Paavo Nurmen välitilinpäätös

Kotimaisen jalkapallon Veikkausliiga on potkaistu käyntiin ja takana on jo muutama kierros pelejä. Turussa sekä TPS että Inter ovat avanneet kautensa erinomaisen Veritas Stadionin sijasta kaupungin kakkosstadionilla, eli Paavo Nurmi Stadionilla. Veritaksen nurmi on remontissa ja siellä pelataan ensimmäiset ottelut ilmeisesti vasta Juhannuksen jälkeen.

Turulla on sikäli pullat hyvin uunissa, että kaupungista löytyy kaksi hyvää stadionia, joilla voi pelata jalkapallon Veikkausliigaa. Yleisurheiluväki ei tietysti ole tyytyväinen futaajien vierailuun ”heidän” stadionillaan, mutta eiköhän sopu sijaa anna, kun urheilumiehiä on pöydän molemmilla puolilla. Paavon kentän koosta on ollut jotain kirjoittelua foorumilla, mutta en paneudu tässä kirjoituksessa tuollaisiin asioihin, vaan katselen asiaa vain katsojan kannalta.

Paavolle saapuminen on melko hankalaa, sillä paikoitustilat ovat melko vaatimattomat. Toisaalta aivan kaupungin ydinkeskustassa sijaitseminen antaa mahdollisuuksia mm. julkisten kulkuvälineiden käyttöön. Sama tosin pätee Veritakseenkin. Sisään pääsee kahdesta eri kulmasta, mikä on tietysti hyvä juttu. Seurojen kannalta huonompi homma on tietysti se, että aluetta ei pysty sulkemaan kokonaan ja Urheilupuiston kalliot tarjoavatkin oivan paikan pitää ”sattumalta” piknikkiä juuri pelien aikaan. Ensimmäisessä Tepsin pelissä järjestyksenvalvojat yrittivät puuttua tähän, mutta eipä kai veronmaksajia voi häätää pois kaupungin puistosta?

Katsomotilat toimivat minusta hyvin. Ainoa miinuspuoli on stadionilla puhaltava ikuinen tuuli, mutta sille nyt ei tietysti ole tehtävissä mitään. Paavolla pelejä katsoessa muistuu taas mieleen miten hyvä asia se onkaan, että Veritaksella ei ole juoksurataa katsomon ja kentän välissä. Ylimääräinen tyhjä tila laskee tunnelmaa ja läheisyyden tunnetta. Paras tilannehan olisi että katsomoon asti voisi haistaa pelaajien hien ja aistia adrenaliinin. Plussaa stadion saa ilmeisesti viime kesän Kalevan Kisoja varten uusitusta jättiscreenistä, joka on todella komea. Molemmat seurat käyttävät sitä hyödykseen pelaajaesittelyissä - Tepsi näyttävästi myös ennen ottelua ja tauolla. Vielä kun siihen saisi ajettua hidastuksia pelistä, niin screenin kaappaamisesta Juhannuksen jälkeen Veritakselle pitäisi tehdä oma adressinsa nettiin.

Kahvio- ja ravintolapalveluiden järjestäminen alkukauden matseihin vaatii Tepsiltä ja Interiltä erikoistoimenpiteitä, mutta ainakin omalta osaltani voin todeta kaiken toimineen tähän asti erinomaisesti. Katsoin kauden ensimmäisen ottelun pääkatsomon vastakkaisella puolella ja tauolla kun halusin testata terveysruuan makua, niin vähän harmitti että joutui kävelemään pääkatsomon taakse rahojaan kuluttamaan. Kyllä rahoista eroon pääseminen pitäisi tehdä katsojille mahdollisimman helpoksi. Tämä ongelma oli ymmärretty Tepsissä heti ensimmäisen pelin jälkeen ja Klubi-matsissa olikin kentän toisellekin sivustalle ilmestynyt kahvioteltta grilleineen sekä jopa oma anniskeluteltta. Kymmenen pistettä ja papukaijan merkki tästä!

Pääkatsomon takana palvelut ovat erinomaisen hyviä. Kahvia (2 €) ja makkaraa (2 €) saa useasta eri pisteestä ja lisäksi myynnissä on pizzaslicejä (5 €) ja pyttipannua (6 €). Anniskelualueella on mietojen juomien (~5 €) lisäksi tarjolla Jallua (6 €) ja konjakkia (7 €). Tepsin pelissä testaamani pyttipannu oli hyvää, mutta Interin pelissä testiin päässyt makkara oli pettymys. Satuin saamaan grillin pienimmän vonkaleen ja sen lisäksi se oli päältä nahkea ja sisältä vähän vetinen, ei istunut meikäläisen makuun. Klubi-pelissä oli todella kylmä, joten Jallunapsu puoliajalla lämmitti mukavasti. Toivon että alkoholin myynnin kanssa päästäisiin Suomessakin jo lähemmäs eurooppalaista kulttuuria. Ei tarvitse mennä kuin Suomenlahden yli, niin siellä on jo aivan erilainen käytäntö kuin Suomessa. Kun homma pidetään kohtuuden rajoissa, niin se ei minun käsitykseni mukaan aiheuta mitään ongelmia. Kieltolaki on ohi ja alkoholi ei ole enää tabu, vaan se kylmä olut lämpimänä kesäpäivänä tai Jallunapsu kylmänä kevätpäivänä täydentää katsojan positiivista urheilukokemusta. Ja tuohan tämä toiminta tietysti seuran kassaan lisää suomalaisen urheilun kovasti kaipaamia euroja.

Kaiken kaikkiaan annan siis kolmen ottelun perusteella Paavo Nurmi Stadionille kohtuullisen hyvän arvosanan. Seuratkin ovat ansainneet kiitokset hyvin järjestetyistä ottelutapahtumista. Vielä kun jollain tavalla katsomoihin saataisiin enemmän väkeä, niin sinne saapuvat viihtyisivät vielä paremmin. Oravanpyörä olisi valmis. Koitetaan me kaikki urheilun ystävät kantaa kortemme kekoon ja käydään matseissa mahdollisimman paljon. Ja aina kun menemme paikalle, niin napataan joku kaveri mukaan. Kyllä se penkkiurheilukärpäsen pureman kautta tartunnan saaneiden ihmisten lukumäärä siitä hiljalleen kasvuun saadaan.

Jos ottelutapahtumat tiivistää vielä pelien osalta, niin TPS oli umpisurkea MyPaa vastaan ja hävisi ansaitusti. HJK:ta vastaan Paavolla nähtiin tyystin eri Tepsi, joka voitti suurimman mestarisuosikin lähes näytöstyyliin. Tässä ottelussa sattui katsomossa muuten melko huvittava tempaus, joka sai julkisuutta myös Iltasanomissa. Osa kannattajista oli siis ymmärtänyt että yleisurheilustadionilla pitää aina tarjota viihdettä myös kilpajuoksun muodossa. Inter avasi pelinsä Paavolla kurittamalla Tepsin voittanutta MyPaa ensimmäisen 45 minuutin aikana mielin määrin, mutta sen jälkeen hieman rauhoittuen. Mielenkiintoisia hetkiä on jo takana, mutta vielä enemmän edessä.

Tulkaahan kaikki sankoin joukoin seurakseni seuraamaan kotimaista jalkapalloa joko Paavo Nurmelle tai Veritakselle. Veikkausliiga on mainettaan parempaa viihdettä!