Mestiksen kärkikahina Turussa

TuTo, Jukurit ja Mestis tarjosivat perjantai-illan viihteeksi Mestiksen kärkikamppailussa vauhdikasta kiekkoa turkulaiselle ja noin kymmenelle mikkeliläiselle katsojalle. Perjantai on minusta erinomaisen hyvä Mestiksen pelipäiväksi, sillä lauantai on jo virallista viikonloppua ja usein täynnä ohjelmaa. Perjantai-ilta sen sijaan ei ainakaan itselläni sisällä oikein koskaan mitään kovin erikoista ohjelmaa. Marliareenaksi nimensä täksi kaudeksi vaihtaneessa hallissa oli hyvä tunnelma ja ottelutapahtuma on mennyt TuTon pelin tapaan mukavasti eteenpäin sitten edellisen käyntikertani.

Minä bongasin kuulutuksesta ottelun yleisömäärän olevan jotain 1900, mutta vieruskaverin kanssa pohdittiin että ei se niin vähän voi olla. Päädyimme siihen että kuulutus oli jotain päälle 2900 ja melkoisesti värikynällä höystetty. Mutta lopulta se oli tosiaan 1997. Olin melko varma, että hallissa olisi ollut noin 2500 katsojaa, mutta niin se silmä pettää. Mestiksen mittakaavassa TuTon yleisömäärät taitava kuitenkin olla hyviä, sillä perjantain kierroksella se Turku oli ainoa paikka missä yleisöä oli yli 1000. Pohjanoteeraus oli Lempäälä, jossa Mestis-matsi houkutteli paikalle vain 209 katsojaa.

Kupittaan jääurheilulle pyhitetystä monitoimihallista on tullut entistä viihtyisämpi paikka. Lapsille on rakennettu oma leikkipaikka, käytäville laitettu TuTon pelaajien jättikuvia, yms. Myös hallin värimaailma on miellyttävä ja vieläpä TuTolle hyvin sopiva. Jos jotain kehitettävää vielä pitää äkkiseltään keksiä, niin hallin äänentoisto ei ainakaan perjantaina oikein toiminut ja näyttötaulu mainoksia ja hidastuksia varten olisi mukava lisä ottelukokemukseen.



Uudet ravintolatilat kentän päädyissä on erinomaisia. Seuraavan kerran peliin mennessäni taidankin varata paikan anniskelualueen alimmalta tasolta, jossa oma pöytä on aivan toisen maalin takana pleksin alareunan tasolla. Myyntipisteet tuntuvat toimivan aika hyvin, sillä olutta ei pitänyt ainakaan kauan odotella. Puolen litran Kukko-tölkin hinta oli vieläpä ihan sopivan huokea. Positiivista oli myös se, että kyseistä olutta nauttiessa, korjataan juodessa, ei ainakaan hampaita pääse vihlomaan, sillä sen verran lämmintä Kukko tuntui olevan.

Itse ottelussa kotijoukkue löi heti avauserän alussa hullun vauhdin ja prässin päälle. Tamin psyykkaus oli onnistunut hyvin pukuhuoneessa ja joukkue näytti olevan täynnä energiaa. Vieressäni istunut kokeneempi TuTon peleissä kävijä sanoi jo alussa, että vauhti hiipuu vähän ajan päästä, TuTo alkaa jäähyilemään ja vierasjoukkue vie voiton. Alun vauhti olikin sellaista, että sitä ei voi pitää kovin kauan päällä. Jos TuTo olisi saanut heti alussa pari maalia iskettyä, niin ottelun luonne olisi muuttunut merkittävästi. Lopulta ottelu kuitenkin noudatti vieruskaverini ennustusta ja vierailijat veivät pisteet mennessään lukemin 2-5. 

Debyyttiottelussaan neljä tehopistettä iskenyt TuTon NHL-apu Jesse Winchester oli alussa aggressiivisella pelipäällä, mutta lopulta hän hyytyi muun joukkueen mukana ottelun vanhetessa. Winchester oli selvä vahvistus TuTolle, mutta ei pieniä välähdyksiä lukuun ottamatta ihan niin dominoiva, mitä ennakolta odotin. Pelintuntuman lisääntyessä miehestä tulee kuitenkin olemaan TuTon joukkueelle, kannattajille ja fanipaitojen myyjille paljon iloa – siis jos työsulku jatkuu vielä..

Kaiken kaikkiaan matsista, hallista ja koko kokemuksesta jäi kuitenkin positiiviset fiilikset. Suosittelen muillekin tutustumiskäyntiä Kupittaalle TuTon peliin. Lättyä pussiin!