Tämän blogin tarkoitus on levittää kaikentasoisen urheilun ilosanomaa lajirajoista välittämättä. Koitan kantaa tällä tavalla oman ohuen korteni kekoon suomalaisen urheilu- ja katsomokulttuurin kehittämisessä. Tervetuloa lukemaan ja keskustelemaan!
- PenkkiSporttaaja -
Edellisessä kirjoituksessani pelkäsin kevään menneen jo ohi suun mielenkiintoisten urheilutapahtumien osalta, mutta riittäähän sitä sentään vielä todella monta mielenkiintoista tapahtumaa tällekin viikolle. Tarjolla olisi mm. kahta eri nousukarsintaa sekä futiksen Liiga Cupin välieriä.
Keskiviikkoona joutuu tekemään valintoja, sillä samaan ajankohtaan osuvat Liiga Cupin ensimmäinen välieräottelu TPS - VPS Urheilupuiston yläkentällä sekä Turun Riennon naisten koripallon SM-sarjan nousukarsintaottelu Wäinö Aaltosen koululla. Korispeli olisi mukava tarkistaa jo pelipaikkansakin takia, sillä Wäinö Aaltosen koululla ei ole tullut koskaan seurattua urheilua ja siitä on nyt tehty turkulaisen koripalloilun peliareena paremman puutteessa.
Torstaina on keskiviikon tapaan jälleen Liiga Cupin välierämatsi tarjolla, kun Inter kohtaa Suomen Rosenborgin, eli HJK:n, yläkentällä. Turkulaiset joukkueet ovat avanneet kauden lupaavasti ja unelmafinaalikin on vielä mahdollinen, eli kauden kolmas derby saatetaan nähdä 4.4. Sonera Stadionilla Helsingissä, kun siellä pelataan Liiga Cupin finaali. Olisikin hienoa nähdä turkulaisjoukkueiden finaali Helsingissä.
Perjantaina pitää matkustaa vähän kauemmas nähdäkseen huippu-urheilua. Olen suuntaamassa silloin asiantuntevassa toimittajaporukassa Loimaalle, jossa pääsen tutustumaan kovasti hehkutettuun Nilan Bisonsin (minä käytän valtamedioista poiketen kaupallisia nimiä, koska tiedän että nimistä saatavat rahat ovat urheilulle tarpeen) ottelutapahtumaan, kun he kohtaavat paikallisottelussa Vilpas Vikingsin Salosta.
Viikon nousukarsintatarjonnan kruunaa lauantaina Sport Gardenissa Turussa pelattava salibandyn I-divarin nousukarsinnan toisen vaiheen ratkaiseva toinen osaottelu. Karsinnan edellisessä vaiheessa turkulainen FBC ja mynämäkeläinen SBS Wirmo järjestivät hyviä ottelutapahtumia, joten yritän saada aikatauluihini sopimaan tuon ottelun, jotta pääsisin näkemään miten turkulaisyleisö kannustaa joukkueensa voittoon ensimmäisen osaottelun niukan vierastappion jälkeen. Tässä vielä video FBC:n ja Wirmon otteluista:
Urheilutalven huipentavaa kevättä käsittelevästä blogikirjoituksestani on aikaa vain kahdeksan päivää, mutta jo nyt tuntuu siltä että kevät meni jo. Turun seudun joukkueista TPS putosi jääkiekossa säälipleijareissa Oulun Kärppiä vastaan ja lentopallossa Raision Loimu putosi puolivälierissä runkosarjan voittaja Hurrikaanin edetessä välieriin.
Onneksi jalkapallo tekee jo tuloaan, mikä tietää kevään kääntymistä jo kesään. Liiga Cupissa molemmat turkulaisporukat ovat esiintyneet lupaavasti. Inter eteni jo välieriin ja TPS yrittää samaa puolivälierässä MyPaa vastaan tänään. Turkulaiset eivät kohtaa välierissä, joten täkäläisittäin unelmafinaali on mahdollinen. Jos sellainen toteutuu, niin sitä pitää ehdottomasti lähteä katsomaan.
Kun liveurheilun tarjonta on tällä hetkellä vähän rajatumpaa, niin olisi mukava seurata urheilua edes televisiosta. Valitettavasti se ei ole juurikaan mahdollista nykyisin ilman maksukanavia. Kirjoitin aiemmin blogissani tästä aiheesta osana urheilukulttuurinkehittämistä.
