Vieraskynä: TPS – minne menet kaudella 2015-2016?

Blogini tekee uuden aluevaltauksen, kun oman näppäimistöni lisäksi tekstiä tulee myös toisen kirjoittajan näppäimistön kautta. "Vieraskynä" paneutuu kesähelteiden kynnyksellä kirjoituksessaan HC TPS:n tilanteeseen ensi talvea silmälläpitäen.

 

-PenkkiSporttaaja-

  

 

-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-

 

Jos nyt kuvitellaan että nyt on edellinen kausi oikeasti taputeltu ja kaikki edelliskauden karmeudet ovat takana päin, niin on aika luoda hieman katsetta jo tulevaan kauteen. TPS on kauden jälkeenkin toki pysynyt hyvin otsikoissa, niin hyvässä kuin pahassakin. Tuoreessa muistissa on TPS:n organisaation ilmoitus että kausikorttikatsomoon tullaan sitten fanipaita päällä. Noh, eihän sitä nyt oltu ihan loppuun asti ajateltu sitäkään ilmoitusta ja se vedettiin sitten jonkin ajan kuluttua takaisin. Eipä siitä hirveästi positiivista palautetta tullut Tepsille ei. Toivottavasti tästä jotain opittiin ja kuprut vedetään suoraksi nyt hieman erilaisella asenteella.

 

Tepsin pelaajatilanne

 

Teemu Lassila jatkaa TPS-maalilla, taustalla lupaavat Oskari Setänen ja Alexandar Georgijev. Tälle osastolle voidaan hakea Lassilalle vielä kirittäjää jos nuoret eivät pysy liigatahdissa.

 

Puolustuksessa Tepsillä on johtotähtenä viime kaudella ison osan loukkaantuneena ollut Petteri Nummelin. Kokenutta kaartia edustavat myös Lukosta tullut Harri Tikkanen. Sopimuksia on myös puolustajilla Aleksi Anttalainen, Martin Berger, Elmeri Eronen, Jani Forsström, Niklas Friman, Miro Keskitalo ja Tarmo Reunanen. 42-vuotias Nummelin kaipaa varmasti lisää tukea kokeneimmista pelaajista, joista Jesse Dudas voisi olla potentiaalinen vaihtoehto. Try-Out sopimuksella oleva kanukkipakki voi olla johtavia pakkeja Turussa ensi kaudella… tai sitten ei.

 

Hyökkäykseen TPS on satsannut eniten. Eric Perrin on tulopuolella varmasti tällä hetkellä se isoin kala, kova satsaus on myös Dave Spinan liittyminen turkulaisjengiin. Myös Jerry Ahtola teki Lukossa kovaa jälkeä, nyt siis Turussa. Kun tähän lisätään sellaiset nimet kuin Jonne Virtanen, Patrik Virta, Lauri Tukonen, Mikko Rantanen, Ilkka Pikkarainen, Patrik Moisio, Teemu Lämsä, Tadas Kumeliauskas, Tero Koskiranta, Niclas Lucenius, Alexander Ruuttu ja Elias Karvonen, niin tulostakin luulisi tulevan.

 

Rosteriin tulee todennäköisesti vielä muutoksia ja etenkin puolustukseen on pakko hankkia lisää voimaa. Kuka ja milloin, se jää nähtäväksi. Huhuja on toki liikkeellä jo nyt, mutta kauden alkuunkin on aikaa vielä runsaasti.

 

Valmennussekoilut takana?

 

TPS:n valmennuspuoli pitäisi taas olla kutakuinkin kunnossa. Nimilista on ainakin kova, sillä Urheilujohtajana jatkaa Antero Niittymäki, päävalmentajana Ari-Pekka Selin ja apulaisvalmentajina Jani Kiviharju, Jarno Pikkarainen ja Kimmo Rintanen. Maalivahtivalmentajana Fredrik Norrena. Kyllähän jo tässä vaiheessa kautta voi lupailla että TPS ottaa enemmän pisteitä kuin viime kaudella jo senkin takia että Liigassa tulee olemaan yksi joukkue enemmän. KooKoo nousi nyt Liigaan, joten Turussakin nähdään pitkästä aikaa kouvolalaiskiekkoa.

 

TPS on pelannut viimeksi oikeaa Playoffs-kiekkoa 2009-2010 kaudella, jolloin se voitti lähes sensaatiomaisesti mestaruuden. Ennen viime kaudenkin alkua viimeisimmät veikkausvihjeet syyskuun kieppeillä povasivat TPS:tä Liigan yllättäjäjoukkuetta. Ehkä tulevalla kaudella saadaan jo toiveihin täyttymystä  ja turkulaisille suotaisiin siivua playoffs-kahinoista? Se vaatii kyllä yhteen hiileen puhaltamista niin pelaajilta, valmentajilta, taustajoukoilta kuin faneiltakin. Tätä ei ole moneen kauteen nähty, joten nyt on aika herätä syksyllä yhteisen hyvän puolesta syksyllä. Ja ihan kauden alusta alkaen.

 

"Vieraskynä"

Anteeksi urheilun ja blogini ystävät!

Vain kahdeksan kirjainta – joskus niin pirun vaikeita sanoa: A – N – T – E – E – K – S – I ! Minä en pyydä anteeksi teiltä pitkän päivitystauon jälkeen yhä tänne löytäviltä uskollisilta lukijoilta talousalueemme surkeahkoa palloilumenestystä, vaan pitkäksi venähtänyttä blogini päivitystaukoa. Kuten yritän lapsianikin kasvattaa: anteeksi, kiitos ja ole hyvä ovat sanoja, joita pitää käyttää aina kun vähänkään syytä on. Olen siis eri linjoilla kuin nykyinen TPS koutsi Miika Elomo, joka ilmoitti jo valmennuspestinsä alussa, että TPS ei pyydä anteeksi keneltäkään. Ehkä syytä olisi kuitenkin sielläkin? No, ei mennä tähän epäonnen ja negatiivisuuden vyyhtiin tässä sen syvemmälle.

