Kansallispeliksikin ristitty pesäpallo on ollut lähiaikoina lähellä
sydäntäni. Erityisesti tämä viikko on ollut yhtä pesäpalloa, vaikka mukaan
mahtuu myös pari Veikkausliigaottelua. Tällä viikolla on tullut jo katsottua
pesäpallodokumentti ja Superpesistä livenä paikanpäällä sekä oltua itse mailan
varressa. Ilmoittauduimme nimittäin kaveriporukkamme kanssa mukaan Turun
seudulla pelattavaan harrastesarjaan, eli Äijäliigaan.
Täytyy todeta että paluu pesiskentälle sitten yläasteaikojen on ollut mukavaa.
Olen jo monta vuotta suunnitellut meneväni katsomaan Superpesistä, mutta
vuoteen 2012 asti piti odottaa suunnitelman toteutumista. Kyseessä oli tietysti
naisten Superpesis, koska miesten Superpesistä ei ole Turun seudulla tarjolla. Näkemääni
lähes jumbotaisteluun Turku-Pesis sai vieraakseen pesislegenda Jarkko Kokon luotsaaman
Kempeleen Kirin, joka juhli pelipäivänä seuran 97. vuosipäivää. Turkulaiset
olivat kuitenkin tylyjä emäntiä eivätkä antaneet vierailijoille mitään kotiin
viemisiä edes syntymäpäivän kunniaksi.
Ihan ensiksi pitää mainita, että kun menee ulkolajia seuraamaan, niin
pitäisi osata pukeutua sään edellyttämällä tavalla. Mutta aina se ei vain
onnistu ja silloin tyhmästä päästä kärsii koko keho. Kylmästä kelistä
huolimatta ensimmäinen pesismatsi livenä oli positiivinen kokemus. Penkkisporttaajalta
lähtee iso peukku ottelun kuuluttajan suuntaan, sillä 16 vuoden tauon jälkeen lajin
pariin palaavalle sääntöjen ja tilanteiden kertominen melko tarkastikin oli
erittäin positiivista ja katselunautintoa nostattavaa. Muutamaan kertaan tosin
tuntui että vierasjoukkueelle vinoilussa keikuttiin ehkä vähän siinä ja siinä reilun pelin
rajoilla. Tosin koska en tunne lajin perinteitä ja normaaleja käytäntöjä, niin se
saattoi kuulostaa vain minun kokemattomiin korviin rajamailla keikkumiselta.
Yleisöpalvelut olivat yleisömäärään (245) ja Kupittaan kentän tarjoamiin
olosuhteisiin nähden ihan hyvät. Kisamakkara oli hyvin grillattu ja se maistui
Juhannuksen grilliyliannostuksesta huolimatta erittäin hyvälle. Pelin
jälkeisessä lehdistötilaisuudessa Turun valmentaja (vai onko se pelinjohtaja)
pohdiskeli että ei muista lainkaan mitä kolmen pisteen voiton jälkeen pitäisi
kommentoida. Vierailijoiden Kokko sen sijaan kehui turkulaisten pelanneen
kauden parasta peliään, joten ihan hyvän pelin taisin tutustumisreissulleni valita.
Pelipäivä-dokumentti kertoi mielenkiintoisen tarinan pitkät perinteet omaavasta Kankaanpään
Mailasta. KaMa oli mukana kesän 1998 sopupelijupakassa ja putosi kauden 2002
jälkeen Superpesiksestä. Takaisin pääsarjaan KaMa nousi pitkän odotuksen
päätteeksi kaudelle 2011. Nousun ja kovien satsausten vuoksi KaMasta tehtiin
ainakin median palstoilla kohujoukkue jo ennen kauden alkua. Se ei kuitenkaan
tuntunut juuri kyläläisiä haitannen.
Dokumentti
kertoi minua miellyttäneellä hyvin maanläheisellä ja vähän ehkä jopa
maalaisromantiikkaa tihkuneella tavalla kankaanpääläisten valmistautumisesta
pitkän odotuksen huipentaneeseen otteluun, eli Superpesiksen kauden 2011
avausotteluun. Vastustajaksi erityistä jännitystä aiheuttaneeseen otteluun saapui
hallitseva Suomen mestari Vimpelin Veto. Dokumentin ja varmasti myös
kankaanpääläisten pitkän odotuksen huipensi lopulta KaMan kotivoitto ViVestä. Pienelle
kunnalle hyvin tärkeän tapahtuman valmistelusta kertovaa vietiin eteenpäin nostaen
esiin seuran taustalla vaikuttavia ihmisiä, mikä oli erityisesti minun mieleen.
Dokumentti esitettiin Ylellä
toukokuun alussa ja sen jälkeen se oli hetken nähtävissä Yle Areenalla, mutta
enää se ei taida olla julkisesti nähtävillä. Jos joku tietää mistä kyseisen
urheiludokumentin saa vielä katsottua, niin pistäkäähän tietoa tulemaan tuonne
kommenttikenttään. Kankaanpään Mailan kotisivuiltakin löytyy vähän infoa tästä dokumentista.
Minä pidin sekä
Superpesisottelusta paikanpäällä että pesisdokumentista kotisohvallani.
Suosittelen molempia lämpimästi kaikille urheilun ystäville. Pesiksestä
kertovan blogitekstin päätteeksi pitää välittää tätä kautta vielä osanotot koko
pesisväelle ja erityisesti Hyvinkään suuntaan taannoisen järkyttävän tapahtuman
johdosta.
