Sinivalkoinen #palloilubuumi

Suomi on ollut pitkään hiihto- ja keihäänheittomaa. Viime vuosikymmeninä ykkösketjuun on noussut uusiakin suosikkilajeja, kuten jääkiekko ja F1. Viime vuodet omaa rynnistystään ovat virittäneet maailmanlaajuisesti top-4 suurlajeihin kuuluvat koripallo ja lentopallo.

Seuraavien viikkojen aikana jommallakummalla, tai miksei molemmillakin, lajilla on mahdollisuus heittää vielä uusi nitro-pilleri bensatankkiin menestymällä hyvin MM-kisoissa. Jo kisoihin pääseminen on kova juttu! Koripalloliiton arvokasta kabinettityötä yhtään väheksymättä pitää nostaa hattua vielä erikseen lentopallolle, joka raivasi tiensä kisoihin pelaamalla.

Monissa eri yhteyksissä on todettu ettei Suomi ole urheilu- vaan menestyshullu kansa. Menestyminen suurlajin MM-kisoissa toisi sisäpalloiluun jo nyt viritettyyn buumiin aivan uuden suuruusluokan, jonka seurauksena Suomen kunnat saisivat kaivaa entistä enemmän resursseja uusien palloiluhallien rakentamiseen.

Päällekkäisyys - haitta vai hyöty?

Tähän kysymykseen en ole itsekään keksinyt vielä vastausta. Joka tapauksessa suuri voittaja tulevina viikkoina tulee olemaan suomalainen sisäpalloilu. Lentopallo saattaa vähän kärsiä päällekkäisyydestä jäätyään mediassa pikkuveljen asemaan. Toisaalta taas lentopallo saattaa hyötyäkin tästä, sillä koripallo aloittaa kisaurakkansa Bilbaossa odotetulla USA-kohtaamisella pari päivää ennen kuin lentismiehet astelevat areenalle Katowicessä. Viimeistään NBA-tähtiä haastaessaan Susijengi nostaa MM-kisat lähes kaikkien suomalaisten huulille.

Samalla mantereella samanaikaisesti järjestettävien MM-kisojen päällekkäisyys ei olisi täällä Pohjolassa niin suuri "ongelma", jos sinivalkoisia edustajia ei olisi poikkeuksellisesti mukana molemmissa arvoturnauksissa. Yle on ottanut hienon, mutta varmasti myös hikisen, haasteen vastaan panostaessaan isosti molempiin MM-kisoihin. Tästä iso hatunnosto Ylen suuntaan! MM-kisat tarjoavat hienoja elämyksiä tuhansille fanimatkoille lähteville suomalaisille, mutta Ylen ansiosta myös kotisohvilla voi nauttia täysin rinnoin palloilubuumista.

Ylen kisasivut tarjoavat penkkiurheilijoille kattavan paketin molemmista kisoista ja television aikataulut löytyvät kootusti alla olevasta kuvasta. Muistakaahan katsoa pelien lisäksi molemmista maajoukkueista ennen kisoja esitettävä oma dokumenttinsa.

Lentopallon Yle MM-sivut & Koripallon Yle MM-sivut

 

Kevyttä jälkipyykkiä jalkapallon MM-kisoista

Jalkapallon MM-kisat ovat tällä saraa ohitse ja on aika raivata tiensä sohvatyynyjen, tyhjien sipsipussien ja erinäisten pullojen ja tölkkien seasta taas esille ja asettaa hetkeksi näppäimistö sormien alle. Tai olihan se siellä kisojenkin aikana, mutta silloin kaikki energia meni ottelujen kommentointiin ja seuraamiseen Twitterissä, joten blogia ei tullut päivitettyä.

Kirjoitettavaa näistä kisoista riittäisi vaikka kuinka paljon, sillä en usko, että tätä World Cupia unohdetaan aivan pian! Brassien tavoitteena oli järjestää kaikkien aikojen kisat ja siinä he kyllä monella mittarilla onnistuivatkin. Toki kisojen taloudellinen jälkipyykki pestään vasta myöhemmin ja kansalaisten keskuudessa jo ennakkoon varsin laajana vellonut kriittisyys saattaa nostaa vielä päätään.