En paneudu tässä kirjoituksessa juurikaan kesäkauteen, mutta mainitaan nyt vaatimaton jalkapallokausi 2014, jonka aikana menetimme ensi kesän europelien lisäksi myös toisen pääsarjaseuramme ja (ehkä lopullisesti) futispääkaupunki-tittelin nykyiselle pääkaupunkiseudulle.

 

Keskitytään siis parhaillaan käynnissä olevaan talvikauteen ja sisäpalloiluun, joka on ollut maajoukkuetasolla melkoisessa myötätuulessa lentopallon ja koripallon heiluttaessa näkyvästi sini-valkoista lippua. Turun seudulla kuluva sisäpalloilukausi on ollut kenties vaisuin pitkiin aikoihin. Alavireisyys lähti liikenteeseen Turun kaupungin vetäessä kaksin käsin käsijarrua palloiluhallisuunnitelmien kanssa. Sama alisuorittaminen on tarttunut lähes kaikkiin talousalueemme seuroihin.

Alle on koottu taulukko Turun seudun pääsarjajoukkueiden sijoituksista per 30.1.2015 (pahoittelut, jos unohdin jonkun lajin/seuran):

Nyt jos koskaan Turun seudulla tarvitaan tukea näille joukkueille ja pelaajille (ja myös seuroille lippu- ja oheistulojen muodossa). Pyydän siis anteeksi sitäkin, että en ole ehtinyt läheskään riittävästi käymään näissä tapahtumissa antamassa tukeani alueemme edustajille, jotka tekevät satavarmasti parhaansa jokaisessa ottelussa, vaikka osa meistä penkkiurheilijoista sitä välillä saattaa epäilläkin.

Miehitetään loppukauden aikana katsomot itse paikanpäälle menemällä ja raahaamalla mukaan mahdollisimman paljon ystäviä ja kylänmiehiä.  Ollaan Turun seudun urheilijoille se kuuluisa ylimääräinen pelaaja, joka voi parhaassa tapauksessa ratkaista otteluvoittojakin koskematta kertaakaan edes pelivälineeseen.

 

   -*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*
Minun peleissä käymistäni voi seurata helpoiten Twitterissä, jossa kommentoin @penkkisport -nimellä sekä eri ottelutapahtumia että urheilua muutenkin. 

Voiko treenipeli olla yksi kauden mielenkiintoisimmista peleistä?

Tämä saattaa olla sellainen:

TPS/ÅIFK vs PSC (USA) ke 6.8. klo 17:00 Kupittaa 8

Pelasin nuorempana Football- ja Championship Managerien eri versioita lähes addiktioon asti. Pidin pikkuseurojen manageroinnista, mutta siinä vaiheessa loppui yleensä mielenkiinto, kun rahat oli totaalisen loppu eikä saanut ketään myytyä minnekään. Eli ymmärrän mahdollisen tuskasi, Juha Reini.

Tepsin haastavasta tilanteesta on turha kirjoittaa enempää kuin siitä on jo tämän kauden aikana tehty. Välillä on tuntunut ettei mistään muusta kirjoitetakaan, vaikka viheriöllä Tepsi on esiintynyt monissa otteluissa pirteästi. Pistepussi ei toki ole kovin mairitteleva, mutta ainakin monissa näkemissäni peleissä Tepsi on ollut hyvä ensimmäisen puoliajan ja toisella puoliajallakin vielä osan ajasta, mutta nuoren ryhmän vire ei ole kestänyt täyttä 90 minuuttista. Tilanne ei kuitenkaan ole täysin toivoton, sillä Honka on 7 ja Inter ja MIFK 9 pisteen päässä. Kaula ei ole siis mahdoton, mutta nyt pitäisi vain loihtia jostain ”se jokin”, jolla maanantaisen Jaro- ottelun kaltaisista otteluista napataan täysi pistepotti.

Presidentti Koivistokin sen jo aikanaan totesi, että ”jottain tarttis tehrä”. Mutta mitä teet kun varaa hankintoihin ei juuri ole? Reini miehistöineen on onnistunut kuitenkin kaivamaan uusia miehiä Tepsin kokoonpanoon. Uusimpina miehinä mukaan ovat liittymässä paluumuuttaja Mika Ääritalo, norjalainen Joachim Osvold sekä Viikingeistä Ykkösestä Turkuun saapunut Juri Kinnunen. Näiden lisäksi sairastuvalta pelikuntoon ovat palaamassa Dennis Okaru ja Santeri Mäkinen.

Tepsi elää kriittisiä aikoja, mutta toivon ja uskon edelleen että Veritas Stadionilla pelaa ensi kaudellakin kaksi joukkuetta Veikkausliigaa. Säilymisen kannalta edellä mainittu nimilista on erittäin tärkeässä roolissa. Unohtaa ei pidä tietenkään sitä ydinryhmää, joka on ollut mukana koko kauden tai liittynyt siihen jo aiemmin kauden kuluessa, kuten esimerkiksi Niklas Friberg ja Felipe Aspegren.

Yllä listatuista pelaajista lähes kaikki nähdään keskiviikkona viheriöllä erittäin mielenkiintoisessa harjoitusottelussa, kun Tepsin ja ÅIFK:n yhdistelmäjoukkue saa vastaansa yhdysvaltalaisen PSC:n, joka koostuu vailla sopimusta olevista jenkeistä, jotka kiertävät ympäri Eurooppaa näyttämässä omaa osaamistaan siinä toivossa että joku seura iskisi silmänsä heihin. Ottelu alkaa Kupittaan 8-kentällä klo 17.00.

