Paavo Nurmen välitilinpäätös

Kotimaisen jalkapallon Veikkausliiga on potkaistu käyntiin ja takana on jo muutama kierros pelejä. Turussa sekä TPS että Inter ovat avanneet kautensa erinomaisen Veritas Stadionin sijasta kaupungin kakkosstadionilla, eli Paavo Nurmi Stadionilla. Veritaksen nurmi on remontissa ja siellä pelataan ensimmäiset ottelut ilmeisesti vasta Juhannuksen jälkeen.

Turulla on sikäli pullat hyvin uunissa, että kaupungista löytyy kaksi hyvää stadionia, joilla voi pelata jalkapallon Veikkausliigaa. Yleisurheiluväki ei tietysti ole tyytyväinen futaajien vierailuun ”heidän” stadionillaan, mutta eiköhän sopu sijaa anna, kun urheilumiehiä on pöydän molemmilla puolilla. Paavon kentän koosta on ollut jotain kirjoittelua foorumilla, mutta en paneudu tässä kirjoituksessa tuollaisiin asioihin, vaan katselen asiaa vain katsojan kannalta.

Paavolle saapuminen on melko hankalaa, sillä paikoitustilat ovat melko vaatimattomat. Toisaalta aivan kaupungin ydinkeskustassa sijaitseminen antaa mahdollisuuksia mm. julkisten kulkuvälineiden käyttöön. Sama tosin pätee Veritakseenkin. Sisään pääsee kahdesta eri kulmasta, mikä on tietysti hyvä juttu. Seurojen kannalta huonompi homma on tietysti se, että aluetta ei pysty sulkemaan kokonaan ja Urheilupuiston kalliot tarjoavatkin oivan paikan pitää ”sattumalta” piknikkiä juuri pelien aikaan. Ensimmäisessä Tepsin pelissä järjestyksenvalvojat yrittivät puuttua tähän, mutta eipä kai veronmaksajia voi häätää pois kaupungin puistosta?

Katsomotilat toimivat minusta hyvin. Ainoa miinuspuoli on stadionilla puhaltava ikuinen tuuli, mutta sille nyt ei tietysti ole tehtävissä mitään. Paavolla pelejä katsoessa muistuu taas mieleen miten hyvä asia se onkaan, että Veritaksella ei ole juoksurataa katsomon ja kentän välissä. Ylimääräinen tyhjä tila laskee tunnelmaa ja läheisyyden tunnetta. Paras tilannehan olisi että katsomoon asti voisi haistaa pelaajien hien ja aistia adrenaliinin. Plussaa stadion saa ilmeisesti viime kesän Kalevan Kisoja varten uusitusta jättiscreenistä, joka on todella komea. Molemmat seurat käyttävät sitä hyödykseen pelaajaesittelyissä - Tepsi näyttävästi myös ennen ottelua ja tauolla. Vielä kun siihen saisi ajettua hidastuksia pelistä, niin screenin kaappaamisesta Juhannuksen jälkeen Veritakselle pitäisi tehdä oma adressinsa nettiin.

Kahvio- ja ravintolapalveluiden järjestäminen alkukauden matseihin vaatii Tepsiltä ja Interiltä erikoistoimenpiteitä, mutta ainakin omalta osaltani voin todeta kaiken toimineen tähän asti erinomaisesti. Katsoin kauden ensimmäisen ottelun pääkatsomon vastakkaisella puolella ja tauolla kun halusin testata terveysruuan makua, niin vähän harmitti että joutui kävelemään pääkatsomon taakse rahojaan kuluttamaan. Kyllä rahoista eroon pääseminen pitäisi tehdä katsojille mahdollisimman helpoksi. Tämä ongelma oli ymmärretty Tepsissä heti ensimmäisen pelin jälkeen ja Klubi-matsissa olikin kentän toisellekin sivustalle ilmestynyt kahvioteltta grilleineen sekä jopa oma anniskeluteltta. Kymmenen pistettä ja papukaijan merkki tästä!