Saksan menestys ei tullut yllätyksenä, mutta epäilemättä kovin moni ei odottanut isänniltä nähdyn kaltaista syöksyä pohjamutiin. Alkusarjan otteluissa tehtiin maaleja rutkasti enemmän kuin ainakaan allekirjoittanut osasi odottaa, mikä oli erittäin positiivista. Todellinen maali-ilottelu nähtiin kuitenkin vasta välierissä.

Saksan ja Brasilian ottelusta odotettiin Neymarin loukkaantumisesta ja Thiago Silvan poissaolosta huolimatta tasaista kamppailua, mutta jo ensimmäisen 30 min aikana some-kanavat täyttyivät kuvilla itkevistäBrasilian kannattajista ja pilkkakuvista, joissa enemmän tai vähemmän korrektisti kuvattiin Saksaa luuttuamassa lattioita Brasilialla. Maailmalla tulos 7-1 yllätti yhden jos toisenkin; muun muassa irlantilainen futispubi mainosti laskevansa tuopin hintaa aina 50 sentillä jokaista ottelussa tehtyä maalia kohden. Viimeisillä minuuteilla oluttuoppeja myytiin ilmaiseksi.

Muutama vedonlyöjä kuitenkin hihkui varmasti riemusta ottelun päätyttyä, sillä jopa 33 suomalaisen uutisoitiin arvanneen tuloksen oikein. Netissä veikkaussivustot antoivat sekä Brasilialle että Saksalle melko samankaltaiset kertoimet. Vedonlyöntivinkit suosivat tuloksia 1-0 tai 1-2, joita varmasti moni veikkaajakin uumoili todennäköisimmiksi. Ensikertalaiset saivatkin onneksi muhkeat talletusbonukset netissä veikatessaan. Saksan murskavoitto ei voinut olla vaikuttamatta seuraavana päivänä pelattuun Hollannin ja Argentiinan välieräotteluun, joten sen osalta odotukset tarkasta ja kenties vähämaalisesta ottelusta nousivat entisestään. Tämä kaksikko saikin paremmuutensa selvitettyä vasta rangaistuspotkukilpailussa, josta siitäkin riitti keskusteltavaa vielä kisojen jälkeenkin (lue Ylen uutinenrangaistuspotkukisasta).

Tällä kertaa MM-pokaalin vei kotiin siis Saksa, joka pelasi loppuottelun Argentiinaa vastaan Rio de Janeirossa ja voitti maalein 1-0. Pakko on myöntää, että voitto meni oikeaan osoitteeseen. Saksan joukkue teki mestaruuden eteen töitä tällä kertaa enemmän kuin muut mukana olleet. Ja Saksa oli nimenomaan joukkue eikä ryhmä taitavia yksilöitä. Brasilian murskatappiosta tullaan varmasti kuulemaan uudelleen Venäjän MM-turnauksen käynnistyessä vuonna 2018 ja tuolloin jää nähtäväksi, vaikuttaako tuloksen 7-1 kummittelu Brasilian pelityyliin. Tai ehkä jopa pelipaidan väriin.

64 jännittävää ottelua ja lukematon määrä hyviä Ylen studiokeskusteluja on nyt takanapäin ja futisfaneja odottaa paluu arkeen. Kisojen aikana oli mukava huomata miten hyvin toteutettu tv-viihde ja kisapaikoilta välittynyt aito urheilun ilo veti puoleensa täysin uusiakin katsojia. Ei siis sovi unohtaa meneillään olevaa Veikkausliigaa, jonka ottelut jatkuvat aina lokakuun loppupuolelle asti, vaan ylläpidetään kaikin keinoin hyväksi äitynyttä penkkiurheilubuumia ja viedään se jopa uudelle live-tasolle. Kuningaslajiksi nimetyn jalkapallon lisäksi kaudet käyvät kuumina monissa muissakin lajeissa, joten ei muuta kuin avoimin mielin uusiin tapahtumiin ja lajeihin tutustumaan!

 

Olympiakrapula. Apua!