Katso Mika Laurikaisen haastattelu TPS-TV:stä: Osvold sopimukseen – myös Kinnunen & Mäkinen tulessakeskiviikkona

 

Katsaus Veikkausliiga-kauteen

Veikkausliigan uusi kausi on aivan nurkan takana ja tulossa on äärimmäisen jännittäviä tunnelmia, kun Suomen huippufutaajat pääsevät ottamaan mittaa toisistaan. Viisi mestaruutta putkeen napannut HJK joutuu taas kerran puolustamaan mestaruuttaan, kohdaten muun muassa liigaan nousseen ja Liiga Cupin voittaneen SJK:n, josta tulee toivottavasti yksi kauden väriläiskistä.

Netin veikkaustoimistojen kertoimet ovat vahvasti sitä mieltä, että Veikkausliigan mitalikolmikon tulevat muodostamaan HJK, FC Inter sekä osittain Petteri Forsellin paluun myötä mustaksi hevoseksi nostettu MIFK. Pelkkiä kertoimia seuraamalla ei kuitenkaan saa koskaan tietoonsa koko kuvaa. Varsinkaan, kun otetaan huomioon vaihtuneita avainhenkilöitä ja niiden vaikutusta koko joukkueeseen. Eikä Liiga Cupinkaan otteluille voi ihan liikaa laskea painoarvoa, koska harvan joukkueen peli tai edes rosteri ovat niissä vielä valmiita.

Liigacupin voittanut SJK nousi nyt ensimmäistä kertaa Veikkausliigaan, ellei oteta lukuun vuoden 1997 kautta jolloin TP-Seinäjoki kävi pelaamassa pääsarjassa yhden kauden verran. Nousu tapahtui nipinnapin, sillä ratkaisuottelu liiganoususta kamppailleiden SJK:n ja FC Hakan välillä päättyi 1-1 tasapeliin, mutta se riitti varmistamaan seinäjokisille paikan liigassa.

FC Inter valmentajansa Job Dragtsman luotsaamana on ehostanut kokoonpanoaan ja sen myötä nostanut kertoimiaan tuntuvasti. HJK:lla tuleekin varmasti olemaan täysi työ kultamitalin syrjässä sinnitellessä, sillä Interin riveihin ovat astuneet mm. Ruotsista palannut Mika Ojala, sekä moninkertaisesti mestaruuksia kahminut Mathias Lindström.

Huippufutaaja Mika Ojala pelasi Veikkausliigassa ensimmäisen kerran kaudella 2006, jonka jälkeen mies on myös valittu Veikkausliigan vuoden keskikenttäpelaajaksi kolme kertaa, viimeisen kerran vuonna 2012. Mathias Lindström taas tunnetaan eniten Veikkausliiga-mestaruuksia voittaneena pelaajana ja hallussaan Lindströmillä on tällä hetkellä seitsemän Suomen mestaruutta.

TPS:n kauteen valmistautuminen on ollut lievästi sanottuna haastava. Toimitusjohtaja Juha Reini on joutunut pakon sanelemana tekemään kipeitä päätöksiä ja mustavalkoisen turkulaisporukan taisteleminen muusta kuin sarjapaikastaan olisi yllätys. Mielenkiintoista on kuitenkin seurata nuorten pelaajien esiinmarssia sekä heidän rinnallaan olevien kokeneempien pelaajien, kuten Jukka Lehtovaara ja Wayne Brown, vastuunottokykyä.

Myös FC Hongan menestys alkavalla kaudella on suuri kysymysmerkki, sillä joukkueen keski-ikä on laskenut ja kaiken kukkuraksi joukkuetta valmentanut Mika Lehkosuo sai yllättäen potkut toimestaan helmikuussa 2014. Tilalle palkattiin Englannissa jalkapallouran luonut Shefki Kuqi, jolla ei ole aiempaa kokemusta valmentamisesta. Aika näyttää, miten Sheriffi selviää tulikasteesta valmentajana.

Jännät on paikat, sanoisi Routalempikin. Veikkausliigasta löytyy tällä kaudella muutamakin joukkue, jolla on mahdollisuus yllättää niin hyvässä kuin huonossakin. Mielenkiintoisia seuroja listatessa voisi nostaa lähes jokaisen liigaseuran esiin. On sanomattakin selvää, että nyt alkava kausi lähtee mielenkiintoisista asetelmista vedonlyönninkin kannalta. Netistä kannattaa ensin lukea viimeisimmät vinkit ja sitten veikata pysyykö mestaruus HJK:lla, miten Hongan uusi valmentaja suoriutuu pestistään, vakiinnuttaako SJK ja säilyttääkö TPS paikkansa Veikkausliigassa ja mitä on MIFK:ille luvassa.

Avauspotku suoritetaan sunnuntaina 6.5. ja otteluohjelmat löytyvät esim. Veikkausliigan kotisivuilta. Mennään kaikki joukolla katsomoihin ja napataan kaveritkin vielä mukaan!

 

Iloinen varaslähtö vilkkaaseen viikonloppuun

Torstai oli melkoinen starttipyssyn pamaus viikonloppua jo odottaville turkulaisille urheilun ystäville! Tulevan vilkkaan viikonlopun lisäksi odotettavaa ilmestyi kalentereihin jo niin touko- kuin kesäkuullekin.

Pelin avasi pesäpalloväki, joka uutisoi miesten Superpesis-kauden alkavan Turussa (lue uutinen). Avausottelussa Kupittaalla 10.5. kohtaavat Kankaanpään Maila ja Hyvinkään Tahko. Ottelun ympärille rakentuu muitakin tapahtumia, joilla juhlistetaan Varsinais-Suomen Pesiksen 20-v. juhlia. Pesäpallon jälkeen uutis”pommin” räjäytti Paavo Nurmi Games, joka paljasti että Turussa jaetaan ensi kesänä Kansainvälisen yleisurheiluliiton rankingpisteitä Euroopan ykköstason kilpailussa, josta on enää yksi askelma Timanttiliigaan (lue uutinen). Paavo Nurmi Games mitellään juoksijalegendan nimeä kantavalla stadionilla 25.6. Kiitoksia sekä V-S Pesikselle että PNG:lle penkkiurheilijan mieltä pakkaskeleillä lämmittävistä uutisista.

