Raporttia korisdivarista ja vähän muustakin

Toteutin viime sunnuntaina aiemmin kirjoittamani (lue ko. kirjoitus) suunnitelman ja suuntasin Littoisiin katsomaan koripallon I-divaria. Lauantaina olin ollut Vantaalla seuraamassa lentopallon Suomen Cupin finaaleita. Naisten finaalissa LP Kangasala nappasi maailmantähti Riikka Lehtosen johdolla yllätysmestaruuden viime vuodet naisten lentiskenttiä dominoineen LP Viestin nenän edestä. Miesten finaalissa Samposta ei ollut VaLePan haastajaksi, vaan Sastamalassa päästiin juhlimaan kaupungin ensimmäistä Suomen Cupin kultamitalia. Cupin finaali oli kaikin puolin onnistunut tapahtuma ja Suomen paras palloiluareena näytti taas hyvät puolensa. Toivottavasti Turun palloiluhallin suunnittelijat tekevät ekskursioita Energia Areenalla. Sitä pohjaratkaisuna käyttämällä saadaan Turkuun kansainväliset mitat täyttävä erinomainen palloiluhalli, joka toisi varmasti mukanaan paljon kansallisia ja kansainvälisiä huipputapahtumia Turkuun.

Koriksen divarimatsissa vastakkain oli kaksi perinteistä seuraa kun Ura sai vastaansa Torpan Pojat. Tutkin sarjataulukkoa ennen otteluun lähtemistä ja havaitsin ettei Uran kausi ollut lähtenyt käyntiin onnellisten tähtien alla, sillä jumbosijan lisäksi saaliiksi oli tullut vain kaksi voittoa. Vastustajaksi saapunut ToPo taas oli sarjassa toisena, joten haastava iltapuhde oli Uralla siis edessään.

Eniten ihmetystä sarjataulukossa aiheutti se, miksi Ura (lohko A) ja TuNMKY (lohko B) pelaavat eri lohkossa. Koska Twitter on laiskan miehen nopein tiedonhakutapa nykyisin, niin naputin aiheesta sinne ja noin minuutin päästä tuli jo vastaus Koripalloliiton kilpailupäällikkö Tom Westerholmilta: ”Divari A:sta voi nousta #korisliiga:an, Divari B:stä Divari A:han ts Divari B=valtak. II-divisioona tai jääkiekon Suomisarja”. Tiesittehän muuten, että PenkkiSporttaaja löytyy myös Twitteristä: www.twitter.com/penkkisport.

Littoisten Monitoimitalolle oli sapunut minun lisäkseni noin pari sataa katsojaa - aika hyvin koriksen ykkösdivariin. En ainakaan havainnut että paikalla olisi ollut aiemmin kertomistani Ura-legendoista muita  kuin Vyyryläinen. Muita entisten koristähtien kasvoja sen sijaan tunnistin, mutta en valitettavasti osaa yhdistää kasvoja ja nimiä. Kentällä esiintyneistä pelaajistakaan en tuntenut nimeltään varsinaisesti yhtään. ToPon Elias Kajander kuulosti kovin tutulta ja muistelin hänen pelanneen Korisliigaakin. Kotiin päästyäni tarkistin Wikipediasta, että näin tosiaan oli. Ja pelaamisen lisäksi hän oli myös menestynyt siellä. Kävin joitain vuosia sitten Littoisissa katsomassa Ura Basketin A-junioreiden buumia. Valitettavasti minulla ei ole tuon käynnin käsiohjelmaa tallessa, sillä olisi ollut kiva tarkistaa onko niitä samoja poikia nyt edustusjoukkueessa. Sen verran sentään tiedän, että ainakin yksi heistä pelaa tätä nykyä ammattilaisena Sloveniassa legendaarisen Olimpija Ljubljanan riveissä.

Sisäänpääsymaksu oli 8 euroa ja vastinetta rahoille sai mm. kuuluttajan ja DJ:n muodossa, kuten hyvään urheilutapahtumaan kuuluukin. Kotijoukkue otti komennon kentällä heti ensimmäisellä puoliajalla. Tahtipuikkoa heilutti nuori takamies Matias Suomi, joka oli minun amatöörimäisen arvioni mukaan ensimmäisen puoliajan paras pelaaja. Toisella puoliajalla esiin nousi lopulta ottelun parhaaksi pelaajaksi palkittu kotijoukkueen jenkkivahvistus Nolan Richardson. Vierasjoukkueen parhaaksi palkittiin Devin Ginty. Ottelun loppuvaiheilla oli mukava seurata nuorten uralaisten otteita kentällä, sillä valmentaja Lars Ekström peluutti 1995 ja 1994 syntyneitä junioreita ottelun jo ratkettua. Ottelun lopputulos oli Uran komea kotivoitto 110-87, joten pääsin todistamaan Uran kauden kolmatta voittoa. Kaiken kaikkiaan tutustumiskäynti korisdivariin oli positiivinen kokemus. Seuraavaksi koriksen saralla suunnitelmissa on mennä seuraamaan TuNMKY:n tai naisten korisliigassa pelaavan Riennon kotiottelua.

Loppuun pitää antaa vielä kehut perjantai-illan TuTo – Jukurit Mestis-ottelusta, sillä kauden ennätysyleisö (2799) loi Marli Areenalle erinomaisen tunnelman. Tunnelman tekemisessä auttoivat viihdyttävää peliä esittäneet joukkueet, joista etenkin kotijoukkue tuntui olevan liekeissä. Sarjakärki joutuikin poistumaan Kupittaalta 5-1 tappio niskassaan. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Kupittaalla tullaan tarjoamaan mielenkiintoista kiekkoviihdettä pitkälle kevääseen. Saa nähdä missä vaiheessa halli käy liian pieneksi Tamille joukkoineen.

