Tapahtuu PenkkiSportin Facebook-sivulla

Näytetään tekstit, joissa on tunniste lp salo. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lp salo. Näytä kaikki tekstit

tiistai 14. tammikuuta 2014

Palloilubuumi jatkuu - lentopallo täyttänyt alkuvuoden!

Onpa siitä päässyt vierähtämään aikaa, kun olen viimeksi avannut sanaista arkkuani blogin kautta. Katsomoissa on toki tullut istuttua, mutta ajatuksiani olen purkanut lähinnä mikroblogi Twitterin kautta (@penkkisport).

Alkuvuosi on ollut melko lentopallon täyteinen. Toki mukaan mahtui esim. Pikku-Leijonien hienon MM-urakan seuraaminen ja muut talvilajit, mutta päähuomion on vienyt ensin lentopallon MM-karsinnat ja sen jälkeen Suomen Cupin finaalit. Ja kuluvalla viikolla sama meno jatkuu, kun lentopallon saralla on tarjolla tiistaina Raision Loimun juhlaottelu ja torstaina LP Salon Euro Cupin huippuottelu. Lentopallon sekaan mahtuu tietysti myös suomalaisen urheilun juhla, eli Suomen Urheilugaala, jota tosin seuraan tänä vuonna vain jälkikäteen kotisohvalta.

Alkuvuoden hyvä penkkiurheilutarjonta huipentui 5.1., kun samaan aikaan ratkaisuotteluitaan pelasivat niin Pikku-Leijonat kuin Suomen miesten lentopallomaajoukkuekin. Minä seurasin näitä otteluita Turussa Pikku-Torren kisastudiossa, joten lentopallon ja jääkiekon seuraaminen onnistui vaivatta samanaikaisesti. Pikku-Leijonien MM-kulta oli pienoinen yllätys ja jatkoajalle venynyt finaalivoitto oli hyvin ajoitettu, sillä lentismiehet iskivät juuri ratkaisevat pisteet Slovakiassa MM-lopputurnauspaikan varmistamiseksi kun Pikku-Leijonat nostelivat poikaa ilmaan Ruotsissa. Siinä elettiin huikeita suomalaisia urheiluhetkiä, jotka eivät varmastikaan katoa penkkiurheilijan mielestä minnekään ennen totaalista dementoitumista.
 
 
Lentopallon MM-turnaus pelataan syyskuussa Puolassa, jonne on Suomesta erinomaiset yhteydet, joten fanimatkalaisia tulee taatusti suuntamaan valtava määrä yli Itämeren. Myös Penkkisporttaaja on aloittanut jo reissusuunnitelmien teon – onhan se nähtävä paikanpäällä kun Suomi esiintyy lentopallon MM-kisoissa 32 vuoden tauon jälkeen. Turnaukseen selviytyminen on huima suoritus kun huomioidaan lentopallon eurooppalainen taso ja lajin maailmanlaajuinen levinneisyys. Kansainväliseen Lentopalloliittoon (FIVB) kuuluu 220 kansallista jäsenliittoa, joista peräti 154 lähti tavoittelemaan paikkaa Puolan MM-turnaukseen. Näistä ennätykselliset 41 oli Euroopasta. Euroopan tasosta kertoo myös Lontoon Olympialaiset, joissa neljän parhaan joukossa oli kolme eurooppalaista maata. Ylen jakaman tiedon mukaan Suomi ei olisi koskaan aikaisemmin selviytynyt karsintojen kautta pelaamalla maailmanlaajuisesti suuren palloilulajin MM-lopputurnaukseen. En ole lähtenyt tätä faktaa varmistamaan, vaan luotan Ylen sanaan.