Ei anneta ajatuksen kuitenkaan harhautua vielä liian kauas kevääseen, koska herkkupaloja on tarjolla vielä talvihangillakin. Tai hanget nyt ei kovin kummoiset ole, mutta talveksi tätä kai silti kutsutaan, koska kalenteri osoittaa vielä tammikuuta. Tuleva sporttiviikonloppu käynnistyy perjantaina, kun Kupittaan ”vitosella” potkitaan kauden ensimmäinen derby Interin ja TPS:n välillä. Liiga Cupin avausottelusta ei kannata vielä tehdä johtopäätöksiä tulevaan Veikkausliiga-kauteen, mutta mielenkiintoa ottelusta ei silti puutu. Turkulaisseurojen ovet ovat käyneet tiuhaan. Välillä on tuntunut että saranaovi kannattaisi jo vaihtaa pyöröoveen. Kaupungista on poistunut iso liuta hyviä pelimiehiä ja tilalle on tullut virallisesti vasta muutamia pelureita (Veikkausliigan siirrot voi tarkistaa kootusti täältä). Viime talvina Turussa on ollut suhteellisen hyvä pelaajatilanne. Jos jommankumman seuran rekrytointeja on saanut jännittää, niin se on yleensä ollut Inter. Tänä vuonna he ovat saaneet puuhailla joukkuetta kokoon melko rauhassa, kun naapuriseura on kerännyt kaiken huomion itselleen. Monenlaista tietäjää, neuvojaa ja haukkujaa on mahtunut turuille, toreille ja nettipalstoille. Itse en lähde ruotimaan TPS:n vaikeaa tilannetta sen enempää, mutta toivotan isosti tsemppiä kaikille sinne suunnalle ja suosittelen blogini lukijoita lukemaan Räpymiehen blogista Tekopyhäinhäväistys-tekstin.

Lauantaina olisi HK Areenalla tarjolla klassikko, kun TPS ja Jokerit luistelevat vastakkain. Nämä kohtaamiset nousivat legendaarisiksi kultaisella -90 luvulla, jolloin näitä pelejä odotettiin vesi kielellä. Viime vuosia huuma on vähän laskenut, mutta ottelupari, ja sen ympärillä oleva jännite, ei ole kuitenkaan hautautunut mihinkään ja jokainen turkulainen muistaa edelleen mm. yhden karvaan pesäpallolyönnin vuosien takaa. Se oli korkea maila! Tämän lauantain ottelun ympärillä on tuntunut olevan jälleen vähän erilaista väreilyä ilmassa. Tämän selittänee ensi syksyllä alkava Jokereiden KHL-seikkailu, sillä lauantain matsi on mitä todennäköisimmin näiden kahden ”verivihollisen” viimeinen kohtaaminen Turussa kotoisen liigan merkeissä. Itseltäni jää kuitenkin tämä Ysäriklassikko väliin, sillä kävin viikon sisään jo kahdesti katsomassa TPS:n ottelun. Ässät ja JYP otteluiden jälkeen minun tämän kauden rekordini HK Areenalta on melko hyvä: 2 ottelua, 2 voittoa. Lauantaina olen HK Areenasta noin 5 km päässä, eli Kerttulan liikuntahallissa Raisiossa, jossa lentopallon Mestaruusliigan kärkipaikasta kamppaileva Raision Loimu kohtaa Joensuun Liiga-Riennon. Kaikille muillekin penkkiurheilijoille tiedoksi, että kyseiseen otteluun pääsee ilmaiseksi sisään vihreällä S-Etukortilla, joten jos kiekkoilu ei kiinnosta, niin lentopallo tarjoaa hyvän ja ilmaisen vaihtoehdon.

Tässä kirjoituksessa esiin nostettujen tapahtumien lisäksi Turussa on viikonloppuna tarjolla paljon muutakin urheilua, kuten esimerkiksi TuTon kotipeli perjantaina, TPK:n futsalpeli lauantaina ja ÅIFK:n käsipallopeli sunnuntaina. Lähtekäähän ulkoilun lisäksi nauttimaan viikonloppuna myös penkkiurheilusta!

  

Palloilubuumeista kotimaisiin sarjoihin

Penkkiurheilijoilla on käynnissä parhaillaan eräänlainen siirtymävaihe, kun futiksen, yleisurheilun ja muiden kesälajien sarjoja paketoidaan kovaa vauhtia ja sisäpalloilulajien sarjoja taas kaivetaan paketeista esiin. Turun seudulla odotus kohdistuu mm. lentopalloon, salibandyyn, futsaliin ja käsipalloon. Jo alkanutta jääkiekkoa tietysti unohtamatta.

Suomen lento- ja koripallomaajoukkueet synnyttivät melkoiset buumit EM-kisoissa menestyessään, joten kotimaiset kaudet pyörähtävät käyntiin mielenkiintoisista asetelmista. Pitää kuitenkin muistaa, että buumit eivät siirry automaattisesti arvokisoista kotimaisiin sarjoihin. Nyt jäädäänkin mielenkiinnolla odottamaan ja katsomaan miten liigat ja seurat aikovat buumien siirron toteuttaa.

Lentopalloviihdettä Turun talousalueella tarjoaa Raision Loimu, joka avaa kautensa miesten Mestaruusliigassa kotiottelun merkeissä tulevana lauantaina. Naisissa Turun talousalueelta löytyy I-sarjajoukkue RaisU, joka pelaa kotiottelunsa Loimun tapaan Raisiossa. Miesten liigatason koripalloa ei Turun talousalueella valitettavasti päästä nauttimaan, mutta kaarinalainen Ura Basket sentään jatkaa I-divarissa, josta TuNMKY luopui kesällä. Naisten liigatason koripalloviihdettä tarjoaa Turun Riento. Nipin napin minun käsitykseni mukaan Turun talousalueen ulkopuolelta löytyvät miesten koriksen liigaseurat Korihait (Uusikaupunki), Bisons (Loimaa) ja Vilpas (Salo) sekä naisten lentisliigan LP Viesti (Salo).

