Poweria ja suomalainen rugbyleffa

Turun Kupittaalla järjestetään ensi kesänä 7.-10.6. maailman suurin lentopalloturnaus. Maailman suurimman status tarkoittaa lukuina talkoolaisten ja katsojien lisäksi noin 10.000 osallistujaa, yli 300 ulkokenttää, yli 800 joukkuetta, yli 5.000 ottelua, yli 56.000 lämmintä ruoka-annosta ja yli 1.000.000 lentopallokosketusta neljän päivän aikana.
Huikean hieno lasten ja nuorten turnaus vaatii onnistuakseen siis jopa yli 800 talkoolaista. Yli lajirajojen tehtävä talkoolaisrekrytointi on jo käynnissä. Talkootehtäviä löytyy ihan laidasta laitaan, joten jokaiselle kiinnostuneelle löytyy mielenkiintoista puuhaa. Lähtekäähän kaikki iloiseen porukkaan järjestämään hienoa tapahtumaa Turkuun. Lisätietoa löytyy Power Cupin kotisivuilta ja Facebook-sivuilta.

Leffa-arvostelu: Freetime Machos

Katsoimme tuossa taannoin vaimon kanssa perjantai-illan ratoksi Mika Ronkaisen dokumenttielokuvan Freetime Machos (v. 2009), jonka löysin vahingossa kirjastostamme. En ole montaa kotimaista urheilua käsittelevää leffaa nähnyt, joten tämän arviointi on hieman vaikeaa. Elokuvana tuo ei ollut parhaasta päästä, etenkään vaimoni mielestä, mutta jotenkin aihepiiri oli kuitenkin sellainen, että minä pidin siitä paljon. Kansilehden kuvaus "komedia maailman pohjoisimmasta ja kolmanneksi huonoimmasta rugbyjoukkueesta" oli aika naulan kantaan osunut.

Tämän "Freetime Machos" -leffan lisäksi ei tule mieleeni montaa kotimaista urheiluleffaa. Matti -leffa nyt tietysti käsitteli löyhästi urheilua, mutta siinä oli muut asiat pääosassa urheilun sijasta. Dokumenttihenkisistä leffoista tulee heti mieleen Täynnä Tarmoa, mutta muita ei juuri pikaisella harkinnalla mieleen tulekaan. Täynnä Tarmoa kertoo kotimaisesta koripallosta vähän samanlaiseen maanläheiseen tapaan kuin Freetime Machos rugbystä. Hollywood-glamouria tästä leffasta on turha hakea, sillä tämä leffa haisee rehellisesti hieltä ja suomalaiselta mieheltä.

Moni ei varmasti edes tiedä, että Suomessa pelataan rugbyliigaa ja tämän leffan perusteella ehkä jotain muutakin sarjaa, sillä pääosassa oleva porukka pelkäsi sarjapaikkansa puolesta. Kovin vakavasti otettavaa kuvaa leffa ei suomalaisesta rugbystä anna. Leffaa katsellessa tuli mieleen oman aladivarien futisporukan puuhastelut. Yhtymäkohtia oli paljon: otteluissa ei katsojia, alatyyliset jutut kopissa ja pelireissuilla, harjoitukset vähän mitä sattuu ja joukkueeseen on vaikea löytää uusia pelaajia. Rugbyn lisäksi leffa kuvasi myös  suomalaisten miesten välistä ystävyyttä sekä perhe-, työ- ja harrastuselämän yhdistämistä. Oman osansa leffassa sai myös eräään suomalaisen elektronikkateollisuuden suuryrityksen paljon uutisissa ollut Suomesta vetäytyminen.

Suosittelen tämän leffan katsomista höntsäurheilussa itsekin mukana oleville ja olleille, jotka tietävät miltä pukukopissa kuuluu tuoksua. Tämä kohderyhmä osaa varmasti samaistua leffan päätähtiin. Elokuvakriitikoille ja rally-english vastaisille kielipoliiseille leffa tuskin tarjoaa nautinnollisia hetkiä. Itse kuitenkin pidin siitä sen verran että ensi kesänä pitää mennä tutustumaan myös turkulaisen Eaglesin ottelutapahtumaan.


Arvostelu: * * * * *

Perustelu: Tämän leffakriitikon arvosteluissa on yleensä tähtimerkit kohdillaan, jos leffakotelon takakannesta löytyy seuraavia sanoja: suomalainen, urheilu, urheilukulttuuri, katsomokulttuuri, fanittaminen.

Traileri: