Katsaus Veikkausliiga-kauteen

Veikkausliigan uusi kausi on aivan nurkan takana ja tulossa on äärimmäisen jännittäviä tunnelmia, kun Suomen huippufutaajat pääsevät ottamaan mittaa toisistaan. Viisi mestaruutta putkeen napannut HJK joutuu taas kerran puolustamaan mestaruuttaan, kohdaten muun muassa liigaan nousseen ja Liiga Cupin voittaneen SJK:n, josta tulee toivottavasti yksi kauden väriläiskistä.

Netin veikkaustoimistojen kertoimet ovat vahvasti sitä mieltä, että Veikkausliigan mitalikolmikon tulevat muodostamaan HJK, FC Inter sekä osittain Petteri Forsellin paluun myötä mustaksi hevoseksi nostettu MIFK. Pelkkiä kertoimia seuraamalla ei kuitenkaan saa koskaan tietoonsa koko kuvaa. Varsinkaan, kun otetaan huomioon vaihtuneita avainhenkilöitä ja niiden vaikutusta koko joukkueeseen. Eikä Liiga Cupinkaan otteluille voi ihan liikaa laskea painoarvoa, koska harvan joukkueen peli tai edes rosteri ovat niissä vielä valmiita.

Liigacupin voittanut SJK nousi nyt ensimmäistä kertaa Veikkausliigaan, ellei oteta lukuun vuoden 1997 kautta jolloin TP-Seinäjoki kävi pelaamassa pääsarjassa yhden kauden verran. Nousu tapahtui nipinnapin, sillä ratkaisuottelu liiganoususta kamppailleiden SJK:n ja FC Hakan välillä päättyi 1-1 tasapeliin, mutta se riitti varmistamaan seinäjokisille paikan liigassa.

FC Inter valmentajansa Job Dragtsman luotsaamana on ehostanut kokoonpanoaan ja sen myötä nostanut kertoimiaan tuntuvasti. HJK:lla tuleekin varmasti olemaan täysi työ kultamitalin syrjässä sinnitellessä, sillä Interin riveihin ovat astuneet mm. Ruotsista palannut Mika Ojala, sekä moninkertaisesti mestaruuksia kahminut Mathias Lindström.

Huippufutaaja Mika Ojala pelasi Veikkausliigassa ensimmäisen kerran kaudella 2006, jonka jälkeen mies on myös valittu Veikkausliigan vuoden keskikenttäpelaajaksi kolme kertaa, viimeisen kerran vuonna 2012. Mathias Lindström taas tunnetaan eniten Veikkausliiga-mestaruuksia voittaneena pelaajana ja hallussaan Lindströmillä on tällä hetkellä seitsemän Suomen mestaruutta.

TPS:n kauteen valmistautuminen on ollut lievästi sanottuna haastava. Toimitusjohtaja Juha Reini on joutunut pakon sanelemana tekemään kipeitä päätöksiä ja mustavalkoisen turkulaisporukan taisteleminen muusta kuin sarjapaikastaan olisi yllätys. Mielenkiintoista on kuitenkin seurata nuorten pelaajien esiinmarssia sekä heidän rinnallaan olevien kokeneempien pelaajien, kuten Jukka Lehtovaara ja Wayne Brown, vastuunottokykyä.

Myös FC Hongan menestys alkavalla kaudella on suuri kysymysmerkki, sillä joukkueen keski-ikä on laskenut ja kaiken kukkuraksi joukkuetta valmentanut Mika Lehkosuo sai yllättäen potkut toimestaan helmikuussa 2014. Tilalle palkattiin Englannissa jalkapallouran luonut Shefki Kuqi, jolla ei ole aiempaa kokemusta valmentamisesta. Aika näyttää, miten Sheriffi selviää tulikasteesta valmentajana.

Jännät on paikat, sanoisi Routalempikin. Veikkausliigasta löytyy tällä kaudella muutamakin joukkue, jolla on mahdollisuus yllättää niin hyvässä kuin huonossakin. Mielenkiintoisia seuroja listatessa voisi nostaa lähes jokaisen liigaseuran esiin. On sanomattakin selvää, että nyt alkava kausi lähtee mielenkiintoisista asetelmista vedonlyönninkin kannalta. Netistä kannattaa ensin lukea viimeisimmät vinkit ja sitten veikata pysyykö mestaruus HJK:lla, miten Hongan uusi valmentaja suoriutuu pestistään, vakiinnuttaako SJK ja säilyttääkö TPS paikkansa Veikkausliigassa ja mitä on MIFK:ille luvassa.

Avauspotku suoritetaan sunnuntaina 6.5. ja otteluohjelmat löytyvät esim. Veikkausliigan kotisivuilta. Mennään kaikki joukolla katsomoihin ja napataan kaveritkin vielä mukaan!

 

Ny naatitaan!