Nyt on penkkiurheilijoilla vakava paikka, kun Sotshin Olympialaiset ovat ohi, mutta kroppa on totutettu istumaan sohvalla. Ajelin sunnuntaina illalla treeneihin ja oli aika outo olo, kun ei voinutkaan kuunnella Yle Puheelta urheilua. Autosta löytyi vain tyttären Robinin levy, joten vieroitusoireet sen kun pahenivat.

Yritin irtautua televisiourheilusta siedätyshoidolla ja valitsin sunnuntaina Olympialaisten 50 km hiihdon jälkeen pehmeän kotisohvan sijasta Samppalinnan palloiluhallin kovat puupenkit ja käsipallon SM-liigan. Turun palloiluhallien parhaimmistoon kuuluvan ikiaikaisen urheilupyhätön muovimatolla käytiin sarjan jumbotaistelu ÅIFK:n ja Porvoon Akilleen välillä. Turkulaisilla oli ennen sunnuntaita vain 3 voittoa ja 6 pistettä, mutta porvoolaisilla ei niitäkään.

Ottelu alkoi kotijoukkueelta uneliaasti, mutta puoliajalle siirryttäessä musta-keltaiset johtivat jo turvallisen tuntuisesti. Peliajan umpeuduttua tulostaululla loisti lukemat 44-32 ja kauden neljäs voitto oli saavutettu. Samalla ÅIFK:n ero Akilleeseen ja karsintaviivaan kasvoi kahdeksaan pisteeseen. Edelleen täytyy aiemman käsipallo-visiittini (lue ko. bloggaus) tapaan hämmästellä lajin fyysisyyttä. On se kovaa touhua. Käsipalloseurojen, kuten monen muunkin ”ei-valtalajin”, kannattaisi muuten jakaa aina otteluissaan katsojan oppaita, sillä peliaika, taukojen pituudet ja säännöt tuntuivat olevan minultakin unholassa. Enkä varmasti ole ainoa harvemmin peleissä käyvä katsoja kauden aikana.

Kuluva viikko on Olympialaisten aiheuttaman tuskan lisäksi tuskainen turkulaisille penkkiurheilijoille myös paikallisen tarjonnan vuoksi, sillä ensin koko viikkoon ei tapahdu mitään (lähettäkää meilitse vinkkejä, jos jotkut urheilutapahtumat ovat livahtaneet minulta ohi) ja sitten lauantaina pelataan päällekkäin lentopallon Mestaruusliigaa, Futsal-liigaa, jääkiekon Liigaa ja Mestistä. Minun lauantain valintani on lentopallo, jossa Raisiossa ensiesiintymisensä uuden kotiyleisönsä edessä tekee espanjalainen maajoukkuepelaaja José Miguel Sugrañes. Lauantain vilkas penkkiurheilutarjonta löytyy tuosta vasemmalta tapahtumakalenteristani. Lähtekäähän kaikki kuluttamaan liikuntahallien penkkejä ja tuomaan sykettä turkulaisiin urheilutapahtumiin!

Lisää urheilua telkkariin ja radioon!!

Tämän kirjoituksen ensimmäinen kappale on lisätty tähän jälkikäteen, sillä muu teksti on kirjoitettu jo viikkoja sitten valmiiksi, mutta sen julkaisu on vain jäänyt odottamaan. Lisään tämän, koska joudun vähän syömään sanojani. Epäilen että Yleltä on joku käynyt lukemassa tämän luonnoksen täällä minun läppärilläni. Tämän kirjoittamisen jälkeen olen todennut että Yle näyttää aika mukavasti urheilua nykyisin esim. kakkoselta lauantaisin. Edelleen pidän sanani kuitenkin siinä mielessä, että esim. palloilulajeja pitäisi näyttää paljon nykyistä enemmän. Kritisoin tekstissä myös Yle Puhe -radiokanavaa, mutta sielläkin on otettu askeleita vaatimaani suuntaan, kuten tämä artikkeli osoittaa.