Vaikka nykyiset kanavat UrhoTV ja Yle etunenässä hoitavat televisiointeja suhteellisen hyvin, niin toivon että jollain aikataululla Suomeen tulisi maksuton urheilukanava. Minusta tällainen sopisi hyvin vaikkapa Ylen alaisuuteen (edellyttäen että siellä laitetaan sitten rahaa kiinni kunnon kisojen saantiin). Esimerkiksi Turusta Helsinkiin autolla ajaessa pystyy surffaamaan toistakymmentä tasapaksua Ylen radiokanavaa läpi. Minusta näistä voisi lopettaa vähintään puolet ja muutkin säästötoimet olisivat tervetulleita, jotta urheilua saataisiin eetteriin entistä enemmän.
Törmäsin taannoin netissä kansanedustaja ja Lentopalloliiton puheenjohtaja Arto Satosen kirjoitukseen samasta aiheesta. Olemme näköjään hyvin samoilla linjoilla tässä asiassa. Tässä on linkki Satosen kirjoitukseen, jossa hän kirjoittaa niin ikään Ylen roolista urheilun välittämisessä. Suosittelen kaikkia lukemaan Satosen kirjoittelun ja herättelemään keskustelua tästä aiheesta.
Mennyt viikonloppu oli täynnä pudotuspelitunnelmaa. Pudotuspeliviikonloppu alkoi lentopallolla, kun paikallisvastustajat Loimu (8.) ja Hurrikaani (1.) kohtaavat puolivälierissä. Paikallisuus on nostanut mielenkiinnon entistä korkeammalle ja joukkueiden kannattajat matkustavat joukkueitaan tukemaan puolin ja toisin ja tunnelma on katossa. Loimu hävisi perjantaina vieraissa tylysti, mutta tasoitti voitot lauantaina Raisiossa. Sarjan seuraavat näytökset nähdään maanantaina Loimaalla ja keskiviikkona Raisiossa kello 18:30.
Handboll skulle vara stor sport
Sunnuntaista muodostui monipuolinen penkkiurheilupäivä. Ensin suuntasin perheineni legendaariseen Samppalinnan palloiluhalliin, jossa seurasin elämäni toista käsipallo-ottelua livenä. Tämä rannikolla suomenruotsalaisten harrastama laji voisi hyvin olla isompi laji Suomessakin, jos se pääsisi eroon tuosta leimastaan. Pelihän nimittäin on todella fyysinen ja vauhdikas. Yleisön kannalta sekin on hyvä, että maaleja syntyy tiuhaan tahtiin.
Maalitahdin kääntöpuoli on tietysti se, että käsipallon maalivahtina oleminen on kyllä aivan koiran hommaa. Näyttää siltä, että he vaan koittavat heilua ja toivovat pallon osuvan käsiin tai jalkoihin. Tosin tätä vastaan sotii vierasjoukkueen maalivahti Tomi Kurpan esitys, sillä hän tuntui torjuvan enemmänkin taidolla kuin tuurilla. Hänet palkittiinkin oikeutetusti ottelun parhaaksi pelaajaksi. Täytyy nostaa hattua myös kenttäpelaajille että homma pysyy hanskassa, sillä käsipallossa käytettävän tönimisen ja repimisen määrä ei onnistuisi varmaan missään muussa lajissa ilman nujakoita.
Samppalinnaan oli saapunut yleisöä runsaslukuisesti ja tunnelma oli hyvä. Käsipallokatsomossa oli käytössä näköjään koripallosta tuttu kannustustapa, eli meteliä pidetään oman joukkueen puolustaessa. Se tuntuu yhä minusta hyvin oudolta. Pudotuspelipakasta kovasti taisteleva ÅIFK sai sunnuntaina vastaansa sarjaa ylivoimaisesti johtavan HC Westin. Kotijoukkue pysyi kuitenkin hyvin menossa mukana ja puoliajalla peli oli vielä todella tasainen. Paikalla ollut tuttu toimittaja kertoikin Åbon pelaavan ylivoimaisesti kauden parasta peliään. Joukkue oli ilmeisesti saanut perinteisen tsemppipiikin valmentajan vaihtumisesta. Lopulta Åbo ei kuitenkaan mahtanut paremmalleen mitään, vaan West vei voiton Samppalinnasta.