Meikäläisen mielestä ainakin penkkiurheilijalla on tällä hetkellä nautittavanaan yksi vuoden mehukkaimmista ajankohdista. Täällä Turun seudullakin on jos vaikka mitä sporttia tarjolla.

Jos aloitetaan pääsarjoista, niin Veikkausliigan mitalitaistohan käy kuumana ja molemmat turkulaiset (Inter & TPS) ovat vielä mukana taistelemassa jopa kirkkaimmista mitaleista. Kuuma onkin tällä hetkellä erinomaisesti kuvaava adjektiivi, sillä maanantain kierroksella erotuomari Mikko Lehtola löi lisää löylyä mestaruustaistoon erikoisella ratkaisullaan Haka – HJK televisio-ottelussa (lue lisää tapahtuneesta). Turkulaisten kilpaveljinä mitalitaistossa ovat tietysti HJK sekä ehkä vähän yllättäen Maarianhaminan IFK. Mitaleiden kannalta äärimmäisen tärkeitä matseja on Veritas Stadionilla tarjolla vielä viisi kappaletta. Tulkaahan kaikki paikanpäälle seuraamaan miten turkulaisille käy mestaruusjahdissa.

Keneltäkään ei ole varmaan jäänyt huomaamatta, hyvässä tai pahassa, että jääkiekon SM-liigakin on jo alkanut. Liiga alkoi käskytys- ja väkivaltakohun sekä NHL:n työsulun värittämänä suuren mediamyllyn kera. TPS on aloittanut kautensa heikohkosti, mutta HIFK-ottelussa viime lauantaina HK Areenalla oli jo yli 7000 katsojaa. Itsekin aion suunnata ”nakkikattilaan” peliä katsomaan heti kun se vaan aikatauluihini sopii. Täällä Turussa mediakohu ei ole rajoittunut vain TPS:n ja Liigan ympärille, vaan oman tilansa mediassa on saanut myös TuTo, joka tekee näkyvää työtä Mestiksen puolella. Marli Areenaksi nimensä muuttanut halli on myös matkasuunnitelmissani, joten Tamin valtakunnastakin on raporttia tulossa.

(c) Tuomas Pelto, tuomas.pelto at gmail.com

Myös lentopallon Mestaruusliiga on käynnistynyt jo ja tarjoaa hyvää penkkiurheiluviihdettä Raision lisäksi myös Turussa ja Naantalissa. Koko talousalueen joukkueeksi pyrkivä Loimu levittää lentopalloinnostusta viemällä viime lauantaina pelatun ottelun Turkuun ja tulevana lauantaina pelattavan ottelun Naantaliin. Turkulaisittain mukavan lisämausteensa Mestaruusliigaan tuo Loimun paikallisvastustajat VaLePa ja Hurrikaani, jotka olivat viime kauden finalistit ja myös alkaneen kauden suurimmat ennakkosuosikit. Ensimmäinen mielenkiintoisista paikallisväännöistä on edessä jo ensi keskiviikkona, kun mestarit ovat areenalla Raisiossa.

Edellä mainittujen sarjojen lisäksi tähän aikaan vuodesta on tietysti tarjolla monenlaista muutakin urheilua. pääsarjaurheilua ja myös alemman tason sarjoista löytyy paljon katsottavaa ja koettavaa. Mainitsematta jäi nyt ainakin koripallo-, käsipallo- ja futsal-sarjat, joihin aion kuitenkin tutustua talven aikana. Lisäksi aion tutustua myös paikalliseen alemman tason urheiluun. Heittäkääpä taas viestiä tulemaan mielenkiintoisista joukkueista, tapahtumista ja sarjoista!

Hajanaisia ajatuksia avausderbystä

Ensimmäinen kesän 2012 kolmesta Turun derbystä pelattiin sunnuntaina, kun TPS isännöi Interiä Veritas Stadionilla. Turkulaiset osoittivat taas sen, että kotimainen jalkapallo kiinnostaa kyllä, mutta automaationa stadionia ei saada täyteen. Uskon että enemmän duunia tekemällä sunnuntain kaltaisia yleisömääriä (6357) nähtäisiin Veritaksella useamminkin kuin vain Euro- ja derby-otteluissa. Kuulin katsomossa kun joku nainen kommentoi tutulleen: ”Loppukauden ottelut voivat taas kiinnostaakin minua, jos Tepsi pelaa mitaleista. Pariin vuoteen en ole nähnyt muita otteluita kuin derbyt.” Vastaavaa piilevää kiinnostusta lienee monilla, mutta joillain keinoilla nämä tyypit pitäisi saada lehtereille paljon useammin.

Itse otteluun lähdettiin erikoisista asetelmista, sillä molemmilta joukkueilta puuttui useita tärkeitä pelaajia. Tämä näkyi valitettavasti myös ottelun tasossa. Ensimmäisellä puoliajalla ottelusta tuntui puuttuvan taitavan pelin rakentelun lisäksi paikallispelin ekstra-latauskin kokonaan. Ei nähty taklauksia ja kuumenemisia, joihin on yleensä kuumissa paikallisväännöissä totuttu. Eräässä puoliajalla tehdyssä twiittauksessa toivottiinkin osuvasti kentälle Simo Valakaria, ”Jallu” Heinikangasta ja Samuli Lindelöfiä hieman väriä ja paikallismatsin tunnelmaa tuomaan. 