Näiden maajoukkuebuumien jatkoa yrittävien seurojen lisäksi talven sisäpalloilukausi tulee tarjoamaan jälleen ainakin salibandya (TPS Salibandy, FBC Turku, SBS Wirmo), futsalia (TPK) sekä käsipalloa (ÅIFK). Varmasti monia muitakin mielenkiintoisia sisäpalloilujoukkueita ja -lajeja löytyy talousalueeltamme. Jos joku oleellinen jäi mainitsematta, niin pistäkäähän vinkkejä tulemaan.

Lähtekäähän kaikki joukolla sisäpalloiluviihteen pariin nauttimaan ja luomaan buumeja. Tässä vielä muutamia hatustani heitettyjä vinkkejä penkkiurheilijoille palloilubuumien ylläpitämiseen:

- VAATETUS – Käytä suosikkijoukkueesi värien mukaisia asuja otteluissa, vaikka ne eivät olisi seuran virallisia fanituotteita. Paidan lisäksi kannattaa suosia esim. kaulahuiveja, pipoja sekä rannekoruja.

- TUNTEET – Käytä ottelutapahtumissa ääntäsi ja näytä tunteesi. Älä pidättele! Hetken sinua saatetaan katsoa kuin kylähullua, mutta pian äänekkyys alkaa tarttua juroihinkin.

- HOPOTUS – Tutummalta nimeltään siis suosittelu. Jaa tapahtumista saamasi hyvät fiilikset niin sosiaalisessa mediassa kuin ihan oikeassakin elämässä. Houkuttele kaverit mukaan, kyllä se kärpänen siitä puraisee.

Viihdyttävää sisäpalloilukautta
2013-2014 itse kullekin!

Futisderbyjä Tallinnassa ja Turussa!

Tallinan futisderby tuli tarkistettua perjantai-illan myöhäisottelussa, kun FC Flora ja Tallinn Kalev kohtasivat A. Le Coq Areenalla. Hyvä ajankohta, keli ja puitteet eivät saaneet tallinnalaisia liikkeelle. Kuuleman mukaan virolainen jalkapallo ei muutenkaan kerää suuria yleisömääriä maaotteluita lukuun ottamatta. Viime viikolla lehtereillä oli esimerkiksi ollut ruuhkaa, kun Viro ja Hollanti tasasivat pisteet 2-2 tuloksella. Isolla stadionilla oli derbyssä katsojia arviolta noin 500.

Altavastaajana otteluun lähteneen Tallinn Kalevin kannattajia ei näkynyt ainuttakaan. Rahasta homma tuskin kiikasti, sillä pääsylippu maksoi 3 euroa ja iso olutkin vain 3 euroa. Vähäisestä väkimäärästä huolimatta tunnelma oli jonkunmoinen, koska paikalla olleet fanit ja junnut pitivät meteliä katsomoissa.

Hienolla stadionilla oli pari kummallista yksityiskohtaa. Tulostaulu oli todella minimaalinen ja vaatimaton ja pelikelloa ei ollut lainkaan. Samoiten äänentoisto oli hoidettu vaatimattomasti kantamalla toiseen päähän pari kaappikaiutinta. Luulisi ettei nämä pienet yksityiskohdat eivät olisi tehneet kovin suurta kasvupainetta stadionin rakennusbudjettiin.

Stadionin myyntipisteet oli aika pienet ja vähän kotikutoiset, mutta derbyn yleisömäärälle ihan riittävät. Tauolla oluella käydessämme törmäsimme suomalaiseen derbyturistiin, joka oli tullut matsiin tapaamaan tsekkiläistä ja saksalaista futsal-tuttuaan. Suomen Palloliitossa futsalin parissa työskentelevä keskustelukumppanimme kertoi että nämä hänen kaverinsa olivat päättäneet että he käyvät katsomassa pääsarjafutista kaikissa UEFA:n alaisissa maissa. Tuollaiseen projektiin olisi hienoa itsekin joskus ryhtyä, mutta vapaa-aikaa ja rahaa pitäisi olla aika paljon käytettävissä.

Itse ottelussa FC Floora oli niskan päällä alusta alkaen, kuten sarjataulukkokin antoi odottaa. Kalevi sai alussa muutaman vastahyökkäyspaikan, mutta kun he eivät niitä hyödyntäneet, niin ottelun hallinta siirtyi tyystin kotijoukkueelle ja Kalevilla oli välillä vaikeuksia päästä edes keskiviivan yli. Ottelun loppunumerot olivat 5-0 Floralle, jossa on esiintynyt suomalaisiakin pelaajia. Valitettavasti näkemässämme derbyssä ei ollut yhtään suomalaista kehässä.

Nyt siirrän katseen jo maanantaille ja Turun derbyyn, jossa on väkeä ja tunnelmaa varmasti enemmän kuin Tallinnassa.

TPS – Inter ma 16.9. klo 18:30

 

Tallinnasta vauhtia Turun derbyyn!

Maanantaina on edessä kauden kolmas ja viimeinen Turun derby, joten jalkapallohuuma nousee kolhuja kilpeensä tämän kauden aikana saaneessa Suomen jalkapallopääkaupungissa. Penkkisporttaaja aikoo olla maanantaina paikalla Veritas Stadionilla, mutta tämä viikonloppu sportataan lentopallon kanssa Tallinnassa, jossa isketään kansainvälinen Tallinna Volleyball Cup 2013 -kutsuturnaus. Suomalaisista joukkueista mukana ovat Raision Loimu ja Hurrikaani-Loimaa. Uutisia, raportteja ja tuloksia turnauksesta löytyy täältä.

Tämän bloggauksen otsikko on helppo ymmärtää väärin. Perinteisestä suomalaisesta Tallinna-turismista poiketen en kuitenkaan hae vauhtia tuopin kautta.