Åbolla on yksi ottelu runkosarjassa vielä jäljellä ja pudotuspeleihin pääseminen ratkeaa siinä ottelussa. Toivotaan heille siihen samanlaista peliä kuin sunnuntaina oli, sillä sen pitäisi kuulemma riittää minkä tahansa muun joukkueen voittamiseen paitsi HC Westin.
Villejä kortteja vai pleijareita säälistä?
Samppalinnasta tie vei HK Areenalle, jossa oli tiedossa jääkiekon Villi Kortti -kierroksen ottelu TPS – Kärpät. Monissa sarjoissa on pohdittu järkevää nimitystä peleille jotka pelataan runkosarjan 7-10 sijoittuneiden kesken pudotuspelihin pääsystä. Eipä tämä Villi Korttikaan nyt minusta kaikkein onnistunein ole, vaikka se vähemmän vähättelevä toki on kuin säälipleijarit. Oli pelin nimi mikä tahansa, niin sen henki oli selvä - TPS oli veitsi kurkulla ja yleisöstä ivallisimmat harjoittelivat jo rantapallojen puhallusta ennen pelin alkua.
Ottelu oli melko vauhdikas ja jäähyt toivat siihen lisäväriä. Maalailla ei valitettavasti mässäilty, kuten ei aiemmissakaan tällä kaudella HK Areenalla istumissani peleissä. Kolmen näkemäni ottelun maalikeskiarvoksi jäi 0,7 maalia / erä. Ottelun yleisömäärä oli minulle iso pettymys - vain vähän reilu 5000. Edellisessä kotiottelussa runkosarjan ratkaisuvaiheessa lukema oli sentään jo yli 9300. Tekiköhän ne siinä ottelussa jaetut ilmaiset nakit tuon eron, sillä panos näissä kahdessa ottelussahan oli suunilleen samaa luokkaa.
TPS joutui ottelussa kahden maalin takamatkalle, mutta aloitti kirin kolmannessa erässä Plihalin maalilla. Valitettavasti sen jälkeen TPS ei kuitenkaan päässyt ylärimaa lähemmäksi Kärppien maaliverkkoja. Niinpä TPS joutui aikaistetulle kesälomalle ja yleisöstä muutamat innokkaat pääsivät heittämään rantapallonsa kentälle.
Osaa turkulaisesta kiekkoyleisöstä en edelleenkään ymmärrä tippaakaan. Ratkaisuottelu, vain yhden maalin takaa-ajo ja kotijoukkueen hallintaa päätös erässä – ja silti jotkut lähtevät hallista pois kun pelikellossa on aikaa vielä lähes 3 minuuttia. Jos on niin kova kiire kotiin, ettei voi vähän aikaa istua ruuhkassa, niin miksi jaksaa lähteä otteluun lainkaan? Itse en ainakaan haluaisi kuunnella ratkaisuhetkiä autossani istuen Auran Aalloilta Timo Järvenpään selostamana, jos vaihtoehtona olisi livenä jännittäminen.
Mutta siirrytäänpä sitten henkseleiden paukuttelun jälkeen päivän varsinaiseen epistolaan. Vanhan kansan höpö-höpö puheiden mukaan kevään tulon tunnistaa jostain linnuista ja leskenlehdistä. Mutta eihän se niin ole! Kevät saapuu pudotuspelien myötä. Tuttavallisemin play offien tai pleijareiden nimillä kulkevat kauden huipentavat pelit alkavat olla käsillä lähes kaikissa talvisarjoissa.
Kevät on tavallisesti urheilijoille ja penkkiurheilijoille hienoa pudotuspeliaikaa. Vuosia urheiluseurassa työskennelleenä tiedän, että play offien aika tuo halleihin paljon sellaista väkeä joka ei normaalisti käy. Hetken jo näytti siltä, että tänne Turun seudulle ei tule tänä vuonna kevättä lainkaan, mutta aivan viime metreillä kevään tulo varmistui sittenkin.
Käyn tässä kirjoituksessani läpi Turun seudulla seuraamieni lajien / sarjojen kevät-tilanteen sekä teen myös jotain ennusteita tulevasta.