Pääkatsomon takana palvelut ovat erinomaisen hyviä. Kahvia (2 €) ja makkaraa (2 €) saa useasta eri pisteestä ja lisäksi myynnissä on pizzaslicejä (5 €) ja pyttipannua (6 €). Anniskelualueella on mietojen juomien (~5 €) lisäksi tarjolla Jallua (6 €) ja konjakkia (7 €). Tepsin pelissä testaamani pyttipannu oli hyvää, mutta Interin pelissä testiin päässyt makkara oli pettymys. Satuin saamaan grillin pienimmän vonkaleen ja sen lisäksi se oli päältä nahkea ja sisältä vähän vetinen, ei istunut meikäläisen makuun. Klubi-pelissä oli todella kylmä, joten Jallunapsu puoliajalla lämmitti mukavasti. Toivon että alkoholin myynnin kanssa päästäisiin Suomessakin jo lähemmäs eurooppalaista kulttuuria. Ei tarvitse mennä kuin Suomenlahden yli, niin siellä on jo aivan erilainen käytäntö kuin Suomessa. Kun homma pidetään kohtuuden rajoissa, niin se ei minun käsitykseni mukaan aiheuta mitään ongelmia. Kieltolaki on ohi ja alkoholi ei ole enää tabu, vaan se kylmä olut lämpimänä kesäpäivänä tai Jallunapsu kylmänä kevätpäivänä täydentää katsojan positiivista urheilukokemusta. Ja tuohan tämä toiminta tietysti seuran kassaan lisää suomalaisen urheilun kovasti kaipaamia euroja.

Kaiken kaikkiaan annan siis kolmen ottelun perusteella Paavo Nurmi Stadionille kohtuullisen hyvän arvosanan. Seuratkin ovat ansainneet kiitokset hyvin järjestetyistä ottelutapahtumista. Vielä kun jollain tavalla katsomoihin saataisiin enemmän väkeä, niin sinne saapuvat viihtyisivät vielä paremmin. Oravanpyörä olisi valmis. Koitetaan me kaikki urheilun ystävät kantaa kortemme kekoon ja käydään matseissa mahdollisimman paljon. Ja aina kun menemme paikalle, niin napataan joku kaveri mukaan. Kyllä se penkkiurheilukärpäsen pureman kautta tartunnan saaneiden ihmisten lukumäärä siitä hiljalleen kasvuun saadaan.

Jos ottelutapahtumat tiivistää vielä pelien osalta, niin TPS oli umpisurkea MyPaa vastaan ja hävisi ansaitusti. HJK:ta vastaan Paavolla nähtiin tyystin eri Tepsi, joka voitti suurimman mestarisuosikin lähes näytöstyyliin. Tässä ottelussa sattui katsomossa muuten melko huvittava tempaus, joka sai julkisuutta myös Iltasanomissa. Osa kannattajista oli siis ymmärtänyt että yleisurheilustadionilla pitää aina tarjota viihdettä myös kilpajuoksun muodossa. Inter avasi pelinsä Paavolla kurittamalla Tepsin voittanutta MyPaa ensimmäisen 45 minuutin aikana mielin määrin, mutta sen jälkeen hieman rauhoittuen. Mielenkiintoisia hetkiä on jo takana, mutta vielä enemmän edessä.

Tulkaahan kaikki sankoin joukoin seurakseni seuraamaan kotimaista jalkapalloa joko Paavo Nurmelle tai Veritakselle. Veikkausliiga on mainettaan parempaa viihdettä!

Katsaus tulevaan viikkoon

Elämme jälleen mielenkiintoista urheiluviikkoa Turun seudulla. Minun listoilleni poimituista tapahtumista ensimmäinen löytyy kalenterista keskiviikon kohdalta. Silloin pelataan Turun Caribialla salibandyn A-junioreiden III, ja mahdollisesti jo ratkaiseva, finaaliottelu TPS:n ja Happeen välillä. Ottelusarja on saanut sen verran julkisuutta, että pyrin pääsemään paikalle TPS:n kannattajien fiiliksen ja käytöstavat tarkistamaan.

