Biisoneilla ei pallo hukassa, vaan sukassa

Olin viime viikolla mukana kuunteluoppilaana Turun Sanomien järjestämässä ”Onko pallo hallussa?” -paneelikeskustelussa, jossa kukaan panelisteista ei uskaltanut alussa vastata myöntävästi kun heiltä kysyttiin onko pallo hukassa Turkulaisessa palloilussa, mutta valtaosa ajasta käytettiin kuitenkin ongelmien ruotimiseen. Turun palloilussa ei ole ainakaan tänä keväänä ollut peliväline hukassa, sillä menestystä on tullut mm. vesipallossa, lentopallossa, jääkiekossa, ringetessä ja koripallossa. Toki jos kapein turkulaisin lasein asiaa tarkastellaan, niin peliväline on hukassa, sillä mainetta ovat ylläpitäneet oman kylän juniorit ja lähikuntien (Raisio, Loimaa, Salo) aikuisjoukkueet.

Viime viikolla Turun HK Areenalla saatiin nauttia kahdesta Korisliigan finaaliottelusta, kun Loimaan Bisons tuli ”isolle kirkolle” pelaamaan finaaliottelut Joensuun Katajaa vastaan. Molemmat etäkotiottelut päättyivät loimaalaisten voittoihin ja kun Kataja teki saman tempun kotonaan, siirtyy ratkaisu Joensuuhun ja 5. osaotteluun. Turun seudun penkkiurheilun ystävien kannalta oli hienoa että Bisons voitti molemmat ottelunsa Turussa.

Kuva: HK Areena

Henkilökohtaisesti toivoin onnistumisia myös ”Turun omalle pojalle”, eli Teemu Rannikolle. Taitava pitkän ja hienon korisuran tehnyt TuNMKY:n kasvatti ei kuitenkaan päässyt loistamaan kummassakaan Turun ottelussa HK Areenan lasivitriiniä lukuun ottamatta. Ensimmäisessä ottelussa Bisons puolusti Rannikon ulos ja toisessa ottelussa ei muuten vaan tainnut olla aivan ”lentokeli” eikä pallotaituri päässyt oikein omalle tasolleen.

Ottelut tarjosivat kuitenkin hyvän penkkiurheilukokemuksen. HK Areena on osoittanut kyntensä erilaisten tapahtumien, myös sisäpalloilun, järjestämispaikkana, mutta se on pakko todeta että kyllähän tuo n. 2800 katsojaa näyttää tuossa hallissa aika vaatimattomalta määrältä, vaikka se on valtava lukema kotimaiselle sisäpalloilulle. Toinen asia mikä HK Areenalla ei oikein koskaan toimi, on myynti, mutta ei paneuduta sen ongelmiin nyt tässä (taas) sen enempää.

Tähän loppuun haluan esittää vielä kiitokseni Biisoneiden taustoille otteluiden tuomisesta Turkuun, jossa on ollut jo liian pitkään koripallotyhjiö TuNMKY:n, Piilosetin ja Aura Basketin kadottua palloilukartoilta. Otteluiden järjestelyissä oli varmasti iso homma muutenkin historiallisen rankan kauden jälkeen, mutta hyvät ottelut ja kotivoitot olivat varmasti makoisa vastine tälle talkooponnistukselle.
 Palloilutalven päättävien korisfinaaleiden ja jääkiekon MM-kisojen päätyessä on hyvä hetki kääntää katse jo alkaneeseen kesäkauteen. Pidetään peukkuja ettei pallo ole Turun seudulla hukassa kesälajeissa(kaan). Avitetaan tässä jokainen parhaan kykymme mukaan miehittämällä kaikki mahdolliset katsomot! 

 

 

*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*
Minun peleissä käymistäni voi seurata helpoiten Twitterissä, jossa kommentoin @penkkisport -nimellä sekä eri ottelutapahtumia että urheilua muutenkin.

 

Raision kirjastossa esillä suomalaista F1-historiaa

Raision kirjastossa oli noin vuosi sitten luentotilaisuus ja esittely Jarno "Paroni" Saariseen liittyen (lue siihen liittyvä kirjoitukseni). Nyt samainen taho nostaa esiin 40 vuotta sitten ensimmäisenä suomalaisena F1-sarjassa esiintyneen Leo Kinnusen.

Kinnunen kilpaili lyhyeksi jääneellä F1 urallaan toistaiseksi ainoan suomalaisen F1-tallin (Antti Aarnio-Wihurin omistama Racing Team AAW) väreissä. Kuuteen GP-viikonloppuun osallistunut Kinnunen selviytyi heikon kaluston vuoksi kisaan asti vain kerran. Muissa sarjoissa menestystä tuli sitäkin enemmän.

