Paraisilla tarjolla uusia urheilukokemuksia la 24.8. - ROLLER DERBY

Yksi blogini perusajatuksista on tutustua myös uusiin ja pieniin lajeihin. Olen tehnyt mielenkiintoisia vierailuja esim. rugbyn, aussifutiksen, box lacrossen, ravien, ringeten ja vesipallon katsomoihin. Nyt lauantaina olisi mahdollisuus kirjata uusi nimi seurattujen urheilulajien listaan, mutta valitettavasti en pääse itse paikalle, koska olen vielä lomareissulla kaukana pohjoisessa.

Rohkaisen kuitenkin kynnelle kykenevien suuntaavan lauantaina 24.8. Paraisille. Enkä laittaisi pahakseni, jos joku raportoisi tapahtumasta omassa blogissaan tai sähköpostitse minulle. Paraisilla nähdään lauantaina roller derbyn Suomen CupinVI -turnaus. Matsit alkavat klo 17 ja 19 ja pelipaikkana on Paraisten urheilu- ja nuortentalo. Vai voikohan tässä yhteydessä puhua pelipaikasta?

Kuva: Wikipedia

Kuulostaako roller derby täysin vieraalta? Niin minustakin. Olen lukenut siitä joitain kuukausia sitten lehdestä yhden artikkelin. Ja lisäksi se on tuttu joistain leffoista, kuten esim. Roller derby -tytöt taklaa tykimmin. Tämä leffakaan tosin ei ole tuttu minulle. Ei ole mikään ihme että naisten harrastama laji kuulostaa vieraalta, sillä tämä lauantain tapahtuma on ensimmäinen ikinä Turun seudulla. Sen lisäksi Suomi on ensimmäinen maa Euroopassa, jossa pelataan roller derbyn kansallista mestaruusliigaa. Seitsemän turnausta käsittävässä sarjassa mestaruustitteliä jahtaa kuusi joukkuetta.

Lähtekäähän ihmeessä tutustumaan lajiin ja hankkimaan täysin uusia kokemuksia. Infoa turnauksesta ja sarjatilanteesta löytyy täältä ja yleistietoa lajista täältä.

Lisää tällaisia tempauksia, kiitos! Super Match

Eilinen Super Match oli minun mielestäni erittäin hieno urheilutapahtuma. Tällaisia tarvitsemme lisää Suomeen! Jos joku vielä väittää joko omalla nimellään tai nimimerkin takaa foorumilla että tällaisista tapahtumista ei ole hyötyä suomalaiselle urheilulle, niin toivon näkeväni erittäin hyvät perustelut, jotta voisin edes vähän ymmärtää näitä ihmisiä. Samaten toivoisin kuulevani järkiperusteluita niiltä torvilta, jotka buuasivat kun Super Matchin Suomeen järjestänyt Hjallis Harkimo tuli palkitsemaan ottelun parhaita pelaajia.

 

Stadionin ulkopuolelle oli rakennettu mukavaa oheistapahtumaa, kuten esiintymislava bändejä varten, pelialue lapsille, anniskelualue aikuisille pöytäjalkapalloineen, yms. Stadionille saapuessani ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua, vaikka kyseessä tosiaan oli harjoitusottelu.

Stadion oli täpötäynnä urheilun ystäviä, eli myös potentiaalisia Veikkausliigan katsojia, ja tunnelma nousi ottelun aikana ihan hyväksi, vaikka oman suosikkijoukkueensa kirmaamista nurmella katsoneet kuuluivat varmasti vähemmistöön. Suurimmalle osalle katsojista oli todennäköisesti aika yhdentekevää kumpi joukkueista voiton nappaa. Arsenalin päädyssä oli paljon heidän fanejaan, mutta Cityllä ei ollut missään kunnollista omaa fanikatsomoaan, vaikka sellainen oli käsittääkseni heille varattu. Muutenkin Arsenalin paitoja ja huiveja käveli vastaan paljon Cityn vastaavia enemmän. Ottelu itsessään ei ollut tempoltaan huipputasoa, mutta minä en ainakaan sitä odottanutkaan, koska kyseessä oli viimeinen harjoitusottelu ennen viikon päästä alkavaa Valioliigaa. Se oli mukavaa että hienoja maaleja nähtiin kuitenkin neljä kappaletta. Maalipaikkansa paljon tehokkaammin käyttänyt Arsenal voitti ottelun lukemin 3-1.

 

Super Match houkutteli Helsingin Olympiastadionille peräti 39.216 katsojaa, mikä on nyky-stadionin uusi yleisöennätys. Siinä on siis hyvä haaste Palloliiton markkinointiosastolle sekä Huuhkajille tulevia maaotteluita ajatellen. Toki tämä ottelukin oli hyvin poikkeuksellinen, mutta kyllä sitä myös markkinoitiin aktiivisesti. Suomalaisyleisö intoutui pelin aikana tekemään aaltojakin. Ne kiersivät komeasti ympäri täpötäyden stadionin lehtereitä. Uskon että moni paikalla ollut pikkupoika sai jonkun asteisen penkkiurheilukärpäsen pureman.


