tai neljä ja yhdelle pelaajalle tilattiin ambulanssikin. Huvittava hetki oli myös muistikortilleni tallentunut tilanne, jossa huoltaja hoivaa loukkaantunutta, mutta peli jatkuu täysillä aivan vieressä.

Fyysisyyden lisäksi yllätyin myös joukkuemäärästä, sillä mukana oli peräti kahdeksan joukkuetta. Turun Sanomissa olleen turnauksen ennakkojutun mukaan naisten fyysisten kontaktilajien suosio kasvaa jatkuvasti. Turussa rugby-toimintaan oli viime syksynä tullut noin tusinan verran uusia naisia, minkä ansiosta joukkue pelaakin nyt ensimmäistä kauttaan SM-sarjassa. Lauantain turnauksen voittajaksi selviytyi Facebookissa suoritetun salapoliisityön perusteella SM-sarjaa johtava helsinkiläinen Warriors.

Tasoerot joukkueiden ja pelaajien välillä oli aika isoja. Parhaiden joukkueiden parhaat pelaajat erottuivat massasta selkeästi. Näytti että he tekivät monissa tilanteissa kentällä mitä halusivat. Erityisesti silmiin pisti nopeat pelaajat, jotka tekivät nopeilla rytmin- ja suunnanvaihdoksillaan komeita juoksumaaleja yksilösuorituksina. Seuraavaksi näkyvimpiä olivat fyysiset taklaajat. Teknisesti hyviä pelaajia olikin sitten ensikertalaisen vaikeampi tarkkailla. Myös joidenkin sääntöjen osalta fatkat jäivät vielä vähän hämärän rajamaille.

Rugbyn seuraaminen palautti muistiini myös muut vähän erikoisemmat ja pienemmät lajit, joihin voisin tutustua kesällä Turussa. Pistinkin välittömästi sähköpostia turkulaisiin rugby-, aussifutis-, baseball- ja maahockey-seuroihin. Toivottavasti he vastailevat ja lähettävät sarjaohjelmansa minulle, jotta pääsen sovittelemaan excursioita aikatauluihini.

RiaFin -kuvagalleriasta löytyy meikäläistä ammattitaitoisemman kuvaajan otoksia 7's-turnauksesta.

Poweria ja suomalainen rugbyleffa

Turun Kupittaalla järjestetään ensi kesänä 7.-10.6. maailman suurin lentopalloturnaus. Maailman suurimman status tarkoittaa lukuina talkoolaisten ja katsojien lisäksi noin 10.000 osallistujaa, yli 300 ulkokenttää, yli 800 joukkuetta, yli 5.000 ottelua, yli 56.000 lämmintä ruoka-annosta ja yli 1.000.000 lentopallokosketusta neljän päivän aikana.
Huikean hieno lasten ja nuorten turnaus vaatii onnistuakseen siis jopa yli 800 talkoolaista. Yli lajirajojen tehtävä talkoolaisrekrytointi on jo käynnissä. Talkootehtäviä löytyy ihan laidasta laitaan, joten jokaiselle kiinnostuneelle löytyy mielenkiintoista puuhaa. Lähtekäähän kaikki iloiseen porukkaan järjestämään hienoa tapahtumaa Turkuun. Lisätietoa löytyy Power Cupin kotisivuilta ja Facebook-sivuilta.

Leffa-arvostelu: Freetime Machos

Katsoimme tuossa taannoin vaimon kanssa perjantai-illan ratoksi Mika Ronkaisen dokumenttielokuvan Freetime Machos (v. 2009), jonka löysin vahingossa kirjastostamme. En ole montaa kotimaista urheilua käsittelevää leffaa nähnyt, joten tämän arviointi on hieman vaikeaa. Elokuvana tuo ei ollut parhaasta päästä, etenkään vaimoni mielestä, mutta jotenkin aihepiiri oli kuitenkin sellainen, että minä pidin siitä paljon. Kansilehden kuvaus "komedia maailman pohjoisimmasta ja kolmanneksi huonoimmasta rugbyjoukkueesta" oli aika naulan kantaan osunut.

Tämän "Freetime Machos" -leffan lisäksi ei tule mieleeni montaa kotimaista urheiluleffaa. Matti -leffa nyt tietysti käsitteli löyhästi urheilua, mutta siinä oli muut asiat pääosassa urheilun sijasta. Dokumenttihenkisistä leffoista tulee heti mieleen Täynnä Tarmoa, mutta muita ei juuri pikaisella harkinnalla mieleen tulekaan. Täynnä Tarmoa kertoo kotimaisesta koripallosta vähän samanlaiseen maanläheiseen tapaan kuin Freetime Machos rugbystä. Hollywood-glamouria tästä leffasta on turha hakea, sillä tämä leffa haisee rehellisesti hieltä ja suomalaiselta mieheltä.

Moni ei varmasti edes tiedä, että Suomessa pelataan rugbyliigaa ja tämän leffan perusteella ehkä jotain muutakin sarjaa, sillä pääosassa oleva porukka pelkäsi sarjapaikkansa puolesta. Kovin vakavasti otettavaa kuvaa leffa ei suomalaisesta rugbystä anna. Leffaa katsellessa tuli mieleen oman aladivarien futisporukan puuhastelut. Yhtymäkohtia oli paljon: otteluissa ei katsojia, alatyyliset jutut kopissa ja pelireissuilla, harjoitukset vähän mitä sattuu ja joukkueeseen on vaikea löytää uusia pelaajia. Rugbyn lisäksi leffa kuvasi myös  suomalaisten miesten välistä ystävyyttä sekä perhe-, työ- ja harrastuselämän yhdistämistä. Oman osansa leffassa sai myös eräään suomalaisen elektronikkateollisuuden suuryrityksen paljon uutisissa ollut Suomesta vetäytyminen.

Suosittelen tämän leffan katsomista höntsäurheilussa itsekin mukana oleville ja olleille, jotka tietävät miltä pukukopissa kuuluu tuoksua. Tämä kohderyhmä osaa varmasti samaistua leffan päätähtiin. Elokuvakriitikoille ja rally-english vastaisille kielipoliiseille leffa tuskin tarjoaa nautinnollisia hetkiä. Itse kuitenkin pidin siitä sen verran että ensi kesänä pitää mennä tutustumaan myös turkulaisen Eaglesin ottelutapahtumaan.


Arvostelu: * * * * *

Perustelu: Tämän leffakriitikon arvosteluissa on yleensä tähtimerkit kohdillaan, jos leffakotelon takakannesta löytyy seuraavia sanoja: suomalainen, urheilu, urheilukulttuuri, katsomokulttuuri, fanittaminen.

Traileri: