Lentopallon Superkesä alkaa!

Suomen miesten lentopallomaajoukkueen tuleva kesä on nimetty Superkesäksi, mikä ei ihmetytä lainkaan kun katsoo maajoukkueen ohjelmaa seuraaville kuukausille. Tuohon otteluohjelmaan kun lisää vielä pelien väliset leiripäivät, niin lentopalloilijoille ei montaa kesälomapäivää jää tulevalle(kaan) kesälle. Superkesän kaikki koitokset läpi vetäville pelaajille voidaankin hyvin myöntää Supermies-titteli.

Ensimmäinen virallinen koitos on siis perjantaina Portugalissa alkavat EM-karsinnat. Neljän joukkueen (Suomi, Portugali, Moldova ja Itävalta) karsintalohkon voittaja menee suoraan ensi vuoden EM-lopputurnaukseen ja ainakin minun papereissani Suomi on selkeä lohkon ennakkosuosikki, vaikka esim. Portugali pystyy toki laittamaan kapuloita sinivalkoisiin rattaisiin. Lohkon kakkonen saa vielä toisen mahdollisuuden kisoihin pääsemiseen jatkokarsinnan kautta.

Karsintalohkon ensimmäinen turnaus pelataan siis tulevana viikonloppuna Portugalissa ja toinen ja ratkaiseva turnaus seuraavana viikonloppuna Vantaalla. Suomella on siis mahdollisuus sinetöidä jo viides perättäinen EM-lopputurnauspaikka kotiyleisön edessä ehkä Suomen hienoimmassa palloiluhallissa (lue aiemmat kehuni).

Heti EM-karsintojen jälkeen alkaa jo perinteinen Maailmanliiga, jonka kotiottelut pelataan tuttuun tapaan Tampereella Hakametsän jäähallissa, joka muutetaan kesäksi lentopalloareenaksi. Vierasottelut on mahdollista väijyä MTV Totalin kautta. Arvelen Maailmanliigan olevan tänä vuonna sellainen vaihe, jolloin maajoukkueemme päävalmentaja Tuomas Sammelvuo antaa myös lepoa runkomiehilleen, joten kehissä nähdään todennäköisesti uusia ja nuoria pelureita, joista muodostuu vuosien saatossa maajoukkueemme menestyksen varmistava uusi runko.

Maailmanliigan jälkeen katse alkaa kääntyä kesän huipennukseen, eli Puolassa iskettäviin MM-kisoihin, joihin Suomi selviytyi tammikuun karsintojen kautta pelaamalla. Ennen MM-kisoja Suomi pelaa vielä muutamia maaotteluita, joissa joukkueen peliä viritetään leirien lomassa huippuvireeseen. Kaiken pitäisi olla (ja varmasti onkin) valmista 1.9., kun Katowicessä verkon toiselle puolelle asettuu MM-avauksessa Kuuba.

Suomen lentopallomaajoukkueen kannattajat ovat uskollisia ja seuraavat maajoukkuettaan lähes minne tahansa. EM-karsinnoissa on paikalla jonkun verran suomalaisia ja Maailmanliigassakin on todennäköisesti jokaisessa vieraspelissä ainakin muutama sinivalkoisten kannattaja katsomossa tsemppaamassa. Todellinen pommi räjähtää kuitenkin syyskuussa, kun suomalaiset miehittävät Katowicen. Fanimatkalaisia on lähdössä sankoin joukoin (arvioni n. 3.000) Puolaan ja itsekin aion suunnata Turusta järjestettävän charterin siivin pelipaikoille. Mutta näihin MM-asioihin pitää paneutua lähempänä tarkemmin. Nyt katse tiukasti kohti sitä kuuluisaa ”seuraavaa palloa” ja yksi pallo kerrallaan ensin kohti EM-lopputurnausta.

Lentopallomaajoukkueen Superkesää voi seurata katsomon ja kotisohvan lisäksi myös Somessa:
Twitter: @FinnVolleyBall
Facebook: www.facebook.com/maajoukkue

 

Kiekkotalentit Turussa

Kiekkokausi on pyörähtänyt jo hyvän tovin sitten käyntiin, mutta meikäläinen avaa sen omalta osaltani vasta nyt viikonloppuna. Suunnitelmissa on toki useasti ollut sekä Liiga- että Mestis-otteluissa vieraileminen, mutta ei ole vain vielä sopinut aikatauluihin, vaikka tarjontaa Turussa on kiitettävästi. Tai olisihan sopivia matseja nyt varmasti järjestelemällä löytynytkin, mutta pakko tunnustaa ettei kiekkokärpänen ole puraissut minua ihan niin terävin hampain kuin suurinta osaa suomalaisista penkkiurheilijoista.

Nyt viikonloppuna on erinomainen mahdollisuus seurata Turussa tulevia kaukaloiden tähtiä, kun Marli Areenalla Kupittaalla pelataan neljän maan U18 turnaus. Nuorten pelejä on aina mielenkiintoista seurata, kun kentällä kirmaa tulevia tähtipelaajia, mutta tässä ikäryhmässä on tällä hetkellä iso lasti ylimääräistä mielenkiintoa, sillä tämä on seuraava NHL-draftattava ikäryhmä. Tämän vuoksi Kupittaan lehtereillä istuukin penkkiurheilijoiden lisäksi pitkälti toista sataa NHL-scouttia ja kynät sauhuavat kovaa vauhtia. Vai olisikohan niillä NHL-miehillä nykyisin jo iPadit?

Suomi voitti perjantaina turnauksen avausottelussaan Sveitsin luvuin 5-1 (katso koostetta matsista). Lauantaina vastassa on USA ja sunnuntaina turnauksen päätösottelussa rakkain kilpakumppanimme, eli Ruotsi. Itse aion suunnata paikalle lauantain USA-ottelua seuraamaan. Matsi alkaa kello 17:00 ja live-twiittauksia luvassa Penkkisporttaajan Twitterissä.

Syksyistä maajoukkuepalloilubuumia laajalla rintamalla

Suomessa eletään mielenkiintoista syksyä, sillä ainakin kolme palloilumaajoukkuetta pelaa arvokisakarsintojaan. Sekä media että yleisö tuntuvat seuraavan näitä tapahtumia kiitettävän suurella kiinnostuksella.

Ensimmäisenä karsintaurakkansa aloitti koripallomaajoukkue, joka on nykyisin lempinimeltään Susijengi. Pelien perusteella kyseessä ei ole kovin susi jengi, sillä EM-karsintojen ensimmäiset viisi ottelua oli pelkkää voittokulkua. Kovassa vireessä oleva joukkue kaatoi mm. vieraskentällä Puolan, mikä on todella kovasuoritus. Ensimmäinen tappio tuli vasta kuudennessa pelissä, jossa voitolla olisi varmistunut jo paikka EM-kisoihin. Kisapaikka on silti jo lähes varma muiden joukkueiden pelien ansiosta. Näyttääkin siltä että karsinnan viimeiseen otteluun tiistaina kotikentällä ei jää mitään panosta. Mutta tokihan Susijengi haluaa antaa hyvin mukana eläneelle yleisölleen makoisan lopetuksen karsintaurakalle.

Korismaajoukkueen karsintoja seuratessa on ollut mukava huomata matsien kiinnostavan ihmisiä laajalti myös aktiivisen koripalloperheen ulkopuolella. Kiinnostuneiden lisäksi paikanpäälle peleihin on saapunut kiitettävät määrät yleisöä. En ole koripallon suurkuluttaja, ehkä sen vuoksi, että turkulainen koripallo on päästetty pysyvältä vaikuttavaan lamatilaan, mutta tiistaina olen suuntaamassa Susijengin kotiluolaan. Tuosta reissusta tulee monella tapaa mielenkiintoinen ja uskon että siitä samme lukea vielä tätä minun blogianikin suuremmista medioista.. Mutta siitä lisää myöhemmin.

Tänään torstaina alkaa Kreikan Trikalassa lentopallomaajoukkueen karsinta niin ikään EM-kisoihin. Suomi lähtee ennakkosuosikkina kahteen karsintaturnaukseen, joissa kohdataan kahdesti lohkon kolme muuta joukkuetta, jotka ovat Kreikka, Montenegro ja Romania. Lohkon voittaja etenee suoraan kisoihin ja kakkonen pääsee jatkokarsintaan. Vasta julkaistussa Euroopan lentopallorankingissa sijalla 8. olevalle Suomelle kaikki muu kuin suora kisapaikka olisi suuri pettymys. Toinen karsintaturnaus pelataan ensi viikon perjantaista sunnuntaihin Vantaalla Penkkisporttaajan Suomen parhaaksi palloiluhalliksi (lue aiempi blogiteksti) tituleeraamassa Vantaan Energia Areenassa.

Perjantaina karsintaurakkansa aloittaa myös futismaajoukkue. Huuhkaajiksi nykyisin kutsuttu ryhmä aloittaa karsimisen seuraaviin MM-kisoihin. Lohko on sen verran kova (mm. Ranska ja Espanja), että kisapaikka ei ole realismia Mixu Paatelaisen valmentamalle ryhmälle. Futiksessa on minun mielestäni kuitenkin jännitystä ilmassa, koska Mixu ajaa läpi mielenkiintoista sukupolven vaihtoa. Monet nuoret pelaajat ovat saaneet näyttöpaikkoja ja uskon että muutama yllätysnimi nouseekin ihan vakiomiehiksi näiden karsintojen aikana. Perjantaina pelattavaan Ranska-otteluun on myyty Olympiastadionille jo yli 33.000 lippua, joten tunnelmaa ei syysillasta ainakaan tule puuttumaan, kun Ribery ja muut maailmantähdet marssivat pimeään pohjoisen iltaan.

LinkkiVinkit:
Korismaajoukkueen Facebook-sivu   >> >
Lentismaajoukkueen Facebook-sivu   >> >
Futismaajoukkueen Facebook-sivu   >> >

Kommentteja Huuhkaajista ja heidän poikasistaan

Tällä viikolla Suomi-futiksen ystäviä hellittiin kahdella maaottelulla. PenkkiSporttaaja seurasi U21 maajoukkueen EM-karsintaottelun Liettuaa vastaan Turussa paikanpäällä ja isojen Huuhkaajien harjoitusottelun Pohjois-Irlantia vastaan kotisohvallaan. Tässä tulee tiiviit avautumiset näistä otteluista.

U21 EM-KARSINTA SUOMI VS LIETTUA

Pikkuhuuhkaajat aloittivat terävästi ennalta heikoksi arvioitua (ainakin minun toimesta) Liettuaa vastaan ja johtivat puoliajalla komeasti 3-1. Peli ei kuitenkaan ollut maaleja lukuun ottamatta kummoista. Vieruskaverini kanssa todettiinkin, että ihan kuin olisi jotain treenejä seuraamassa. Peli näytti enemmän tai vähemmän koko ajan treenien höntsäilyltä eikä paikalle saapuneet vähän yli 1400 katsojaa saaneet tunnelmaa nostettua. Minä odotin otteluun huomattavasti suurempaa yleisömäärää, joten olin pettynyt Palloliiton tekemiin markkinointiponnistuksiin. Olihan Suomen joukkueessa kuitenkin monia ennakolta mielenkiintoisiksi arvioituja tulevaisuuden lupauksia. Harmitti myös, että kannattajatoimintaa harrastavat Tepsin, Interin ja Suomen maajoukkueen (SMJK) kannattajat loistivat kokonaan poissaolollaan (nämä olisivat voineet sytyttää ja herättää pelaajatkin otteluun).

Toisella puoliajalla Suomen pelin taso laski entisestään ja Liettua pääsi kirimään lopulta lisäajan maalilla 3-4 voittoon asti. Maaleja yleisölle siis sentään tarjottiin, mikä olikin lähes ainoa positiivinen asia ottelussa. Suomalaisista on vaikea luetella onnistujia, mutta vierailijoista jäi hyvin mieleen heidän tähtipelaajansa Novikovas Arvydas (#18), joka edustaa seurajoukkueympyröissä maineikasta skotlantilaista Heartsia (katso pelaajakortti). Hän oli nopea ja vaarallinen ja teki ottelussa jääkiekkotermein tehot 1+3, eli hänellä oli varpaansa pelissä jokaisessa vierasjoukkueen maalissa.