Koripallo Aloitetaan surullisimmasta tapauksesta. Miesten huipputason koripallo katosi Turusta. Nimi vaihtui perinteisestä TuNMKY:stä ensin Piilosetiksi ja sitten Aura Basketiksi, mutta tätä nykyä ei turkulaisjoukkuetta pääsarjassa nähdä. Itse en ikäni vuoksi edes muista TuNMKY:n huippuvuosia, mutta olisi se hienoa käydä nykyisinkin huippukorista katsomassa kotinurkilla. Turkulainen koris on varoittava esimerkki siitä, että kun alueen edustusjoukkue häipyy kartalta, on uuden toiminnan käynnistäminen erittäin vaikeaa ja aikaa vievää. Ja eihän edustusjoukkueen puuttuminen ole hyvä alueen junioreillekaan. Ei olisi esimerkiksi Janne Ahosta ilman Matti Nykästä, mutta Turusta puuttuu nyt ne Teemu Rannikot, jotka ovat lasten ihailun kohteena ja motivoivat lapset salille päivä toisensa jälkeen.
Futsal TPK on varmistanut paikkansa 8 joukkueen pudotuspeleihin. Sijoitus on tällä hetkellä 5. ja runkosarjaa on yksi kierros jäljellä. TPK tulee kohtaamaan puolivälierissä Sievi Futsalin, mutta kotietu on vielä ratkaisematta ennen viimeisen kierroksen vieraspeliä KaDya vastaan. Turkulaisilla on tällä hetkellä kolmen ottelun voittoputki käynnissä, joten joukkueen asetelmat pudotuspeleihin näyttävät ihan lupaavilta. Pitänee pistäytyä Samppalinnassa vielä kevään ratkaisupeleissä.
Käsipallo Muistan yhä elämäni ainoan käsipallo-ottelun, kun olin Kupittaan jäähallissa kannustamassa Dennistä mestaruuteen. Tänä keväänä näyttää vähän rauhallisemmalta menestyksen suhteen ja joukkueen nimikin on vaihtunut jo joku aika sitten. Maaliskuussa joukkueen päävalmentaja jätti pestinsä, koska joukkueen esitykset olivat mennet alas kuin lehmän häntä. ÅIFK on tällä hetkellä ensimmäisenä pudotuspeliviivan alapuolella, mutta tosin tasapisteissä yläpuolella olevan BK-46:n kanssa. Åbolla on kaksi ottelua vielä jäljellä, joten pudotuspeleihin yltäminen on mahdollista. Yritän itsekin päästä paikanpäälle seuraamaan keltamustien play off -tavoittelua.
Lentopallo Loimu aloitti Mestaruusliigakauden hyvin, mutta runkosarjan edetessä joukkueen esitykset menivät huonompaan suuntaan ja piristystä haettiin valmennusta vaihtamalla. Jännitys pääsystä pudotuspeleihin konkretisoitui käsipallon tapaan kahdella viimeisellä runkosarjakierroksella. Ratkaisupeliä Loimu oli tappiolla 0-2, mutta nousi 3-2 voittoon. Olisiko tämä ollut kauden kulminaatiopiste? Se jää nähtäväksi kun puolivälierissä tulee vastaan runkosarjan voittanut rakas paikallisvastustaja Hurrikaani-Loimaa.
Salibandy
TPS:n salibandymiesten kausi päättyi runkosarjaan. Aikainen kesäloma tuli vähän samaan tyyliin kuin tappio Mietaalle Thomas Wassbergiä vastaan Lake PlacidinOlympialaisten 15 km kisassa vuonna 1980, eli yhdellä pisteellä. Jossiteltavaa jäi siis paljon. Kausi oli pitkä ja kun olisi jossain ottelussa onnistunut nappaamaan yhden pisteen enemmän, niin se olisi saattanut riittää pudotuspeleihin (en ole tutkinut sääntöpykäliä mitä tapahtuu tasapisteissä). Jääkiekko TuTo aloitti kesäloman jo hyvissä ajoin. Joukkueesta ei ollut Mestiksen voittaneen Sportin pysäyttäjäksi. TuTon ongelma tällä kaudella oli hyvin tuttu Turun seudulla: kokoonpano on suhteellisen hyvä, mutta jostain mystisestä syystä peli ei vain kulje. Vaikka pelit ovat loppuneet, niin Kupittaan ”monitoimihalli” ei ole hiljentynyt, vaan seuran taustat ovat pitäneet joukkueen hyvin mediassa esillä pelien päätyttyäkin. Nähtäväksi jää mitä tapahtuu ensi kaudella kun Aurinkokuningas ottaa ohjat käsiinsä myös kaukalossa. TPS on käynyt alueelle ominaiseen tapaan tänä keväänä kovaa taistelua pudotuspeleihin pääsystä. Viime tiistaina joukkue nousi 0-2 tappioasemasta 4-2 kotivoittoon ja kierroksen muiden tulosten ansiosta tulos riitti pudotuspelipaikan varmistamiseen. Sijalta 10. pudotuspeleihin lähtevä TPS saanee Villi Kortti -kierroksella (suom. säälipleijari) vastaansa Kärpät. Vielä ennen runkosarjan viimeistä kierrosta oli auki onko vastustaja Kärpät vai Jokerit. Melko alas ovat vajonneet kaikki nämä entiset hallitsijat.
