Mitäs mää sanoin!

Otsikon lause tuli varmasti valitettavan monen katsojan mieleen Turun Veritas Stadionilla torstaina noin klo 19.07. Kieltämättä se kävi hetkellisesti myös minun pääkopassani, sillä olinhan ennakkoon noitunut että peli ei saisi alkaa Twenten parilla nopealla maalilla. No, pelikello osoitti noin 06:40 ja taululla oli 0-2 lukemat. Kovin odotuksin paikalle tulleista urheilun ystävistä jotkut lähtivät jo kotimatkalle, kun 37 minuutin kohdalla Twente iski taululle 0-3 lukemat. Tällainen jaloilla äänestäminen tuntui vannoutuneesta penkkiurheilijasta pahalta.

Tärkeä peli päättyi lopulta Interin yllätyskorttitalon murskaten lukemiin 0-5. Pelin jälkeen minulla oli melko kaksijakoiset tunnelmat. Tavallaan matsissa kävi juuri niin kuin pitikin, kun Euroopan rankingin joukkueet 36 ja 258 kohtasivat, mutta tavallaan Interin hampaaton esitys kotiyleisön edessä jäi harmittamaan. Ensimmäisen osaottelun hieno 1-1 tulos nosti suomalaisten odotukset pilviin, mutta tämä lopputulos taisi olla realismia. Eli tavallaan olin ihan hyvilläni ensimmäisen osaottelun hienosta suorituksesta, mutta toisaalta taas toisen osaottelun perusteella en antaisi Interin pelaajista puhtaita papereita kuin Daniel Antunesille ja Irakli Sirbilazelle. Kaikille muille jäi paljon parannettavaa ja peiliin katsottavaa.

Mutta jos unohdetaan itse peli ja keskitytään muuhun humuun tapahtuman ympärillä, niin tämä oli juuri sitä mitä suomalainen jalkapallo tarvitsee. Huikeat ennakkohypetykset mediassa ja kaupungilla, jonka saattelemana stadion myytiin lähes loppuun ja lipunmyyjien kassakoneet huusivat hoosiannaa. Tunnelma oli penkkisporttaajalle kuin huumeet narkkarille, kun seurasin kuhinaa stadionin läheisyydessä ja sisällä. Tärkeän ottelun ansiosta paikalle oli saapunut myös suomalaista urheilu- ja viihde-elämän kermaa, jota ei useastikaan Veikkausliigan peleissä näy. Tällaisia kasvoja olivat mm. Turussa pelatessa tietysti Matti ja Teppo, Mikko Koivu sekä Helsingistä asti paikalle saapunut Mursu-Muurinen. Lehdistötilassa ja stadionin käytävillä silmät ja korvat auki pidettyäni voin iloiten todeta, että tämä matsi oli herättänyt kiinnostusta pääkaupunkiseudun urheilupiireissä Mursua laajemminkin - sieltä suunnalta oli tullut paljon urheilun ystäviä suomalaisen joukkueen otteita seuraamaan ja jännittämään.

Jokainen stadionin kuhinan nähnyt voi itsekseen miettiä mitä se tekisi suomalaiselle jalkapallolle, jos vastaava yleisömäärä olisi paikalla vaikkapa 10 kertaa kaudessa. Sillä olisi valtava vaikutus seurojen kassatuloihin, mikä taas näkyisi positiivisesti pelaajahankinnoissa ja valmennusresursseissa. Euro-ottelussa oli mukava seurata kahvioiden ja makkaramyyntikojujen kuhinaa. Ainoa normaalia rauhallisempi myyntipiste oli anniskelualue, koska UEFA:n säännöt tekevät anniskelusta melko vaikeaa. Ja lisäisihän isot yleisömäärät myös otteluiden tunnelmaa, jolloin katsomoon olisi paljon helpompi saada uusia kasvoja.

Loppujen lopuksi 0-5 tuloksesta huolimatta täytyy olla todella tyytyväinen illan antiin. Toivottavasti näistä yli 7000:sta katsojasta edes puolet alkaa alkaisi käymään säännöllisesti myös Veikkausliigan matseissa.

Suomalaisten hyvä Euro-kausi päättyi torstaina Interin lisäksi myös MyPalta ja JJK:lta. KuPS sen sijaan jatkaa Eurooppaliigan 3. karsintakierrokselle, joten suuret onnittelut Kuopioon! Lisäksi jatkossa on tietysti myös HJK, joka kohtaa Mestareidenliigan karsinnoissa seuraavaksi skottijätti Celticin. Itse aion mennä Sonera Stadionille Helsinkiin kyseisen otteluparin toista ja ratkaisevaa ottelua seuraamaan keskiviikkona 8.8., jos se vain suinkin työkuvioihini sopii.