Bongasin eilen Livetulokset.comin kautta, että tänään pelataan Tallinnassa Viron Meistriliigan (eli paikallinen futiksen pääsarja) Tallinan derby, kun FC Flora ja Tallinna Kalev kohtaavat A. Le Coq stadionilla. Olen joskus aiemmin ajellut kyseisen stadionin ohi ja pannut merkille että se olisi varmasti vierailemisen arvoinen paikka Tallinnassa (katso stadionin esittely). Nyt kun sattui vielä niin mukavasti, että ilta on osittain vapaa, niin pakkohan se on lähteä suunnistamaan kohti derbyä. Tämä on hyvä lämmittely maanantain Turun derbyyn.

Laitoin lipputiedustelua FC Floralle, josta tuli vastaus meiliin lähes välittömästi. Niinpä noin puolentoista tunnin päästä koen elämäni ensimmäisen futisottelun Virossa. Kuvallista raporttia puskee jälkikäteen..

Euro-huumaa Turussa - Make it douple!

”Suomen jalkapallopääkaupungissa” päästään alkaneella viikolla nauttimaan kahdesti kansainvälisestä futiksesta, kun sekä TPS että Inter pelaavat toiset ja ratkaisevat Eurooppa-liigan 1. karsintakierroksen osaottelut kotikentällään Veritas Stadionilla.

Vaikka kotoisessa Veikkausliigassa pelataan minusta paljon mainettaan parempaa futista, on kuitenkin myönnettävä, että eurooppalaisittain kyseessä on, ja tulee myös jatkossa olemaan, kasvattajasarja. Minä saan ainakin suurimmat iloni niistä Veikkausliigan tiedotteista, joissa kerrotaan jonkun pelaajaan menevän testiin tai siirtyvän pysyvästi johonkin ulkomaalaiseen joukkueeseen.

UEFAn järjestämän arvontatilaisuuden tulosten jälkeen Suomessa oltiin erittäin positiivisin mielin. Jokainen 1. karsintakierrokselle osallistuva joukkue, eli turkulaisten lisäksi MIFK, sai kaadettavissa olevan vastustajan. Kasvattajaroolistaan huolimatta suomalaiset lähtivät ottelupareihin voittajasuosikkeina. Lopulta avausottelut vieraskentillä eivät tuoneet yhtään voittoa suomalaisille, mutta onneksi ratkaisevat ottelut pelataan kotimaan kamaralla.

Turun Euro-viikon aloittaa TPS, joka kohtaa tiistaina Veritas Stadionilla luxemburgilaisen AS Jeunesse Eschin. Avausotteluiden ehkä tyrmistyttävin tulos tuli juuri Luxemburgista, jossa isännät kaatoivat Tepsin lukemin 2-0. Uskon ja luotan että Tepsi menee kuitenkin tästä parista jatkoon pitämällä Kupittaalla maalinsa puhtaana, tekemällä kaksi maalia sekä hoitamalla lopulta ratkaisevankin pallon kotiyleisön tuella maalin perukoille.

Torstaina on vuorossa Inter, joka pelasi avausottelussa 1-1 tasapelin Färsaarilla. Inter katkaisi sunnuntaina voitottomien otteluiden putkensa Vaasassa ja luotan että aiempi voitoton putki vaihtuu nyt voittoputkeksi Vikingurin kustannuksella. VPS-pelin perusteella negatiivisissa merkeissä esillä ollut Irakli Sirbiladze haluaa kääntää huomion siihen mitä hän osaa parhaiten, eli maalintekoon. Vaasassa niitä syntyi kaksi ja uskon että färsaarelaisten verkkokin heiluu vähintään kertaalleen, mikä riittää jatkopaikkaan.

Toivottavasti yleisö löytää tiensä Veritakselle näihin molempiin otteluihin, jotka alkavat muuten Veikkausliiga-peleistä poiketen klo 19:00. Euro-pelipäivät ovat aina erityisiä juhlapäiviä, joten kannustetaan yhdessä molemmat turkulaiset jatkoon, niin saamme nauttia lisää Euro-herkkua 2. karsintakierroksella.

Tässä vielä jatkoonpääsyn lisäksi lisämotivaatiota TPS:lle! Saman voisi pienellä dubbauksella todeta myös Interille.

Junnuderby - varsat kevätlaitumella

Olosuhteet olivat otolliset keskiviikkona A-junnujen SM-sarjan derbylle. Aurinko paistoi ja lämpötila oli sopiva. Tunnelmaa nosti aidon ruohon tuoksu, sillä ottelu pelattiin ainakin kauemmas katsottuna hyväkuntoisella nurmikentällä - the one and only. Saavuin Kupittaan kasille Seikkailupuiston kautta, jonne hyvästelin muun perheen viihtymään siksi aikaa kun isä viihtyy oman harrastuksensa parissa, eli kentän laidalla.

Kentän laidalle oli tehty pieni kahviopiste yleisöä palvelemaan. Yleisöä saapuikin paikanpäälle varsin mukavasti - sanoisin ehkä noin 300. Yleisön ikärakenne oli selvästi nuorempi kuin esim. Veikkausliigaotteluissa, eli ilmeisesti pelaajien ikätoverit käyvät seuraamassa kavereidensa matseja, kun ilmaiseksi pääsevät.

Ottelusta itsestään en aio tehdä mitään pelillistä syväanalyysiä. Kokonaisuudessaan siitä jäi vähän hermostunut fiilis käteen. Harhasyöttöjä ja kovia otteita ei ainakaan säästelty. Tosin en osaa verrata tämän pelin tasoa normaaliin A-junnujen tasoon, koska tämä oli ensimmäinen, mutta ei viimeinen, kokemukseni. Ottelua tuominnut nuorehko naishenkilö oli välillä vaikeuksissa nuorten miesten potkiessa palloa ja vastustajaa nuoruuden innolla.