Ei muuta kuin kevättä rintoihin kaikille ja lajista riippumatta suunnaksi play off -katsomot!
Mielenkiintoinen kirjoitus salibandy-mieheltä. Jonkun verran tuosta löytyy kyllä "asiavirheitä" ja minua vähän epäilyttää miten laajalti kirjoittaja on itse tutustunut muihin lajeihin, niiden ottelutapahtumiin ja fanimatkoihin. Mutta pointti on kirjoituksessa on selkeä - kaikki urheilu ansaitsisi saada näkyvyyttä.
En tiedä lasketaanko tätä blogiani (vielä) valtamedioiden joukkoon, mutta ainakin tuon kirjoituksen tekeminen aktivoi minut kirjoittamaan. Eli ehkä vielä aktiivisempi toiminta voisi tuoda lisää palstamillimetrejä..? Annetaan kynien sauhuta ja näppäimistön napsua urheilun puolesta!
Onpa tämä viikko mennyt kuin siivillä ilman penkkiurheilun hiventäkään. Ei ole aika riittänyt tällä viikolla kuin urheilun uutisvirran seuraamiseen verkon ja lehdistön kautta. Viime viikko sentään oli aktiivinen penkkisporttailun suhteen, mutta siitäkin on raportointi ollut anteeksiantamattomasti myöhässä. Nöyrimmät pahoittelut uskollisille lukijoille.
Viime viikon penkkisporttailut aloitin Kupittaalta, jossa pirtsakassa pakkaskelissä lumihankien keskellä pelattiin vihreällä muovimatolla Turun pikkuderby, eli TPS:n ja Interin A-junioreiden kohtaaminen SM-karsintamatsissa. Myöhästyin ottelusta töiden takia ja jouduin lähtemään kesken kaiken pois päällekkäisbuukkauksen vuoksi, mutta se lyhyt aika jonka kentän laidalla vietin sai minut iloiseksi. Yleisöä oli keli, ajankohta ja pelaajien ikä huomioon ottaen todella mukavasti paikalla. Samoiten yleisön palvelemiseen oli panostettu kahvioteltalla. Ottelusta näin vain murto-osan, mutta yksi maali sentään osui minun verkkokalvoilleni, kun Interin Khaalid Muse teki ihan komean hyökkäyksen päätteeksi hallitun 1-0 maalin juuri ennen kuin vaihdoin koordinaattini Kupittaalta HK Areenalle. Maalin lisäksi näin muutaman muunkin hienosti rakennetun hyökkäyksen, joten vuodenaika huomioon ottaen molempien joukkueiden otteet olivat ihan lupaavia. Ottelu oli lopulta päättynyt Interin 2-1 voittoon.
Kupittaalta tieni vei siis HK Areenalle, jossa pelattiin A-junioreiden SM-sarjan ottelu TPS – JYP. Heti ensitöikseni pitää kehua junnujen puitteita, ihan kelpo halli pelata A-junioreiden matsi. No, tietysti pienemmässä hallissa tunnelma saattaisi tosin muodostua vähän sytyttävämmäksi kuin megalomaanisessa areenassa, mutta uskoisin poikien pitävän siellä pelaamisesta. Yleisöpalveluihin ei oltu panostettu paljoa, mikä oli harmi, sillä ainakin tällä kerralla matsissa oli ihan mukavasti yleisöä. Yksi itsepalvelupiste näytti siltä, että oli yritetty (ja onnistuttukin) mennä siitä mistä aita on matalin. Itse peli oli melko viihdyttävää. Vauhtia oli paljon ja osalla pelaajista taitoakin roppakaupalla, joten eiköhän siellä vilistänyt tulevia liiga- ja maajoukkuepelaajiakin. Tehokkaina TPS:stä häärivät toisen polven kiekkoilijat Friman ja Lehkonen. Heidän lisäkseen ryhmästä erottuivat myös jo liigaakin pelanneet Ristolainen sekä Huhtala. Poistuessani paikalta kahden erän jälkeen, oli ottelu Tepsille 2-0. Kolmas erä olisi ilmeisesti ollut kaikkein jännin, sillä JYP oli ensin tasoittanut ottelun, mutta TPS oli lopulta puristanut 3-2 kotivoiton.
