Kuukauden sohvakomennus tulossa - World Cup 2014

Brasilia, jalkapallo ja MM-kisat. Vaikea keksiä urheilun saralla enemmän ennakko-odotuksia nostavaa tapahtumaa, kuin Brasilian isännöimä MM-turnaus (Wikipedia). Kisojen ensimmäisen ottelun avauspotku suoritetaan São Paulossa 12.6.2014 klo 23:00 (Suomen aikaa), kun isäntämaa kohtaa Kroatian. MM-kiimaa nostaa omalta osaltaan se, että kisat palaavat futishulluun Etelä-Amerikkaan vuosikymmenten tauon jälkeen, sillä edellisen kerran siellä (tarkemmin Argentiinassa) ratkottiin maailman jalkapalloherruus vuonna 1978. Brasiliassa MM-kisat on pelattu kerran aikaisemmin ja se tapahtui 64 vuotta sitten, eli vuonna 1950.

Pääsin itse toissavuonna tutustumaan brasilialaiseen jalkapallokulttuuriin, kun olin São Paulossa ja pääsin vierailemaan Estádio do Pacaembu -stadionilla sijaitsevaan ”Museu do futebol”, eli brasilialaisen jalkapallon museoon. Stadion oli suomalaisin silmin katsottuna iso ja omassa karuudessaan myös hieno, mutta Brasiliassa kyseisen stadionin kapasiteetti (37.952) ei riittänyt valintaan 12 MM-pelipaikan joukkoon, joiden kapasiteetit vaihtelevat välillä 42.086-76.935.
 

 

Lähes päivälleen kuukauden kestävien kisojen televisiotarjonta tulee olemaan huippuluokkaa, kuten tapoihin on kuulunut yleensä tämän suurtapahtuman kohdalla. Tästä iso kiitos Ylelle (Ylen kisasivut). Penkkiurheilijalle kisojen aika on samanlaista unelma-aikaa kuin Olympialaiset, paitsi että näissä kisoissa keskitytään yhteen lajiin, kun taas Olympialaisten aikana tulee tutustuttua vieraampiinkin lajeihin.

MM-kisoihin ottaa osaa 32 joukkuetta ja alkulohkoissa pelataan 48 ottelua, joiden lopputuloksia olen koittanut kaveriporukan perinteiseen kisavetoon arvailla. Alkulohkojen jälkeen siirrytään pudotuspeleihin, joiden kautta seulotaan maailman paras jalkapallomaa seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Taustatietoja vetoihini olen koittanut kaivaa esimerkiksi FIFAn kisasivujen kautta. Kunnon some-henkselinpaukuttelijan tapaan kerron veikkaukseni vasta jälkikäteen. Ehkä. ;)

Suomessa otteluiden seuraaminen painottuu iltoihin, sillä aikaero on sellainen, että matsit alkavat Ylellä joko 19:00, 23:00 tai 4:00. Tuon jo mainitsemani kaveriporukan kisaporukan lisäksi ainakin meikäläisen vedonlyöntikäyttäytyminen tulee muuttumaan kisojen ajaksi, sillä pienilläkin panoksilla tehdyt laput tuovat mukavasti vielä lisää jännitystä matsien seuraamiseen. Kisapelaamisen alkuun pääsee kätevästi vaikka näiltä Jalkapalloveikkaus.com -sivuilta.

Pahoittelut jo ennakkoon kaikille läheisille, etenkin perheelle, tulevasta noin kuukauden mittaisesta poissaolostani. Tai olen kyllä aika aktiivisesti paikalla (sohvalla), mutta en ehkä läsnä. Lupaan tässä ja nyt viedä perheeni ulos syömään maanantaina 14.7., kun kisat on ohi. Tämä on lupaus!

Museu do futebol – Brassifutiksen syntysijoilla!

Lentopallon Maailmanliigaa pelattiin viikko sitten Brasiliassa São Paulon kainalossa sijaitsevassa São Bernardo do Campossa. Suomi voitti kolmesta pelistään yhden ja on tiukasti kiinni Maailmanliigapaikan suorassa säilyttämisessä. Olen epäonnisten sattumien vuoksi yhä Etelä-Amerikassa sairaalassa joukkuekaverin tukena, vaikka Maailmanliigan kotiturnaus Tampereella alkaa jo tänään. Saa nähdä jääkö koko huippuviikonloppu itseltäni väliin. Menkäähän kaikki muut ainakin sinne sankoin joukoin. Alla olevassa videossa on muistoja edellisestä Suomessa isketystä huikeasta Brassi-matsista (FIN - BRA 3-2).