Avausjaksolla vierailija FC Kaarina teki omasta mielestään ottelun avausmaalin, mutta tuomari oli sitä mieltä että pallo pomppasi tolpasta takaisin kentälle. Yksi kaverini seisoi lähes päätyviivan tasalla tämän sattuessa ja hän oli sitä mieltä, että pallo pomppasi takaisin maalin kuljettamiseen tarkoitetusta pyörästä, joka sijaitsi maalin sisäpuolella. Virallisia maaleja ei avauspuoliskolla kuitenkaan ottelupöytäkirjaan merkitty.

 

Toisen puoliajan alussa TPS iski ensin ottelun avausmaalin, mutta joutui heti perään alivoimalle, kun yksi pelaajista lähetettiin aikaistetulle suihkuvuorolle pukukopin puolelle kahden keltaisen kortin saattelemana. Näistä korteista ainakin jälkimmäinen näytti täysin oikeutetulta, mutta samalla melko turhalta. FC Kaarinalla oli muutama todella nopea pelaaja joukkueessaan, mutta ylivoimalle päästyään he eivät pystyneet hyödyntämään näitä oikein mitenkään. Monet hyökkäykset tyrehtyivät keskikentälle, jossa piti aina yrittää ”pari kynää” liikaa. Lopussa Kaarina yritti tasoittaa ottelua muutamista erikoistilanteista, mutta minua hämmästytti miksi he jättivät parhaimmissa tapauksissa kolmekin omaa miestä keskiviivalle, vaikka Tepsi laski kaikki omat miehensä maalilleen.

 

Ottelutapahtumiin nähden 1-1 olisi minusta ollut oikeutettu lopputulos, mutta aikakirjoihin kirjataan 1-0. No, urheilussa lopputulos on aina se, mitä tuomari allekirjoituksellaan ottelupöytäkirjaan vahvistaa. Voitollaan Tepsi parantaa asetelmiaan sarjataulukossa ja nousee lähemmäs kolmantena olevaa PK Keski-Uusimaata. Kaarina jäi ilman lisäpisteitä ja jatkaa jaetulla kärkisijalla JJK:n kanssa. Kärkijoukkueilla on nyt saman verran otteluita pelattuna.

 

A-junnujen derbyn kanssa samaan aikaan pelattiin Turun seudulla toinenkin derby, kun Kaarinassa kohtasivat kolmosen derbyssä KaaPo ja Lieto. Seurasin ottelun kulkua Twitterin kautta, joka on muuten äärimmäisen hyvä väline otteluiden seuraamiseen. Vaikka A-junnuissa Kaarina hävisi, tuli sille suunnalle keskiviikkona sentään yksi derbyvoitto, kun KaaPo kuritti Leitoa luvuin 5-0.

Huuhkajan munia tutkimaan Kupittaalle – keskiviikkoa A-SM TPS – FC Kaarina

Suuntaan (muistaakseni) blogini tiimoilta ensimmäistä kertaa junnumatsiin keskiviikkona, kun Turun Kupittaalla iskevät yhteen A-poikien SM-sarjan matsissa TPS ja FC Kaarina. Otsikostakin voi päätellä että kyseessä on jalkapallo-ottelu. Haluatte tai ette, niin futiksen A-maajoukkueen lempinimi on Huuhkajat. Junnumaajoukkue on Pikkuhuuhkajat. Eli kun tätä ajatusleikkiä vie ontuvasti eteenpäin, niin Veikkausliigassa pelaa Huuhkajan poikasia, joista kasvaa mahdollisesti ajan myötä suuria ja mahtavia Huuhkajia. Tällöin siis junnusarjoissa pelaavien futaajien pitää olla Huuhkajien munia?

TPS:n roolista suomalaisen jalkapallon menestyvänä kasvattajaseurana ei varmasti tarvitse kovinkaan montaa lausetta kirjoittaa. TPS:n kautta on noussut huipulle monia tähtipelaajia kotimaan kentille ja osa jopa vielä suurempiin ympyröihin. Myös paikalliskilpailija Inter on kunnostautunut pelaajien kasvattamisessa lyhyen historiansa aikana, joskaan ei vielä tietysti vanhan ja perinteisen TPS:n mittakaavassa. Turussa derbyt ja pikkuderbyt ovat perinteisesti olleet näiden kahden seurojen välisiä mittelöitä. Mutta hetkinen, keskiviikkona Kupittaalla pelataan junnujen pikkuderby, mutta vain toinen turkulaisista joukkueista on kentällä. Mikä ihme on tämä FC Kaarina?

Keskiviikkona tätä on lähdettävä selvittämään. Tosin vuosia itsekin alasarjoissa Piikkiössä futista pelanneena tiedän jo jotain seuran ja joukkueen taustoista. FC Kaarina on perustettu KaaPon ja PiPSin (onkohan mukana muitakin?) junioreiden yhteiseksi edustusjoukkueeksi. Se ei kuitenkaan ole erinomaisen menestymisen taustalla, vaan tinkimätön työ, jota päävalmentaja Ari Lahti on taustoineen ja joukkueineen tehnyt jo vuosia. Monet saattavat ihmetellä FC Kaarinan hyvää menestystä, mutta jos tietäisivät joukkueen harjoitusmääristä, niin ihmettely saattaisi olla vähäisempää. Jalkapallonkin sanakirjassa H-kirjain (harjoittelu) tulee ennen M-kirjainta (menestys). Enkä tarkoita että muissa seuroissa ei harjoiteltaisi riittävästi, mutta Kaarinassa on tehty asioita sekä paljon että oikein. Vertailupohjaa menestykselle saa kun tarkastelee A-junnujen sarjataulukoita. FC Kaarina on SM-sarjassa sijalla 2. ja TPS sijalla 4. SM-sarjan ulkopuolelle ovat jääneet mm. sellaiset perinteiset kasvattaja- ja huippuseurat, kuten HJK, Honka, FC Lahti, Inter ja Haka.

Tervetuloa muutkin seuraamaan keskiviikkona 5.6. klo 18:00 A-junioreiden SM-sarjan ottelua TPS – FC Kaarina Kupittaan kentälle numero 8. Ja Kupittaan kasi löytyy muuten siitä Veritas Stadionin ja Velodromin välistä.