Kahdesta raitapaitaisesta joukkueesta sini-mustat hallitsivat hienokseltaan ottelun ensimmäistä puoliaikaa ja tauolle siirryttiinkin ”vieraiden” 0-1 johdossa. Tauon jälkeen ote siirtyi valko-mustalle ”kotijoukkueelle” ja lopulta taululle taottiinkin peräti 4-1 voittolukemat – ja tasainen sarja sen kun tasoittui entisestään. Toivottavasti kutkuttava sarjatilanne ja mahdolliset horisontissa siintävät mitalijuhlat motivoivat turkulaisia entistä enemmän seuraamaan molempien joukkueiden otteluita Veritas Stadionille, jossa on muuten tulevana keskiviikkona tarjolla kansainvälistä jalkapalloa, kun Suomen U21-maajoukkue saa vastaansa Liettuan!

Avausderby herätti penkkisporttajassa muutamia kysymyksiä / ajatuksia, joista on pakko purkautua näppäimistön kautta:

1) Yleisömäärä

Miksi ”tavalliset” Veikkausliiga-pelit eivät kiinnosta ihmisiä? Tällaisen deryn jälkeen, etenkin kun on vielä Interin runsaslukuinen Euro-ottelu takaraivossa, olisi helppo todeta, että "hyvinhän meillä menee". Kun katsoo Veikkausliigaseurojen koko kauden yleisökeskiarvoja, on helppo todeta, että asia ei kuitenkaan ole niin ruusuinen mtiä tällaiset yksittäiset hienot ottelutapahtumat antavat ymmärtää. 

Tässä asiassa kaipaisin härän sarviin tarttumista ihan tosissaan myös Palloliiton ja/tai Veikkausliigan toimesta. Paikalliskamppailut, Euro-ottelut ja maaottelut vetävät hyviä yleisömääriä, mutta liigamatsien yleisömäärät eivät päätä huimaa. Mistä tämä johtuu? Mitä tälle olisi tehtävissä? Onko kaikki mahdollinen tehty yleisömäärien kasvattamiseksi?

2) Poissaolojen vaikutus

Tepsiltä puuttui tärkeitä pelaajia (Hurme, Ääritalo, Lähde, jne.), mutta se ei näkynyt pahasti joukkueen pelissä. Interiltä puuttui vielä tärkeämpiä pelaajia (Ojala, Bahne, Kauko, jne.) ja heillä se todellakin näkyi otteissa.

 

Tasaisessa sarjassa poissaolojen jättämien aukkojen paikkaaminen voi nousta loppusuoralla arvokkaaksi, koska jokaiselle joukkueelle taatusti tulee poissaoloja. Suomessa parhaiten poissaoloihin varautunut seura on HJK, mutta heidänkään pelinsä ei vielä ole toiminut totuttuun tapaan. Turkulaisten varamiehisyydestä saatiin osviittaa sunnuntaina, eikä jälki ollut liian vakuuttavaa. Kärkinelikosta MIFK myi vähän aikaa sitten tärkeimmän pelaajansa kovaan Turkkin liigaan (lue uutinen aiheesta), joten aika näyttää millaiselle kurssille heidän pelinsä tulee tuon siirron jälkeen asettumaan.

3) Ulkomaalais”vahvistukset”

Olen jo pidemmän aikaa pärissyt kehnoista ulkomaalais”vahvistuksista”, joita Suomeen tuodaan. Karkeasti heitettynä puolet ulkomaalaishankinnoista ovat onnistuneita ja toinen puoli täysiä turisteja. Jotkut jälkimmäisistä ovat vieläpä niin onnekkaita, että he ovat onnistuneet sokaisemaan valmentajansa ja ansaitsemaan itselleen monivuotisen työpaikan vailla kunnon näyttöjä. 

Jätetään hampaankolooni jääneet aiemmat floppivahvistukset tässä nyt ruotimatta, mutta sunnuntain derbyn tiimoilta on pakko nostaa esiin herrat Eriba, Asis ja Gnabouyou. Minun mielestäni nämä ovat sen tason kavereita, että heidät pitäisi laittaa pikimiten paluumatkalle kotiinsa ja ottaa tilalle oikeasti joukkueen tasoa nostavia vahvistuksia tai sitten vaikka suomalaisia junioreita. Pidän ulkomaalaisvahvistuksia elintärkeinä kotimaiselle liigalle, mutta kyseessä pitää olla nimenomana ulkomaalaisvahsitus - ei ulkomaalaispeluri. 

KOHTI MIELENKIINTOISTA LOPPUKAUTTA!