Lentopallopainotteinen ohjelmani jatkui viime viikonloppuna Vantaalla, kun olin seuraamassa Suomen Cupin finaaleita Energia Areenalla (jota olen aiemmassa kirjoituksessani kehunut Suomen parhaaksi sisäpalloiluhalliksi). Cup-tapahtuman lähtökohta oli ainutkertainen, kun takana oli loistavasti medianäkyvyyttä saanut MM-karsintaturnaus ja finaaleissa pelaamassa peräti viisi pelaajaa tuosta maajoukkueesta. Sekä naisten että miesten finaalit olivat mielenkiintoiset ja hyvätasoiset (onnea LP Kangasala ja Kokkolan Tiikerit), mutta valitettavasti tapahtuma ei muuten noussut odotetulle tasolle. Yleisömäärät (naiset 880, miehet 1720) ja tunnelma olivat ihan ok, mutta parempaankin olisi ollut mahdollisuus. Tapahtuman järjestelyistä vastannut Lentopalloliitto oli ilmeisesti luottanut markkinoinnissa netin vetovoimaan, sillä maksettua mainontaa tai ennakkotapahtumia ei näkynyt missään. Itse en päässyt pelipäivän Hesaria lukemaan, mutta kuulemma sielläkään ei ollut sen enempää ennakkoa kuin mainostakaan ko. tapahtumasta. Pääkaupunkiseudun merkityksestä lentopallolle on puhuttu jo vuosia, mutta näkyviä edistysaskeleita ei asiassa ole juuri otettu. ”Lentiskärpäset ja buumit” eivät leviä itsestään pääkaupunkiseudulla eikä muuallakaan Suomessa, vaan se vaatii kovaa työntekoa. Toivottavasti lentopallo ei hukkaa tätä orastavaa buumia samaan tapaan kuin vuoden 2007 loistavan EM-menestyksen jälkeen. Siemen on kylvetty, nyt on aika kääriä hihat ja ruveta hommiin.

Penkkisporttaajan lentopallon täyteinen alkuvuosi ei suinkaan ole vielä ohi, sillä tällä viikolla on ohjelmassa sekä lentopallon Mestaruusliigaa että Euro Cupia. Mestaruusliigaa on tarjolla tiistaina (14.1.) Raisiossa, kun paikallinen Loimu tekee rovaniemeläistä Lakkapäätä vastaan pelatessaan historiaa pelaamalla 1000. peräkkäisen pääsarjaottelunsa. Syksyllä 1977 alkanut putki on ainutlaatuinen lajissaan Suomessa. Torstaina (16.1.) tieni vie Saloon, jossa harvinaisen tappion (kotimaan kentillä) Cup finaalissa viime lauantaina kokenut LP Viesti, tai Euro Cup nimeltään LP Salo, kohtaa turkkilaisen Fenerbahcen. Tämä turkkilainen suurseura on nimeltä tuttu kaikille penkkiurheilijoille. Seuran laajasta lajivalikoimasta löytyy monia huippujoukkueita eikä naisten lentopallojoukkue tee poikkeusta. Fenerbahcen riveistä löytyy naislentopalloilijoita aivan maailman terävimmästä kärjestä, sillä esimerkiksi korealainen Yeon-Koung Kim valittiin Lontoon Olympialaisten parhaaksi pelaajaksi. Hänen lisäkseen Olympiamainetta niittivät turkkilaisjoukkueen pelaajista brassi Fermanda Garay (kultaa) sekä yhdysvaltalainen Alisha Glass (hopeaa). Fenerbahcen naisjoukkueen vierailu ei jää suurseuran ainoaksi vierailuksi Suomessa tällä kaudella, sillä heti seuraavalla viikolla Ivan Miljković ja Leonel Marshallin tähdittämä miesten joukkue saapuu Sastamalaan VaLePan vieraaksi päävalmentaja Daniel Castellanin johdolla.

Olen antanut vuosien saatossa monia tyhjähköjä uuden vuoden lupauksia mm. kuntoiluun ja ravintoremppaan liittyen, joten en lähtenyt siihen leikkiin tänä vuonna. Sen sijaan voisin luvata parantavani viime vuoden loppupuoliskolla hiipunutta blogin päivitystahtiani, joten pistäkäähän tekin lukijat juttuideoita tulemaan mielenkiintoisista urheilutapahtumista ja -joukkueista, joille ylimääräinen ilmainen palstatila ei olisi pahasta.. Palataan linjoille lähiaikoina!
 

sunnuntai 3. maaliskuuta 2013

Virta vie, virta tuo - penkkiurheilijan "vapaapäivä"


Lauantaina oli omituinen päivä, vapaapäivä. Siis täysin vapaa päivä. Ei kiire minnekään eikä mitään pakollista ohjelmaa kalenterissa. Mihinkäs muuhun sellaisen päivän pyhittäisi kuin penkkiurheiluun? Päivä tuli vietettyä ”virta vie” -meiningillä ja se kannatti, sillä ”virta toi” mielenkiintoisia hetkiä tullessaan.