Olin kiekkomatsissa kahdestaan vähän alle 2 v tyttäreni kanssa. Tämä oli ensimmäinen kerta kun olimme urheilutapahtumassa kahdestaan ja täytyy todeta että arvostukseni lasten kanssa matseissa käyviä kohtaan nousi. Aikuisten määrän tuplaaminen tietysti helpottaisi sekä lapsen vahtimista että pelin seuraamista. Jos joku on joskus muuten epäillyt logomarkkinoinnin hyötyä, niin epäilyksiltä katkesivat siivet HK Areenalla. Kävelimme erätauon alkajaisiksi rappuset ylös kohti hallin aulaa, jossa tyttöni näki roskiksessa HK:n logon, jonka jälkeen hän totesi heti ”makkara”. Isänsä tyttö!
Viikonloppu potkaistiin käyntiin toistamiseen tällä kaudella Javenture-areenalla isojen poikien derbyn parissa. Liiga Cupin ottelu päättyi tällä kertaa TPS:n voittoon lukemin 2-0. Tasoltaan tämä ottelu oli minusta ensimmäistä derbyä laimeampi. Inter oli koko ottelun selvästi alakynnessä eikä kunnon taistelua ollut kuin muutamien kontaktitilanteiden jälkipyykin pesussa. Sunnuntaina seurasin vielä Raisiossa Turun seudun mieslentopalloilun esittäytymistä. Monipuolisia lentopallo- ja opiskelumahdollisuuksia tarjoavan Turun seudun lippulaivat Loimu ja Parma pyrkivät tempauksella konkretisoimaan alueen tarjoamia kehitysportaita aina juniorisarjoista ammattilaiskentille asti. I-sarjan yläjatkosarjan viimeisessä ottelussa Liedon Parma kukisti Tampereen Kisatoverit lukemin 3-1. Tämän jälkeen oli vuorossa illan ”pääottelu”, jossa Mestaruusliigan pudotuspelitaistelun kannalta tärkeässä ottelussa Raision Loimu joutui tunnustamaan Saimaa Volleyn paremmakseen lukemin 1-3.
Kaikki viikon tapahtumat jättivät suuhuni hyvän maun ja voin suositella kaikille kyseisiä tapahtumia. Tulevana viikonloppuna on tiedossa jälleen ainakin parin ottelun verran lentopalloa: lauantaina Raisiossa ja sunnuntaina Liedossa. Panokset ovat molemmissa paikoissa katossa, sillä Raisiossa Loimu pelaa pääsystä pudotuspeleihin ja Liedossa isketään ratkaiseva 2. puolivälieräottelu. Joku muukin tapahtuma sunnuntaille ehkä vielä mahtuisi, joten jos jollain on hyviä ideoita, niin ei muuta kuin kommenttia tai meiliä tulemaan.
Kirjoittelen heti viikonlopun kokemusten jälkeen ajatuksiani tulevan kevään play offeista (tai niiden puutteesta) turkulaisen penkkiurheilijan silmin.. Pysykäähän linjoilla!
Tällä viikolla on tullut väijyttyä katsomossa futiksen A-junnujen pikkuderby Inter - TPS, kiekon A-junnujen TPS - JYP, aikuisten derby TPS - Inter ja huomenna on vielä edessä Turun seudun mieslentopallopäivä Raisiossa. Mieslentopallon treenaus ja opiskelumahdollisuuksista kertomisen lisäksi Kerttulassa on tarjolla huomenna kaksi hyvää peliä yhden hinnalla: I-sarjaa Parma - TKT ja Mestaruusliigaa Loimu - Saimaa Volley.
Raportteja tulossa viikonlopun huipennuksen jälkeen!