Onnea Veritas Stadion – kiistakenttänä jo 10 vuotta

Suomen jalkapallopääkaupungin pyhättö, Veritas Stadion, avattiin yleisölle kymmenen vuotta sitten. Stadionin avausottelu oli itseoikeutetusti Turun derby. Interin ja TPS:n kohtaamista 15.5.2003 oli seuraamassa 6211 katsojaa.

Suomen vuoden 1952 Olympialaisiin valmistuneen nykyisen Olympia-katsomon ympärille on rakennettu yksi Suomen hienoimmista jalkapallo stadioneista, jossa on nykyään 8072 istuma- ja 1300 seisomapaikkaa. Hanke on ollut kokonaisuudessaan hieno ja rohkea. Se on nostanut turkulaisen jalkapallon ja penkkiurheilun puitteiltaan aivan uudelle tasolle. Käyttöön vihkimisen jälkeen stadionilla on nähty monia mielenkiintoisia yhteenottoja niin viheriöllä kuin kabineteissakin. En lähde juhlapäivänä ruotimaan näitä kabinettien yhteenottoja sen tarkemmin, mutta todettakoon että ymmärrän asiassa riidan molempia osapuolia.

Tulkaahan kaikki joukolla katsomaan perjantain juhlaottelua ja sitä miltä stadion näyttää vuonna 2013. Interin kannattajaryhmän Facebook-sivulta löytyy kuvia stadionin rakennusvaiheesta. Katso tästä miten Veritas Stadion nousi Kupittaalle.

On mielenkiintoista nähdä minkä verran väkeä saapuu 10 v juhlaotteluun perjantaina 17.5., kun Inter kohtaa VPS:n (juhlaottelun FB-event). Inter tarjoaa lippuja otteluun synttäripäivään hyvin osuvasti 10 euron kappalehintaan, joten rahasta ei pitäisi ainakaan kenelläkään jäädä kiinni. Nyt vain puskaradio laulamaan, jotta hieno stadion saa juhlaotteluunsa hyvän määrän yleisöä paikalle.

Katso myös: Veritas Stadion Wikipediassa

Avausderby tarjosi hyvää viihdettä - ensi kerralla kaikki paikalle!

Kauden ensimmäinen Turun derby potkittiin päivä päivältä vihreämmältä näyttävällä Veritas Stadionilla – tosin ei se nurmi vieläkään hyvä ole, mutta väri alkaa muistuttamaan vihreää ruskean sijasta.. Tepsin Sami Rähmönen otti derbyn potkimisen liian kirjaimellisesti ja saatteli itsensä suihkun puolelle 62 min kohdalla jälkipelissä Severi Paajasta potkimalla. Tästä huolimatta Tepsi piti Turun valtikan itsellään 2-1 voitolla ja Interin Tepsi-peikko jatkaa kasvamistaan. Jokohan se alkaa kohta olla suur-Rölliäkin isompi? Edellinen Interin derbyvoitto on nähnyt päivänvalon 14.5.2009, eli neljä vuotta sitten.

Odotettu futispääkaupungin paikallismatsi tarjosi hyvää viihdettä vähän yli 5.000 katsojalle. Tepsi oli alussa vahva ja hankki itselleen turvallisen tuntuisen 2-0 johdon 18 minuutissa. Johto taisi tuntua niin turvalliselta, että musta-valkoiset tuhlasivat muutamia maalipaikkoja huolimattomuuttaan. Interin väkivahva Irakli Sirbiladze kavensi ottelun juuri ennen taukoa, mikä teki varmasti hyvää ottelulle. Inter painoikin päälle toisella puoliajalla etenkin Rähmösen lähdettyä ennenaikaiselle pesulle. Tepsilläkin toki oli paikkansa toisella puoliajalla ottelun tappamiseen, mutta ne pysähtyivät rangaistuspotkua myöden Magnus Bahneen.

Ottelun yleisömäärä oli (taas) isohko pettymys minulle. Ottelun lähettäminen livenä vapaalla tv-kanavalla vaikutti varmasti jonkun verran yleisömäärään. Turkulaisen jalkapallon kannalta ei olekaan välttämättä hyvä asia, että derby televisioidaan, mutta liigalle, lajille ja tv-kanavalle se on varmasti positiivista peeärrää ja hyvä asia. Tulee matsi televisiosta tai ei, niin kyllähän tällaiseen peliin pitäisi paljon enemmän yleisöä saada paikanpäälle. Tällä kertaa ei voi keliäkään syyttää..

Maanantaina pelattiin Turun derbyn lisäksi toinen odotettu kohtaaminen, kun lahtelaiset kohtasivat helsinkiläiset. FC Lahden pettymykseksi HJK:n tähtisikermä houkutteli Kisapuistoon vain 3879 katsojaa. Isäntäjoukkueet TPS ja FC Lahti odottivat varmasti maanantailta isompia katsojalukemia. Vertailuksi kerrottakoon, että Jokereiden katsojakeskiarvo oli runkosarjassa kovempi kuin näiden kahden huippuottelun yhteenlaskettu yleisömäärä: Turun derby + Lahti-HJK yht. 8940, Jokerit 9828, HIFK 7363, HC TPS 6103.

Ollaan me vaan aikamoinen lätkäkansa katsotaan sitä sitten yleisön tai median kautta. Granlund edestä, Granlund takaa, Granlund veivaa ja Granlund makaa. Leijonat rillaa Jutin opastuksella täyden Hartwall Areenan ja media kirkuessa onnesta - siinä viikon kuumimmat urheilu-uutiset, vaikka paljon muutakin mielenkiintoista olisi tarjolla. Ja älkää nyt ymmärtäkö väärin, en halua kritisoida kiekkoa, vaan otan pikemminkin lakin päästä ja kumarran sille miten siellä on rakennettu tuo nykyinen asema.