Ottelun päätyttyä Arsenalin suomalaiset sukujuuret omaava Carl Jenkinson kiersi yksin koko stadionin kiittämässä yleisöä hienosta tapahtumasta. Uskon että Jenkinsonille tämä ottelu oli paljon enemmän kuin yksi harjoituspeli muiden joukossa.

 

Tänään Suomessa ei pelata harjoitusotteluita, mutta Veikkausliigaa pelataan viidellä paikkakunnalla. Eli jaossa on 15 tärkeää sarjapistettä. Oletan että kaikki Super Matchia kritisoineet osoittavat tänään lojaalisuutensa kotimaiselle jalkapalloilulle ja tänään lyödään yleisöennätyksiä useammallakin paikkakunnalla. Itse suuntaan tutusti Veritas Stadionille katsomaan Interin ja HJK:n välistä Super Matchia.

 

 

Etäistä alasarjafutista turistille

Penkkiurheilijan luonne ei katoa vaikka lomalle lähtisi. Olen perheeni kanssa lomareissulla kaukana Turun seudusta, mutta se ei estänyt minua suorittamasta penkkiurheiluharrastustani. Täällä Savonlinnassa kun sattui olemaan visiittimme kanssa samaan aikaan mielenkiintoinen Savonlinna vs Mikkeli futismatsi. Kyseessä oli III-divarin ”paikallisvääntö” kahden lähekkäin sijaitsevan kaupungin välillä, joiden välejä voidaan lyhyen kokemukseni mukaan kutsua aika viileiksi. Tunnelma tuntuu olevan vähän kuin suomalaisten ja ruotsalaisten tai turkulaisten ja tamperelaisten välillä.

Minulla ei ollut oikein mitään tietoa näistä joukkueista etukäteen, joten pääsin puhtaalta pöydältä tutustumaan Palloliiton Kaakkois-Suomen piirin taisteluun savonlinnalaisen STPS:n ja mikkeliläisen Savilahden Urheilijoiden välillä. Toivottavasti tämä Savilahti tosiaan on Mikkelissä, sillä tämä tieto pohjautuu 100%:sesti paikallisoppaani sanoihin, joissa saattaa joskus olla jotain värikynääkin mukana. Tai oikeastaan STPS:n nimen olin sentään ennen kuullut, koska yksi kaverini on pelannut siellä joskus aikoinaan Savonlinnassa asuessaan.

Ottelu pelattiin Savonlinnassa aurinoisella Kyrönniemen urheilukentällä, joka oli kaikessa DDR-henkisyydessään todella kaunis urheilupyhättö. Hyvän pääkatsomon ja mielenkiintoisen pukuhuonerakennuksen lisäksi turistien, ja etenkin oopperan ystävien, pyhiinvaelluskohde Olavinlinna sijaitsee aivan kentän kupeessa, kuten myös kauniit Saimaan vesistöt.

Ottelun sisäänpääsymaksu oli 5 euroa. Järjestyksenvalvoja/lipunmyyjä ei luvannut maalitakuuta tähän hintaan, mutta kertoi intoa täynnä että matsissa arvotaan ilmainen risteilylahjakortti. Jotenkin minusta tuntuu että nuo ilmaiset risteilyt eivät ole yleensä kovin ilmaisia. Turun seudulla asuvalle ne eivät ehkä ole ihan yhtä eksoottisia kuin sisämaassa asuville.

Harmiksemme ottelutapahtumassa ei ollut käsiohjelmaa, mutta onneksi oli sentään kuuluttaja maksavaa yleisöä palvelemassa. Heti pelaajaesittelyistä bongasimme (seuralaisen hyvillä pohjatiedoilla) pari Veikkausliigastakin tuttua nimeä. Vierasjoukkueesta kaikki olivat ”niinku nevöhööd”, mutta kotijoukkueesta Juuso Kautonen on tuttu liigaympyröistä KuPSin paidassa ja Zakaria Abahassine taas on pelannut RoPSissa ja JJK:ssa. Kotijoukkueestakin muut olivat paikallisia suuruuksia tai tuntemattomuuksia.

Ottelu oli alusta alkaen vauhdikasta ja viihdyttävää sekä III-divaripeliksi ihan hyvätasoista. Noin parinkymmenen minuutin kohdalla kotijoukkue sai rangaistuspotkun, joka ladattiin sen verran yli maalin, että veikkaan sen tipahtaneen Olavinlinnaan. Onneksi siellä saatiin oopperat päätökseen jo viime viikolla, niin ei tullut ongelmia esityslavalle ilmestyneestä nahkakuulasta. Kun kotijoukkue ei saanut pilkustaan maalia, niin tietysti heti vastahyökkäyksestä vieraat saivat oman mahdollisuutensa rangaistuspotkun muodossa. Sarjakärjessä porskuttava SavU käytti paikkansa paremmin hyväkseen ja siirtyivät pilkulta johtoon. Ensimmäisen puoliajan aikana kotijoukkue lahjoitti vielä toisenkin maalipaikan omilla tuhrimisillaan vierailijoille, jotka kiittivät ja lisäsivät johtonsa kahteen maaliin. Kotijoukkueella oli ehkä jopa vieraita enemmän paikkoja, mutta viimeistely oli luokatonta. Avauspuoliajan loppupuolella kelta-musta kotijoukkue nostatti kuitenkin noin sadan katsojan toiveita kaventamalla taukonumeroiksi 1-2.