Kuva: Raision kirjaston kotisivut

Raisiossakin aikoinaan asuneesta Kinnusesta pidetään F1-toimittaja Heikki Kullan johdolla esitelmä Raision kirjastossa mahdollisesti elokuussa. Tämä teksti oli jo kirjoitettu valmiiksi sellaisin tiedoin, että esitelmä olisi tiistaina 3.6., mutta se on siirretty sairastapauksen vuoksi. Kesäkuun alusta asti kirjastossa on kuitenkin esillä Kinnusen uraan liittyvä näyttely, jonka ehdoton vetonaula on ensimmäinen F1-auto, jota suomalainen kuljettaja on ajanut GP-kilpailussa.

Lisätietoja näyttelystä saa Raision kirjastosta ja siellä työskentelevältä kotiseutu- ja urheiluhistoriikkikirjailija Altti Koivistolta (altti.koivisto(at)raisio.fi tai 044-7971009), joka on kirjoittanut mm. erinomaisen hyvän teoksen Raision Loimun 50 ensimmäisestä vuodesta (osta kirja tästä, Loimun peleistä tai lainaa se vaikka kirjastosta).

Katso myös Raision kirjaston kotisivujen juttu aiheesta  >  >  >

GoExpo – hallit täynnä sekä perinteisiä että uusia lajeja

Kävin lauantaina tutustumassa Helsingin Messukeskuksessa järjestettyyn GoExpo-messuun. Isot messuhallit pitivät itse asiassa sisällään monia eri messuja, joista liikunnallisten messujen lisäksi mainittakoon esim. kalastus-, kuva ja kamera- sekä heppamessut. Nähtävää, kokeiltavaa ja koettavaa oli siis todella paljon. Esillä oli niin perinteisiä lajeja kuin myös uudempia tulokkaita.

Perinteisistä lajeista edustettuina oli melkein kaikki päälajit ainakin. Ainoa poissaolollaan loistanut laji oli lentopallo. Syytä en tiedä, sillä niin lentopallo kuin beach volleykin olisivat soveltuneet hyvin jalkapallon, salibandyn, jenkkifutiksen, sulkapallon, lacrossen, street tenniksen, padelin, yms. sekaan esittelemään harrastusmahdollisuuksia messuvieraille.

Uusiin lajeihin oli mielenkiintoista tutustua. Valitettavasti aika ja pitkäjänteisyyteni eivät riittäneet jonotteluun enkä kokeillut mitään lajia omin käsin. Mielenkiintoista olisi ollut esim. kokeilla baseball-syöttökonetta, heittää käsipalloa tutkaan, kokeilla padelia, testata lacrossemailaa, yms. Amerikkalaisen jalkapallon osastolla oli naisten maajoukkuepelaajia promoamassa kesä-heinäkuussa Vantaalla pelattavia naisten MM-kilpailuja. En tiedä olisiko heitä saanut kokeilla taklata, mutta ehkä se on itsetuntoni kannalta hyvä että en lähtenyt sitä selvittämään.

Baseballin syöttötykin kokeilu olisi ollut erityisen mukavaa. Minun kosketukseni baseballiin on hyvin rajalline. Kirjoitin siitä viime toukokuussa otsikolla Aitoa jenkkiläistä show’ta Kanadasssa – NOT!. Kerroin jutussa myös turkulaisesta baseball seurasta, mutta suunnitelmista huolimatta en ehtinyt viime kesänä tutustumaan lajin tasoon Suomessa. Ehkä se pitää ottaa tulevana kesänä uudestaan ohjelmistoon mukaan. Turkulaisen Black Soxin sivut ovat näköjään remontissa, mutta Suomen Baseball- ja Softball -liitonkotisivujen kautta löytää kyllä lisätietoa. Messuilla pallotykin syöttöihin osuminen näytti ainakin aika hankalalta, mutta mielenkiintoni heräsi sen verran että joskus jossain pitää kyllä päästä sitä testaamaan, joko koneen tai ihan elävän syöttäjän kanssa.

Mainittakoon tähän loppuun vielä, että edellisessä kirjoituksessa ja sosiaalisessa mediassa antamani palaute Turun Sanomien suuntaan ei ole vielä tuottanut tulosta – päinvastoin. Turun seudulla pelataan tänään lentopallon Mestaruusliigan huipputärkeä Loimu - Tiikerit -ottelu, TPS salibandyn puolivälieräottelu sekä TPK:n futsalin puolivälieräottelu. Mistään näistä ei ollut ennakkojuttua paperilehdessä, vaan palstat oli varattu tyystin historiankirjoituksille. TPS:n salibandypleijarista ei ollut mainintaa edes Tänään -tapahtumapalstalla. Ei näin!

Virta vie, virta tuo - penkkiurheilijan "vapaapäivä"

Lauantaina oli omituinen päivä, vapaapäivä. Siis täysin vapaa päivä. Ei kiire minnekään eikä mitään pakollista ohjelmaa kalenterissa. Mihinkäs muuhun sellaisen päivän pyhittäisi kuin penkkiurheiluun? Päivä tuli vietettyä ”virta vie” -meiningillä ja se kannatti, sillä ”virta toi” mielenkiintoisia hetkiä tullessaan.