Päivä lähti käyntiin Raision Loimun järjestämässä bussikyydityksessä Salohalliin seuraamaan naisten Challenge Cupin puolivälierää LP Salo – Dinamo Krasnodar (RUS), jonne salolaiset olivat sensaatiomaisesti selvinneet. Rehellisesti sanoen kovinkaan moni ei varmasti odottanut kotivoittoa, sillä Suomen parhailla oli nyt vastassa maailman parhaita. Se ei kuitenkaan latistanut yhtään ennakko-odotuksia, sillä jo välieriin pääsy on uskomattoman hieno saavutus.

Ottelun ennakkomarkkinointi puri hyvin ja ottelua edeltävänä iltana Salosta kantautuneet tiedot yli 900 myydystä ennakkolipusta nostivat odotuksia entisestään. Moni media huomioi lentopallon huippuottelun ja antoi sille sen ansaitsemaa palstatilaa. Jopa Helsingin Sanomat kirjoitti ennakon ottelusta ja Krasnodarin suurimmasta tähdestä Destinee Hookerista, jota on tituleerattu maailman parhaaksi naispelaajaksi. Minusta oli törkeää välinpitämättömyyttä, että Turun Sanomat ei kirjoittanut ottelusta mitään ennakkoa. Ennakkojuttujen merkitys on nykyisin todella iso yleisömäärään kannalta. Ja muutenkin sanomalehtien kannattaisi minusta panostaa enemmän ennakkojuttuihin ja ilmiöistä kirjoittamiseen, sillä esim. sunnuntain lehdessä ollut säälittävän pieni otteluraportti Salohallista oli jo auttamatta vanhaa tietoa. Omalta kohdaltani lehden jatkotilaus meni lauantaina uuteen harkintaan. Ymmärtääköhän TS:n toimituksessa edes kukaan kuinka isosta ottelusta oli kyse? Toki TPS-Tapparkin oli huipputärkeä ottelu, mutta...

Ottelua saapui Salohallille seuraamaan 1600 katsojaa, mikä on todella hyvä määrä naispalloilujoukkueelle Suomessa. Paremmaksi laittaa oikeastaan vain naisten Superpesis. Itse ottelussa LP Salosta ei odotusten mukaisesti ollut maailmantähtien kaatajiksi, mutta ajoittain salolaiset taistelivat ihan hyvin. Joukkueen valmentaja Tomi Lemminkäinen oli ottelun jälkeen pettynyt siihen, ettei joukkue pystynyt pelaamaan omalla normaalilla tasollaan, jolla olisi vähän paremmin saanut vieraita ahdisteltua. Yhtä kaikki ottelutapahtuma oli hieno ja yleisömäärä osoitus siitä että lentopallolla on potentiaalia paljon nykyistä isompiin yleisömääriin, mutta se vaatii kovaa työtä ja ehkä aikaakin.

Salon reissun jälkeen suuntasin kaverin kanssa Raision Mallaskulmaan katsomaan La Ligan El Classicoa, josta sain vihiä Twitterin välityksellä. Enpä olisi muistanut mielenkiintoista huippuottelua, jos en olisi twiittauksia bussimatkalla nähnyt. No, penkkiurheilupäivä ei päättynyt vielä siihen, sillä El Classico jäi lopusta vähän kesken, kun sain puhelun HK Areenalta, jossa oli kavereita aitiossa seuraamassa Tepsin ja Tapparan välistä ottelua. Ei muuta kuin pitkän odottelun, joka johtui kuulemma kovasta lumimyrskystä, jälkeen pirssi alle ja suunnaksi ”Nakkikattila”


Ehdimme näkemään ottelun viimeisen erän, joten syväluotaavaa raporttia en edes koita kirjoittaa. SM-liigasta kirjoitetaan niin paljon joka puolella, että luotettavampia otteluraportteja löytyy monesta mediasta. Ottelun yleisömääräksi ilmoitettiin 6300, mutta sitä en suostu purematta nielemään. Ihan hyvin siellä kuitenkin oli väkeä ottelun panokset huomioon ottaen. Ja joka tapauksessa enemmän kuin alla olevassa videoklipissä.

Tänään on ohjelmassa vähän omaa höntsäilyä ja illalla Marli Areenalla Mestiksen välierä TuTo – KooKoo. TuTo suli vieraspelissä totaalisesti kääntäen 0-4 johtoaseman 6-4 tappioksi. Samalla he pilasivat minun pitkävetovoittoni. Toivottavasti tänään meininki on toinen kaukalon sisäpuolella. Ja toivottavasti katsomossakin on eri meininki kuin tässä alla olevassa vuoden 2006 TuTon Mestis-ottelussa. Tässä ei aivan ole ”häkki täynnä”, mutta tänään todennäköisesti on!