Tästä alkaa se virallinen bloggaukseni, joka on siis kirjoitettu viikkoja sitten:

Varoitan heti alkuun tämän kirjoituksen perustuvan enemmän ”mutuun” kuin päätyyn asti selvitettyihin faktoihin. Lukekaa siis omalla vastuulla ja kritisoikaa ja kommentoikaa (tai jopa kehukaa), jos siltä tuntuu!

 yrittäjiä on Suomessa vuosien saatossa nähty, mutta kukaan ei ole ilmeisesti saanut toimimaan urheiluun (ja musiikkiin) keskittyvää kanavaa radioon tai televisioon. Kanavia on tullut ja mennyt, mutta mikään ei ole tullut jäädäkseen. En edes yritä muistaa kaikkia, mutta ensimmäisinä tulee mieleen Sport FM radion ja Urheilukanava TV:n puolelta.

En tiedä onko sellaista konseptia olemassakaan, jolla urheilukanavan saisi kannattavaksi Suomessa. Sen vuoksi toivon että sellainen tehtäisiin julkisin varoin. Nyt kun saimme vuoden vaihteessa elämäämme rikastuttamaan uuden veron (Yle-vero), niin toivon että samalla rysäyksellä tehtäisiin rahan keräämisen lisäksi uudistuksia myös sen käyttöön. Tunnustan että en tiedä mitä kaikkea entisellä tv-maksulla ja nykyisellä Yle-verolla rahoitetaan, mutta varmasti sieltä löytyy todella marginaalisia ohjelmia, kanavia ja muita rahasyöppöjä. Väitän että ilmaiselle urheilukanavalle olisi kysyntää ja seuraajia piisaisi.

”Ylellä on kahdeksan radiokanavaa, joista yhden yhteydessä 21 maakunta- ja alueradiota, viisi televisiokanavaa, teksti-tv ja yle.fi-sivusto.” - Wikipedia

Eikö noista yllä mainituista resursseista leikkaamalla saataisi aikaan jotain uutta urheilun saralla? Tai jos näillä varoilla pidetään yllä esim. Radion sinfoniaorkesteria, niin pitäisikö sitä harkita vielä kertaalleen? Ylen urheilulähetysten siirtäminen Yle Suomelta Yle Puheelle oli minusta hyvä liike, mutta Yle Puheen urheilukierrosten seuraamisesta olen eri mieltä. Suomessa pelataan vaikka mitä mielenkiintoisia sarjoja, mutta Ylellä seurataan vain kiekkoa talvisin ja futista ja pesistä(?) kesäisin. Toki nämä lajit keräävät varmaankin isoimmat katsojaluvut, mutta juuri sen takia muut lajit tarvitsisivat ”vetoapua”. Pitäisikö jokaisesta kiekkopelistä jatkuvasta kommentoinnista luopua ja resursoida rahaa useampaan lajiin ja paikkakuntaan? Nykyisen kiekkoillan voisi minusta korvata kunnollisella Urheilun makasiiniohjelmalla, jonka sisältö olisi monipuolinen ja vaihteleva. Makasiiniohjelmaan hyvän pohjan tarjoaisi Ylen Teksti-TV:n monipuoliset urheilusivut.

Tällaisen uuden urheilukanavan sisällöntuotantoakin voisi miettiä uudella tavalla ja ottaa mukaan uusia tekijöitä. Nykyisin kun tekniikka on halpaa ja sen käyttötaitoa löytyy matti meikäläisiltäkin, niin eri lajeista voisi selvittää valtakunnallisesti ne paikkakunnat, josta onnistuisi jonkunlaisen sisällöntuottaminen pientä korvausta vastaan. Ammattilainen on aina ammattilainen, mutta kaikella kunnioituksella Yle Puheen kiekko- ja futiskierrosten selostajia kohtaan, mutta kyllähän sielläkin on todella huonoja joukossa.

Toivon että urheiluun liittyviä asioita mietittäisiin enemmän uusilta kanteilta. Humu sai aikaiseksi muutosvirettä urheilijan polun kehittämiseen, mutta urheilun näkyvyyden ja varainhankinnan helpottamiseen se ei tuonut mitään uutta. Jos (ja kun?) Ylellä ei ole näin radikaalia uudistumishalua, niin pitäisikö jonkun asialle vihkiytyneen porukan alkaa itse kehitellä uutta urheilumediaa Suomeen? Intoa löytyisi varmaan monesta paikasta, mutta rahoituksen kanssa onkin varmasti vaikeampaa. Helppo ratkaisu tähän olisi tietysti netti monine eri (ilmais)palveluineen, mutta itse en hc-tietoteknisyydestäni huolimatta pidä nettiä vielä moneen vuoteen varteenotettavana mediana laajojen joukkojen tavoittamiseen. Suurin osa ihmisistä haluaa edelleen katsoa ja kuunnella urheilua televisiosta ja radiosta.