Päivä lähti käyntiin Raision Loimun järjestämässä bussikyydityksessä Salohalliin seuraamaan naisten Challenge Cupin puolivälierää LP Salo – Dinamo Krasnodar (RUS), jonne salolaiset olivat sensaatiomaisesti selvinneet. Rehellisesti sanoen kovinkaan moni ei varmasti odottanut kotivoittoa, sillä Suomen parhailla oli nyt vastassa maailman parhaita. Se ei kuitenkaan latistanut yhtään ennakko-odotuksia, sillä jo välieriin pääsy on uskomattoman hieno saavutus.

Ottelun ennakkomarkkinointi puri hyvin ja ottelua edeltävänä iltana Salosta kantautuneet tiedot yli 900 myydystä ennakkolipusta nostivat odotuksia entisestään. Moni media huomioi lentopallon huippuottelun ja antoi sille sen ansaitsemaa palstatilaa. Jopa Helsingin Sanomat kirjoitti ennakon ottelusta ja Krasnodarin suurimmasta tähdestä Destinee Hookerista, jota on tituleerattu maailman parhaaksi naispelaajaksi. Minusta oli törkeää välinpitämättömyyttä, että Turun Sanomat ei kirjoittanut ottelusta mitään ennakkoa. Ennakkojuttujen merkitys on nykyisin todella iso yleisömäärään kannalta. Ja muutenkin sanomalehtien kannattaisi minusta panostaa enemmän ennakkojuttuihin ja ilmiöistä kirjoittamiseen, sillä esim. sunnuntain lehdessä ollut säälittävän pieni otteluraportti Salohallista oli jo auttamatta vanhaa tietoa. Omalta kohdaltani lehden jatkotilaus meni lauantaina uuteen harkintaan. Ymmärtääköhän TS:n toimituksessa edes kukaan kuinka isosta ottelusta oli kyse? Toki TPS-Tapparkin oli huipputärkeä ottelu, mutta...

Ottelua saapui Salohallille seuraamaan 1600 katsojaa, mikä on todella hyvä määrä naispalloilujoukkueelle Suomessa. Paremmaksi laittaa oikeastaan vain naisten Superpesis. Itse ottelussa LP Salosta ei odotusten mukaisesti ollut maailmantähtien kaatajiksi, mutta ajoittain salolaiset taistelivat ihan hyvin. Joukkueen valmentaja Tomi Lemminkäinen oli ottelun jälkeen pettynyt siihen, ettei joukkue pystynyt pelaamaan omalla normaalilla tasollaan, jolla olisi vähän paremmin saanut vieraita ahdisteltua. Yhtä kaikki ottelutapahtuma oli hieno ja yleisömäärä osoitus siitä että lentopallolla on potentiaalia paljon nykyistä isompiin yleisömääriin, mutta se vaatii kovaa työtä ja ehkä aikaakin.

Salon reissun jälkeen suuntasin kaverin kanssa Raision Mallaskulmaan katsomaan La Ligan El Classicoa, josta sain vihiä Twitterin välityksellä. Enpä olisi muistanut mielenkiintoista huippuottelua, jos en olisi twiittauksia bussimatkalla nähnyt. No, penkkiurheilupäivä ei päättynyt vielä siihen, sillä El Classico jäi lopusta vähän kesken, kun sain puhelun HK Areenalta, jossa oli kavereita aitiossa seuraamassa Tepsin ja Tapparan välistä ottelua. Ei muuta kuin pitkän odottelun, joka johtui kuulemma kovasta lumimyrskystä, jälkeen pirssi alle ja suunnaksi ”Nakkikattila”

Ehdimme näkemään ottelun viimeisen erän, joten syväluotaavaa raporttia en edes koita kirjoittaa. SM-liigasta kirjoitetaan niin paljon joka puolella, että luotettavampia otteluraportteja löytyy monesta mediasta. Ottelun yleisömääräksi ilmoitettiin 6300, mutta sitä en suostu purematta nielemään. Ihan hyvin siellä kuitenkin oli väkeä ottelun panokset huomioon ottaen. Ja joka tapauksessa enemmän kuin alla olevassa videoklipissä.

Tänään on ohjelmassa vähän omaa höntsäilyä ja illalla Marli Areenalla Mestiksen välierä TuTo – KooKoo. TuTo suli vieraspelissä totaalisesti kääntäen 0-4 johtoaseman 6-4 tappioksi. Samalla he pilasivat minun pitkävetovoittoni. Toivottavasti tänään meininki on toinen kaukalon sisäpuolella. Ja toivottavasti katsomossakin on eri meininki kuin tässä alla olevassa vuoden 2006 TuTon Mestis-ottelussa. Tässä ei aivan ole ”häkki täynnä”, mutta tänään todennäköisesti on!