Pitkittynyt reissu Brasiliassa tarjosi minulle mahdollisuuden tutustua brasilialaisen jalkapallon historiaan, kun ystäväni päiväunien aikana suuntasin kävelylenkkini kohti lähellä sijaitsevaa Estádio do Pacaembu -jalkapallostadionia, jossa sijaitsee myös ”Museu do futebol”, eli brasilialaisen jalkapallon museo. Stadionin sisältä kuvaamani video löytyy tämän bloggauksen lopusta. Kyseinen stadion on myös kuuluisan Corinthians -joukkueen kotistadion. Muutama viikko sitten vierailin Toronton kiekkomuseossa ja täytyy kyllä todeta että kovasta maineestaan huolimatta kiekkomuseo jää tässä vertailussa vähän kakkoseksi. Saattaa toki olla että suurempi intohimoni jalkapalloa kohtaan myös painaa tässä vaakakuppia siihen suuntaan.

Museossa oppaanani toiminut vempain ilmoitti heti alussa brasilialaisista seuroista kertoessaan hyvin paikkaansa pitävän mietelauseen ”elämässä kaikki muu muuttuu, paitsi suosikkiseurasi”. Tämän viikon jälkeen minun etelä-amerikkalainen suosikkiseurani on ikuisesti Corinthians. Seuran historiaan tutustumisen lisäksi ystävääni hoitanut lääkäri oli henkeen ja vereen Corinthiano, joten "pakkohan" minunkin oli kyseinen seura valita, jotta pystyimme keskustelemaan jalkapallosta. Ja toipa tuo seura pienen vetovoitonkin minulle kukistettuaan pari päivää sitten Santosin hieman yllättäen Copa Libertadoresin välierässä. Museoon minut toivotti tervetulleeksi tietysti Pele. Tosin vain 1:1 kokoisen videotervehdyksen muodossa. Museossa näin paljon tarinoita jalkapallolegendoista sekä legendaarisista brasilialaisista seura- ja maajoukkueista. Kaikesta aisti miten iso asia futis täällä onkaan. Tästä hyvinä osoituksina museon kaupassa esillä olleet Corinthians passi ja syntymätodistus sekä myynnissä ollut Biblia do Corinthiano -kirja. Ja onhan maan lipussakin pallo näkyvästi esillä.


Pääsin museoon jostain syystä ilmaiseksi. Syy ei minulle missään vaiheessa selvinnyt, mutta en vastaankaan laittanut. Englannin ja espajan kielen taidoistani ei ollut juurikaan iloa, sillä kaikki oli portugalin kielellä. Onneksi sain matkaani puhelimen näköisen laitteen, josta pystyin kuuntelemaan tarinaa kustakin näyttelyhuoneesta englanniksi. Valitettavasti museossa ei saanut kuvata, joten muistot jäivät pääosin oman muistin varaan. Jonkun räpsyn sain sentään onneksi otettua.

Jalkapallo on saapunut Brasiliaan museon viereen oman katunsakin saaneen Charles Millerin mukana. Hän lähti Englantiin opiskelemaan ja palasi reissultaan myöhemmin jalkapallo ja sääntökirja mukanaan. Siitä alkoi brasilialaisen jalkapallon tarina. Matkaan mahtuu monenlaisia vaiheita, kuten (vasta) vuonna 1927 köyhienkin päästäminen kentälle ja katsomoon, Maracanã-stadionin rakennuttaminen MM-kisoja varten vuonna 1950 (finaalissa arvioiden mukaan 200.000 katsojaa) sekä tietysti paljon huippupelaajia ja huikeita saavutuksia. Mainittakoon pelaajista Pele, Taffarel, Dunga, Bebeto, Ronaldo, Rivaldo, Sócrates, Roberto Carlos, Garrincha, jne. Osansa näyttelyyn olivat saaneet myös kaikki MM-turnaukset (Braisilia osallistunut ainoana maana kaikkiin turnauksiin) sekä lajiharjoittelu, jota pääsi opiskelemaan sekä videoilta että itse ihan käytännössäkin erilaisten hauskojen pelien muodossa.

Kaiken kaikkiaan museo ja stadion olivat hyvin mielenkiintoinen vierailun kohde. Vähän harmittaa se, että en pääse Brasiliassa vietetystä lähes kahdesta viikosta huolimatta tutustumaan maan suurimpaan Maracanã ja kolmanneksi suurimpaan Morumbi stadioneihin, vaikka jälkimmäiseen on matkaa vain 17 km (54 min autolla Google mapsin mukaan). Mutta pitäähän sitä jotain jättää seuraavaankin kertaan.

Jotain jalkapallon tärkeydestä paikallisille täällä kertonee sekin, että käynnissä olevaa EM-turnausta seurataan täällä hyvin aktiivisesti. Televisiokanavat näyttävät kaikki matsit ja ihmisiä istuu katubaareissa pöytäkaupalla katsomassa niitä. Aika tavalla pienempää on kiinnostus Euroopassa esim. Etelä-Amerikan mestaruusturnausta kohtaan.