Torstaina on Paavo Nurmen stadionilla Urheilupuistossa jälleen tarjolla Veikkausliigaa, kun TPS saa vieraakseen Suomen Rosenborgin, eli HJK:n Tsadista. Tämän pelin seuraaminen paikanpäällä ei ole vielä kirkossa kuulutettu, mutta kovasti tekisi mieli päästä paikalle tarkistamaan nuoren huippulupauksen pelivire. Minun piti laittaa ropoja likoon tämän nuoren maalipyssyn puolesta Voittajavetoon, kun piti veikata kauden maalikuningasta. Lopulta kuitenkin luotin siihen että hän ei tule pelaamaan kautta loppuun asti Suomessa. Jos avauskierroksesta voi tehdä minkäänlaisia johtopäätöksiä, niin isommat kentät saattavat tosiaan kutsua jo kesken kauden vasta 17-vuotiasta Joel Pohjanpaloa, joka viimeisteli avauskierroksella hattutempun 3 minuutissa ja ratkaisi ottelun. TPS sen sijaan oli kohmeessa avausottelussaan MyPaa vastaan eikä kentällä olut yhtään ratkaisijaa. Olisi mielenkiintoista päästä seuraamaan Tepsin peliin tulevia muutoksia sekä niiden puremista, kun vastassa on The Klubia. Kirjoituksiani ei muuten pidä ymmärtää niin, että en pitäisi Klubista, sillä minusta on hienoa, että Suomeen on saatu eurooppalaisessakin mittakaavassa jollain tapaa menestyvä futisseura.

Perjantaina tarkoitus seurata lentopallon III finaaliottelu Hurrikaanin ja VaLePan välillä Tampere Areenalla. Sarja jatkuu IV ottelun merkeissä heti sunnuntaina Salohallissa, mutta se ottelu saattaa jäädä minulta väliin, sillä jos Tampereen viikonlopusta ajoissa Turkuun selviän, niin kiinnostaisi kovasti nähdä Paavo Nurmella Interin kauden avaus, kun vastustajaksi saapuu sunnuntaina Tepsiä kiusannut MyPa.

Eiköhän siinä ole riittävästi tapahtumia taas yhteen viikkoon. Mutta jos jollain on ehdottaa jotain helmiä näiden lisäksi, niin olen heti mukana!

Aussifutista, jefua, lentopalloa ja suunnistusta - ihan perus-lauantai

Viikonloppu polkaistiin käyntiin lauantaina aamupäivällä Parkin kentällä, jossa pääsin tutustumaan ensimmäisen kerran elämässäni aussifutikseen. Tein edellisenä iltana kotiläksyjä ja katsoin lajin esittelyvideon, joten aivan keltanokka en sentään ollut. Heti pelipaikalle päästyäni seuran (Dockers) edustaja tuli antamaan A4-tiivistelmän lajin keskeisimmistä säännöistä. Erinomaista palvelua!

Aussifutiksen kansainvälinen treenimatsi ei ollut suuri yleisömenestys, mutta varmaan parisenkymmentä kiinnostunutta ottelua oli seuraamassa. Laji vaikutti hyvin kansainväliseltä, sillä suomea enemmän taisi kuulua englantia katsomossa ja vaihtopenkeillä. Ilmeisesti lajia levittäviä ausseja oli molemmissa joukkueissa sekä pelaajina että johtotehtävissä.

Aussifutiksesta jäi sympaattisen pikkulajin mielikuva. Pelaajat vaikuttivat hyvin innostuneilta lajistaan ja runsaasta kontaktista huolimatta sekä vastustajien että sitä kautta myös lajin kunnioittaminen silmiinpistävää.

Aussifutiksen kuvat tarjosi: www.petrikarvinen.fi

Iltapäivällä tutustuin Raisiossa kansainväliseen divaritason jenkkifutikseen. Piikkiössä perustettu, mutta Liedon kautta raisiolaistunut, Oakmen oli saanut vieraita Suomenlahden toiselta puolelta. Kyseessä oli ilmeisesti kaikkien aikojen ensimmäinen jefu-ottelu Raisiossa. Tapahtumaan oli panostettu ja yleisöä palveli kahvion lisäksi heleä-ääninen kuuluttaja, jonka ääni on tuttu myös Radio Sadalta, jossa hän kantaa oman kortensa kekoon urheilukulttuurin kehittämiseksi radioaaltojen kautta.