Jo ennakkoon oli tiedossa että ottelulla ei ollut merkitystä karsintojen lopputuloksiin - paitsi joukkueiden keskinäiseen järjestykseen taulukon häntäpäässä. Luulisi kuitenkin että sini-valkoisen paidan kantaminen saisi pelaajan aina yrittämään parastaan, mutta siltä se ei Veritas Stadionilla näyttänyt. Toinen suuri motivaattori luulisi olevan paikalla olleet lukuisat pelaajatarkkailijat. Luulisi että näillekin junioreille jokainen tsäänssi olisi mahdollisuus, kuten Nykäsen Matti asian ilmaisisi.

Ottelun plussat ja miinukset:
+ Heartsin Arvydas jätti todella positiivisen kuvan itsestään. Nopeutta ja tekniikkaa oli sen verran, että tästä kaverista saatetaan kuulla vielä.
+ Päätösvihellys - tämä taisi olla ottelun mieluisin hetki pelaajille, mutta myös isolle osalle katsojista.
- Kiinnostuksen puute - en tietystikään tiedä oliko kyse oikeasti kiinnostuksen puutteesta, mutta siltä se näytti. Jokin oli mennyt latautumisessa totaalisesti pieleen.
- Maalivahtipelaaminen - Suomen maalissa pelannut Sahlgren ei vakuuttanut missään vaiheessa. Tilanne ei tosin ole helppo, kun HJK:ssa hän ei saa lainkaan tärkeitä liigaminuutteja. Onneksi A-maajoukkueessa on jo tällä hetkellä monia hyviä nuoria maalivahteja ja U21-joukkueessakin muita vaihtoehtoja HJK:n penkkimiehen lisäksi.

A-MAAOTTELU POHJOIS-IRLANTI VS SUOMI

Veritakselta ehti juuri parahiksi kotiin ja sohvan pohjalle, kun Yle tarjoili A-maajoukkueen otteita jälkilähetyksenä Pohjois-Irlannista. Kotijoukkue ei ole samaa tasoa muiden Britteinsaarten porukoiden kanssa, mutta toki kuitenkin ihan kohtalaisen hyvä nippu. Pohjois-Irlannin FIFA-ranking on 101 ja Suomen 72, joten tällä mittarilla Huuhkaajat lähtivät otteluun ennakkosuosikkeina. Mutta oman mausteensa näihin ennakkoasetelmiin tuo tietysti Mixu Paatelaisen kesken oleva sukupolvenvaihdos maajoukkueessamme.

Ottelu alkoi meikäläisittäin heikosti. Puolustuspelaaminen ei ollut riittävän laadukasta ja kotijoukkue karkasi 2-0 johtoon. Tämän jälkeen tapahtui PenkkiSporttaajan mieltä kovasti lämmittäviä asioita, kun suomalainen maajoukkue onnistui kirimään vieraskentällä takaa-ajoasemasta rinnalle ja jopa ohi. Valitettavasti johtoasema ei pitänyt loppuun asti, vaan lopulta oli tyytyminen 3-3 tasapeliin.

Ottelun plussat ja miinukset:
+ Perparim Hetemaj’n uskomaton vaparimaali (katso video). Mies kommentoi varsin osuvasti itse maaliaan ottelun jälkeen Iltasanomille ”Vain Fifassa pleikkarilla!”
+ Nousu vaikean 2-0 alun jälkeen jopa johtoon vieraskentällä.
+ Nuorten sisäänajo jatkuu. Joskus kokeilut onnistuvat ja joskus eivät, mutta on kyllä mukavaa nähdä A-maajoukkueessa sellaisia pelaajia kuin Hämäläinen, Uronen, Hetemaj, Kolehmainen, Pukki, Riski, jne…
- Maalivahtipelaaminen – toivottavasti Mixu löytää pian jonkinlaisen marssijärjestyksen A-maajoukkueen maalin suulle. Kelvollisia ehdokkaita on monia, mutta kukaan ei ole vielä ottanut vankkaa otetta ykkösvahdin paikalle.
- Puolustuspelaaminen – puolustuslinja ei oikein toiminut tässä ottelussa. Minun mielestä Paatelainen panostaa tällä hetkellä energiansa kuitenkin oikeisiin pelaajiin ja tulosta on tulossa.