Vähän kaikkea vuodenvaihteen kunniaksi

Joulu ja uuden vuoden juhlat ovat jo historiaa, joten päättynyt on myös urheiluvuosi 2012, josta jäi muistoihin paljon hienoja hetkiä sekä kansainvälisillä urheilukentillä että paikallisella ruohonjuuritasolla. Minulle Joulu ja vuodenvaihde ovat olleet monipuolisen penkkiurheilun aikaa, sillä olen nautiskellut mm. lentopallosta, jääkiekosta ja koripallosta.

Koripalloa en ole päässyt vielä seuraamaan paikanpäälle tämän kauden aikana, mutta muutaman mieluisan hetken olen silti lajin parissa viettänyt. Ensimmäisen koriskokemuksen Joulun pyhinä sain kun menin Littoisiin kinkunsulatteluturnaukseen pelaamaan lentopalloa. Törmäsin samalla Monitoimitalon aulassa Ura Basketin Hall of Fameen. Lasivitriiniin tehty ”paikallinen korismuseo” ei ollut koolla pilattu, mutta minusta se oli erittäin hieno merkki kaarinalaisesta koripallo- ja urheiluperinteestä. Seuran historian suurimpina niminä Hall of Fameen olivat päässeet Pekka Kallio, Kimmo Vyyryläinen, Samu Kaaresvirta, Ville Kaunisto, Matti Nuutinen ja Emir Sulejmanovic. Aika kova liuta entisiä ja nykyisiä pelimiehiä sekä yksi tulevaisuudenlupaus.

Toinen koriskokemus tuli vuoden toiseksi viimeisenä päivänä, kun tajusin Twitter-kommenttien kautta, että Uudessakaupungissa oli käynnissä mielenkiintoinen paikalliskamppailu Korihaiden ja Nilan Bisonsin välillä. Paikanpäälle en tunnin ajomatkasta johtuen voinut lähteä, joten aloin kaivaa netistä ottelun seurantaa. En ole ennen käyttänyt koripallon livescorea, mutta sen löydettyäni täyttyy kyllä kehua tuota palvelua ja todeta että tulen jatkossakin seuraamaan otteluita sitäkin kautta. Livescore tarjosi seuraajalleen tilanteen lisäksi erittäin tarkat tilastot muistakin ottelun tapahtumista sekä jopa tekstimuotoisen ”selostuksen”. Livescoren lisäksi aion paneutua koripalloon myös livenä, sillä sunnuntaina olisi tarjolla Ura Basket – ToPo Littoisissa, joten taidan silloin mennä paikanpäälle seuraamaan mahdollisia tulevia Hall of Fame nimiä.

Niin sanottuihin välipäiviin on mahtunut myös kaksi lentopallon Mestaruusliigan ja kaksi jääkiekon SM-liigan ottelua. Kiekossa ensimmäinen ottelu oli TPS – Ässät, jota pääsin seuraamaan vieraana erään yrityksen aitiosta käsin. Kyseisessä ottelussa Aitio olikin koko tapahtuman mielenkiintoisin juttu, sillä kaukalon puolella ei juuri hienouksia nähty. Päätin antaa TPS:lle kuitenkin uuden mahdollisuuden ja suuntasin jo viikko Ässät-pettymyksen jälkeen uudestaan HK Areenalle. Tepsi – Kärpät olikin viihdearvoltaan jo huomattavasti parempi tapahtuma. Siitä pitivät huolen nykyään hyvin mukana elävän faniryhmän lisäksi mm. Atte Engren ja Marko Anttila, jonka ihailijoihin en tavallisesti kuulu, mutta pakko kehua silloin kun sen paikka on. Tuosta Tepsin faniporukasta ja siellä tapahtuneesta muutoksesta pitää kirjoittaa ihan oma blogitekstinsä tässä kevään aikana.

Lentopallossa Raision Loimu järjesti ”retro-ottelun”, kun vastaan saapui kaikkien aikojen maratontaulukon kärkijoukkue Tampereen Isku-Volley. Loimu ajaa maratontaulukossa Iskua kovasti takaa, joten retroteemalle oli hyvä historiallinen asetelma olemassa. Retroilu toi otteluun hyvän lisämaun, joten tällaisia kaikenmaailman keinotekoisiakin juhla- ja teemaotteluita saisi olla minusta enemmänkin. Kunhan ne näkyvät ottelutapahtumassa muutenkin kuin lehti-ilmoituksessa. Raisiossakin oli tapahtumaan panostettu monella tapaa. Tästä pääset katsomaan ottelun koostevideon pelaaja- ja valmentajakommentteineen  > > >.

Tänään lauantaina suuntaan Suomen parhaaksi sisäpalloiluhalliksi nimittämääni Vantaan Energia Areenaan, jossa isketään naisten ja miesten lentopallon Suomen Cupin finaalit. Naisten finaali sai viikolla rutkasti lisäväriä, kun kaikkien aikojen kuumimpiin suomalaisiin lentopallonimiin lukeutuva Riikka Lehtonen ilmoitti tehneensä lyhytaikaisen sopimuksen kasvattajaseuransa LP Kangasalan kanssa (lue uutinen). Finaalissa Kangasala saa vastaansa ”tietysti” LP Viestin, joka on ollut kestomenestyjä kotimaisilla naisten liigaparketeilla jo usean vuoden ajan. Miesten finaalissa Pielaveden Sampo lähtee haastamaan ennakkosuosikkina Vantaalle matkustavaa Vammalan Lentopalloa.