Viikonlopun penkkiurheiluihin tuli lisäys vielä lauantai-illalle, sillä Kaarinassa juostaan suunnistuksen Kevätyön viesti. Tuossa tapahtumassa kiinnostaa erityisesti pikkuveljen suoritus seuransa edustusjoukkueen ankkurina. Paikanpäälle en jaksanut tällä kertaa lähteä, sillä nykytekniikan ansiosta suunnistuksesta on tullut myös online-laji. Näistäkin kisoista pystyy netissä seuraamaan gps-seurannan ansiosta karttapohjalla hyvin tarkasti suunnistajien etenemistä maastossa ja lisäksi alueelta lähetetään videokuvaa ja selostusta.


Edit.Sunnuntaina on vielä tarjolla Salossa pelattavan Mestaruusliigan I finaalin ja Veikkausliigan avausmatsin lisäksi Aurajokirannassa ajettavat perinteiset TS-kortteliajot. Viime vuonna tuli seurattua tätäkin tapahtumaa paikanpäällä ja tehtyä pieni videoklippi siitä.

LinkkiVinkit:

Veikkausliigan avauksen kunniaksi Ylen Näkökulma-artikkeli: Mikä ihmeen potkupallo?   > > >

 

Viikonloppuna täyslaidallinen sporttia

Olen aiemmissa kirjoituksissani harmitellut talvilajien päättymistä ja hetkellistä penkkiurheilun hiljaiseloa Turun seudulla ennen kesälajien alkamista, mutta tuleva viikonloppu osoittaa että hiljaiselo on kyllä menneen talven lumien tapaan ihan menneen talven lumia. HIMin hyvän rokkibiisin sanoin "Join me".

Omalta osaltani viikonloppu käynnistyy mitä todennäköisimmin perjantaina kavereiden kanssa raveissa vieraillen. Taannoinen tutustumiskäynti Metsämäkeen aiheutti siis pienen ravikärpäsen puraisun. Hevoset sinällään eivät minua juurikaan kiinnosta, mutta vedonlyönti ja anniskelukatsomo tekevät hommasta viihdyttävää.

Lauantaina ja sunnuntaina on tarjolla todelliset härkäpäivät penkkiurheilun ystäville, joten istumalihakset ovat kovilla. Viikonloppu alkaa lauantaina jo klo 10, kun Ruskotalolla pyörähtää käyntiin D-tyttöjen lentopallon AM-finaalit. Siellä olisi tarkoitus käydä jossain vaiheessa päivää katselemassa - ehkä mitalipelien aikaan iltapäivästä. Lauantaina olisi myös vähän eksoottisempia otteluita tarjolla, sillä klo 11 pelataan Parkin kentällä aussifutiksen treenimatsi, kun turkulainen Dockers saa vastaana ruotsalaisen Bromma Vikingin. Vähän samantyyppistä rytkettä ja pauketta on tarjolla Raision Kerttulassa klo 15, kun Raisio Oakmen saa jenkkifutiksen treenimatsissa vastaansa niin ikään ruotsalaisen Eskiltuna Sharkin.

Sunnuntaina Turun seudun urheilunystäviä hellitään sekä finaali- että avausottelulla. Finaalia on tarjolla Salohallissa klo 15:30, kun lentopallon Mestaruusliigan loppuhuipennusta evakossa pelaavat Hurrikaani-Loimaa ja Vammalan Lentopallo aloittavat finaalisarjan. Myös Turussa on evakkomeininkiä, kun TPS saa Veikkausliigan avausottelussa vastaansa MyPan. Ottelu pelataan poikkeuksellisesti Urheilupuistossa Paavo Nurmen Stadionilla, koska Veritas Stadion on remontissa pitkälle kesäkuuhun.

Vaikka kevään ratkaisupelit ovat sujuneet pääsääntöisesti mollivoittoisesti Turun seudulla, niin saattaa kotinurkille olla vielä tulossa SM-kultaakin tänä keväänä. Tässä jahdissa ovat mukana vielä TPS:n salibandyn A-juniorit, jotka kamppailevat finaaleissa Happeeta vastaan. Ensimmäinen osaottelu päättyi torstaina Turussa turkulaisten 5-8 -tappioon. Toinen ottelu pelataan lauantaina Jyväskylässä ja kolmas ja mahdollisesti jo ratkaiseva ottelu Caribia Areenalla Turussa keskiviikkona. Penkkisporttaajankin on tarkoitus löytää tiensä paikalle tuohon otteluun.

Pääsiäisenä ravattiin kohti lentisfinaaleita

Penkkisporttaaja on viettänyt melko rauhallista pääsiäisen aikaa. Urheilutarjonta on ollut kotikonnuilla hyvin rajallista, joten aikaa on tullut vietettyä enemmän perhepiirissä. Lenkkeilyn lisäksi pääsiäispyhien ainoaksi ”urheilusuoritukseksi” jäi Pitkäperjantain Pääsiäisravit Turun Metsämäessä.

En ole Turun Sanomien tilaaja, joten minulla ei olisi mitään käsitystä ravitapahtumista ilman Facebookia. Olen valmistellut tänne blogiini urheilumarkkinointia käsittelevää juttua, jossa käsittelen myös tätä asiaa. Facebook ohajaa nykyisin elämääni aika paljon nimenomaan erilaisten tapahtumien osalta. Saan sitä kautta tietoa monista erilaisista tapahtumista, joista innostun kuin hullu puurosta.

Tällä kertaa sain houkuteltua raveihin mukaani hyviä ystäviäni. Monet heistä olivat raveissa ensimmäistä kertaa ja kaikki tuntuivat viihtyvän Metsämäen hyvissä puitteissa hyvin. Puitteethan Turussa ovat mitä mainioimmat ja heppojen seuraamisen saa mukavasti lisäjännitystä vedonlyönnillä. Itse pelasin tällä kertaa 27,50 euroa ja voitin 23,50 euroa, joten tappiolle jäin vähän. Veikkaustaidoillani, tai -tuurillani, ei siis ihan vielä voi siirtyä vapaaherraksi. Kimppaan veikatun Toto4:n olisimme saaneet oikein, jos ei lähdössä 6 olisi tullut yllätysvoittajaa, jota ilmeisesti monikaan ei osannut veikata kärkisijoille. No, ehkä se olisikin väärin jos meidän tietämyksellä pääsisi isompiin voittoihin käsiksi.

Tulevat viikot eivät vaikuta olevan urheilullisesti mitenkään järin aktiivisia, mutta lentopallon Mestaruusliigan finaaleita on sentään tarjolla. Finaalien pelipaikoista syntyi melkoinen hälinä ennen finaalien alkua, vaikka sarjaan ilmoittautumisesta alkaen on ollut selvää, että alle 1500 istuinta sisältävissä halleissa ei finaaleita saa pelata. Markkinoinnillisesti tämä hälinä on tehnyt finaaleille hyvää, sillä tuskin ilman sitä finaaleista olisi näin paljon kirjoiteltu ennakkoon. Hurrikaani tulee pelaamaan kotiottelunsa Salohallissa. Loimaalaisille tämä on hyvä mahdollisuus kartuttaa kassaa, sillä Turun seudulla on paljon penkkiurheilijoita vailla kevätohjelmaa.

Viikkoraportissa Korisliigaa Loimaalta, futista Turusta ja ringetteä Naantalista

Ei toteutunut Liiga Cupissa puhtaasti turkulainen finaalitapahtuma Helsingin maaperällä, kun välieristä jatkoon menivät TPS ja HJK. Finaali pelataan keskiviikkona 4.4. Sonera Stadionilla (ent. Finnair Stadion) Suomen toisessa pääkaupungissa. Futiksen lisäksi kävin viikolla tutustumassa loimaalaiseen koripallotapahtumaan, josta minun oli tarkoitus kirjoittaa raportti blogiini, mutta koska toinen matkalla ollut henkilö ehti kirjoittamaan jo lähes identtisen tekstin, niin tyydyn linkittämään Karhuherran kirjoituksen tänne: Koko kylän juttu.