Toisella puoliajalla vieraat pääsivät entistä paremmin viemään ottelua haluamallaan tavalla. Loppunumerot 1-3 syntyi sekin kotijoukkueen hölmöilystä, joten sarjapisteet lähtivät lopulta ihan ansaitusti vierasjoukkueen mukana Mikkelin suuntaan. Paikallisopastani tuntui harmittavan Mikkelin voitto jopa enemmän kuin omien tappio.

Kahviosta ostamani kahvi oli muuten oikein hyvä. Kisamakkara jätti hieman toivomisen varaa, mutta onpahan hyvä syy poiketa uudestaan STPS:n kotiottelussa, jos täälläpäin liikun. Jos vaikka olisivat ottaneet palautteestani vaarin ja ostaneet ensi kerraksi jotain parempaa makkaraa grilliin. Suosittelen kaikille matkaaville penkkiurheilijoille tutustumista myös matkakohteiden penkkiurheilutarjontaan. Penkkiurheilukokemukset täysin uusissa ympäristöissä saattaa tuoda mukavan lisän lomareissuun, kuten itselleni täällä Savonlinnassa kävi.

Sunnuntaina kaikki kannustamaan Turku-Pesistä

Tasa-arvo on hieno asia, mutta urheilussa se ei toteudu täysimääräisesti kovinkaan monessa lajissa, ainakaan palloilulajeissa. Harvoja poikkeuksia kotimaassa ovat pesäpallo ja lentopallo, joissa naisten pääsarjat ovat panostuksiltaan ja näkyvyyksiltään täysin verrannollisia miesten vastaavien kanssa. Tasa-arvo ei kuitenkaan ole syy siihen että aion mennä tulevana sunnuntaina ensimmäisen kerran tänä kesänä seuraamaan Turku-Pesiksen kotimatsia paikanpäälle.

 

Kävin viime vuonna ensimmäistä kertaa eläessäni Turku-Pesiksen matsissa ja kuten tuosta visiitistä kirjoittaessani totesin, niin viihdyin Kupittaan pesis-stadionilla oikein hyvin (Täyslaidallinen pesistä ja Pelipäivä-dokumenttiarvostelu). Tänä kesänä olen kuullut useista eri lähteistä vielä lisää positiivista palautetta Kupittaan suunnalta. Enkä ainoastaan viime viikonlopun osalta, jolloin Turku-Pesis houkutteli pesis-stadionille enemmän katsojia (1842) kuin FC Inter Veikkausliiga-otteluunsa muutaman sadan metrin päähän (1093).

 

Okei, tuossa pelissä oli paljon pesisleiriläisiä, mutta so what? Tällaisilla tempauksilla edistetään lajikulttuuria tarjoamalla nuorille huipputason peliä ilmaiseksi ja lisäksi saadaan aikaiseksi parempi tunnelma, jolloin myös maksavat asiakkaat viihtyvät paremmin. Turku-Pesis on tehnyt muitakin hyviä tempauksia tällä kaudella, kuten esim. osallistunut suunnistuksen Venlojen viestiin ja ollut sosiaalisessa mediassa aktiivinen (vielä kun heidät saisi Twitteriin). Yritystä ja meininkiä pesis-buumin sytyttämiseksi siis tuntuu olevan.

 

Minä ainakin suuntaan siis Kupittaalle tulevana sunnuntaina, kun Turkuun saapuu vierailemaan Mansen Räpsä. Tämä joidenkin mielestä vähän humoristisesti nimetty tamperelaisjoukkue nousi täksi kaudeksi pääsarjaan ja taistelee tällä hetkellä Turku-Pesiksen kanssa suunnilleen samoista sijoista. Turku-Pesiksellä on jäljellä kolme runkosarjan ottelua ja sijoitus on tällä hetkellä 10. 19 pisteellä. Tamperelaisten räpsät ovat pelanneet yhden ottelun vähemmän ja keränneet kaksi pistettä turkulaisia enemmän. Räpsä on tällä hetkellä sijalla 8., joka on käsitykseni mukaan viimeinen pleijareihin oikeuttava sija. Turku-Pesis saa runkosarjan päätöskierroksilla vastaansa vielä Mansen Räpsän lisäksi Jyväskylän (3.) ja Viinijärven (11.), joten Manselta ja Viinijärveltä pitäisi ainakin pisteet napata.

 

Minä koitan antaa tukeni sekä Turku-Pesiksen pleijaripaikan metsästykseen että pesis-buumin rakentamiseen puffaamalla tätä tulevaa matsia ennakkoon omien kanavieni kautta sekä myös raportoimalla siitä jälkikäteen. Lupaan ottaa myös mahdollisimman monta kaveria mukaani Kupittaalle viihtymään. Kannustetaan yhdessä turkulaiset naispesäpalloilijat Superpesiksen puolivälieriin!