Ehkä maanläheinen tapa muutoksen yrittämiseen olisi pistää pystyyn adressit.comiin nimikeräys Yle-veron käyttämisestä urheilun näkyvyyden lisäämiseen. Löytyisikö muita nimen kirjoittajia?

Siinäkö se kevät oli? Pelastaako edes telkkari?

Urheilutalven huipentavaa kevättä käsittelevästä blogikirjoituksestani on aikaa vain kahdeksan päivää, mutta jo nyt tuntuu siltä että kevät meni jo. Turun seudun joukkueista TPS putosi jääkiekossa säälipleijareissa Oulun Kärppiä vastaan ja lentopallossa Raision Loimu putosi puolivälierissä runkosarjan voittaja Hurrikaanin edetessä välieriin.

Onneksi jalkapallo tekee jo tuloaan, mikä tietää kevään kääntymistä jo kesään. Liiga Cupissa molemmat turkulaisporukat ovat esiintyneet lupaavasti. Inter eteni jo välieriin ja TPS yrittää samaa puolivälierässä MyPaa vastaan tänään. Turkulaiset eivät kohtaa välierissä, joten täkäläisittäin unelmafinaali on mahdollinen. Jos sellainen toteutuu, niin sitä pitää ehdottomasti lähteä katsomaan.

Kun liveurheilun tarjonta on tällä hetkellä vähän rajatumpaa, niin olisi mukava seurata urheilua edes televisiosta. Valitettavasti se ei ole juurikaan mahdollista nykyisin ilman maksukanavia. Kirjoitin aiemmin blogissani tästä aiheesta osana urheilukulttuurinkehittämistä. 

Vaikka nykyiset kanavat UrhoTV ja Yle etunenässä hoitavat televisiointeja suhteellisen hyvin, niin toivon että jollain aikataululla Suomeen tulisi maksuton urheilukanava. Minusta tällainen sopisi hyvin vaikkapa Ylen alaisuuteen (edellyttäen että siellä laitetaan sitten rahaa kiinni kunnon kisojen saantiin). Esimerkiksi Turusta Helsinkiin autolla ajaessa pystyy surffaamaan toistakymmentä tasapaksua Ylen radiokanavaa läpi. Minusta näistä voisi lopettaa vähintään puolet ja muutkin säästötoimet olisivat tervetulleita, jotta urheilua saataisiin eetteriin entistä enemmän.

Törmäsin taannoin netissä kansanedustaja ja Lentopalloliiton puheenjohtaja Arto Satosen kirjoitukseen samasta aiheesta. Olemme näköjään hyvin samoilla linjoilla tässä asiassa. Tässä on linkki Satosen kirjoitukseen, jossa hän kirjoittaa niin ikään Ylen roolista urheilun välittämisessä. Suosittelen kaikkia lukemaan Satosen kirjoittelun ja herättelemään keskustelua tästä aiheesta.

Suomi hakee Olympiapaikkaa ja Yle näyttää pelit!

Suomen lentopallomaajoukkue on startannut tänään kiviselle tielle, jonka päässä kimaltelee palkintona paikka Lontoon Olympialaisiin. Euroopan kovan tason takia karsintasysteemi on todella raaka, mutta Suomella on realistiset mahdollisuudet saavuttaa paikka Olympialaisiin, mikä olisi lajille, joukkueelle ja koko Suomelle todella kova juttu.

Yle näyttää Kroatian Osijekissa pelattavan karsintaturnauksen ottelut tällä viikolla nettisivujensa kautta livenä. Siirry Yle urheilun livelähetysten sivulle. 

Tältä sivulta voit tutustua Euroopan Olympiakarsinnan kivisen tien mutkiin tarkemmin.