Ottelutapahtumaa elävöittäneestä rumpalista olen Karhuherran kanssa vähän eri linjoilla. Minusta idea oli hieno, mutta vahtimestari-rumpalin progeklassikot eivät kyllä osuneet yleisön käsien kanssa samaan rytmiin. Tuntui että rumpali oli esillä itseään varten. Lämmittelyn aikana hän olisi voinut vetää vaikka vartin keikan, jonka aikana olisi voinut esitellä taitojaan kannujen hakkaamisen saralla, mutta pelissä hänen kannattaisi keskittyä yksinkertaisempaan rytmiin, johon yleisön olisi mahdollista tarttua mukaan.

Kaiken kaikkiaan Nilan Bisonsin ottelutapahtuma oli erittäin hyvä. Iso osansa hyvässä tunnelmassa oli Vilpas Vikingsin runsaslukuisella ja äänekkäällä faniporukalla. Erityismaininnan annan myös kuuluttajalle, joka oli liikenteessä miellyttävän äänen lisäksi positiivisella ja tasapuolisella asenteella. Ammattimies antoi arvoa myös vierasjoukkueen hyville suorituksille ja heidän kannattajilleen. Muitakin hyviä ottelutapahtumia on matkalle mahtunut, mutta lähelle kärkipäätä tällä kyllä kiilattiin. Mutta harva tuote tulee koskaan valmiiksi, joten toki kehitettävääkin löytyy vielä. Tässä vähän tunnelmia ottelusta:

Kun tämä kevääseen kaartuva talvi meni ohi ilman tutustumista uuden kotikaupunkini Suomi-sarjan kiekkoylpeyteen, niin päätin käydä sentään korkkaamassa jäähallin aprillipäivän kunniaksi. Siellä oli tarjolla ringeten SM-karsintasarjan viimeinen ottelu VG-62 – NoU Nokialta. Menin otteluun jo kokeneena ringette asiantuntijana, sillä vuodenvaihteen seurajoukkueiden MM-kilpailuthan tuli jo tarkastettua ja sitä myöden elämäni ensimmäinen tutustuminen tähän lajiin oli tehty.

Ensimmäinen positiivinen yllätys tuli vastaan käsiohjelmaa selattuani, sillä sinne oli selvennetty lajin tärkeimpiä sääntöjä. Seurajoukkueiden MM-turnauksessa tällainen olisi myös ollut tarpeen, sillä olin siellä aluksi aivan pihalla lajin säännöistä. Valitettavasti positiiviset yllätykset jäivätkin sitten tuohon käsiohjelmaan. Karsintasarjan sijoitukset olivat ratkenneet jo ennen viimeistä ottelua, joten suurta panosta ja intensiteettiä ei ottelussa nähty. Yleisöäkin oli saapunut paikalle vain alle 100. Jos kuuluttaja ei ollut masentunut pelin merkityksettömyydestä, vaan vetänyt koko kauden samalla anti-innolla, niin toivon että VG löytää kesän aikana uuden kuuluttajan otteluihinsa.

Jotain mainitsemisen arvoista ottelussa sentään tapahtui. Kolmanteen erään lähdettiin NoU:n ollessa kahden naisen alivoimalla. Heidän pelaaja päätti aloittaa erän pelaamalla aikaa ja vippaamalla rinkulan suoraan keskipisteestä VG:n päähän. Erää oli kulunut vain sekuntin verran kun rinkula tuli kaaressa VG:n maalivahdin yli, joka päätti jostain syystä nostaa mailaansa vähän, jonka seurauksena rinkula osui mailan tuppeen ja muutti siitä suuntaa. Lentorata muuttui ja maalin yli menossa ollut rinkula livahtikin kotijoukkueen maaliverkkoihin. Tuuletuksista päätellen tällainen maali on todella harvinainen tässä(kin) lajissa. NoU:n sairastupalaisilla näytti ainakin olevan videokamera katsomossa, joten ehkä tämä herkkupala tulee jossain vaiheessa myös tänne nettiin ihailtavaksi.

Toivottavasti ensi kaudella aikatauluihin sopii Aurinkoareenalla vierailu myös netin keskustelupalstoilla Suomen parhaaksi amatöörijääkiekkojoukkueeksi hehkutetun VG-62:n edustusjoukkueen Suomi-sarjan ottelussa.