Tapahtuu PenkkiSportin Facebook-sivulla

maanantai 6. toukokuuta 2013

The Baron, Flying Finn, Paroni, Kissaparoni – LEGENDA Jarno Saarinen

Moottoripyörä on moottoripyörä, skootteri on lälläripyörä!
Taulukko: Wikipedia

Urheilulehti valitsi muutamia viikkoja sitten Jarno Saarisen kaikkien aikojen suomalaiseksi moottoriurheilijaksi verraten tätä lahjakasta ratamoottoripyöräilijää Ayrton Sennaan. Moottoriurheileva maailma muistanee turkulaisen Saarisen ikuisesti ja maailmalta löytyy paljon Jarno-nimisiä poikia. Yksi suomalaisen ratamoottoripyöräilijän mukaan nimetty poika on F1-ajaja Jarno Trulli.


Minun sukupolveni, eli 80-luvulla syntyneet, ja sitä nuoremmat tuskin tuntevat kovin hyvin Saarisen uraa, saavutuksia tai mainetta. Arto Terosen kirjoittama Ikuisesti nuori - Jarno Saarista etsimässä -kirja julkaistiin 2012 ja siinä käydään läpi legenda-Saarisen elämä. Turusta löytyy Jarno Saarisen veljien ylläpitämä museo, johon pitää koittaa päästä käymään. Sitä ennen aion tutustua legendaan Raision kirjastossa, jossa on avattu touko-kesäkuun ajaksi Saarisesta kertova näyttely. Lisäksi Arto Teronen pitää tiistaina 7.5. klo 18:00 alkaen esitelmän Saarisen mottoriurheilu-urasta. Kirjoitan legendan urasta lyhyesti myös blogiini, jotta saan jaettua sekä tietoutta tästä suomalaisesta suurmiehestä että Raision kirjaston näyttelystä ja esitelmästä. Menkäähän sankoin joukoin Raision kirjastoon (katso karttalinkki).

Saarinen voitti jäärata-ajon Suomen mestaruuden vuonna 1965. Sen jälkeen palkintokaappiin kertyi lukuisia pystejä eri sarjoista ja hän nousi kovaksi nimeksi kotimaisessa moottoripyöräilyssä. Vuonna 1968 hän teki ensiesiintymisensä MM-tasolla, kun hän osallistui Imatran ajoihin. Ensimmäinen MM-osakipailun voitto tuli 1971 Tšekkoslovakiassa. Kauden päätteeksi Saarinen pokkasi MM-hopeaa 350-kuutioisissa sekä pronssia 250-kuutioisissa. Suurin läpimurto koko maailman tietoisuuteen tapahtui kaudella 1972, kun hän nousi 16 kertaa palkintopallille. 250-kuutioisten maailmanmestaruuden Saarinen varmisti Imatran ajoissa. Maailmanmestaruus oli suomalaisten ensimmäinen ratamoottoripyöräilyssä.

Uransa aikana Saarinen ajoi MM-osakilpailuja niin 125-, 250-, 350- kuin 500-kuutioistenkin luokassa. Se mikä teki Saarisesta poikkeuslaatuisen, oli se että hän viritti ja huollatti pyöränsä aina itse. Saarinen kehitti muiden suomalaisten, kuten Teuvo Länsivuori, kanssa täysin uuden ajotyylin ratamoottoripyöräilyyn, jota pidetään nykypäivänä täysin itsestäänselvyytenä. Ennen suomalaisten innovaatiota kuljettajat tulivat kurveihin polvet kiinni pyörässä, mutta suomalaiset alkoivat ajaa kurveihin sisäkaarteen polvi ulkona ja lähellä maata.

Ennen MM-kauden alkamista 1973 Saarinen kävi Atlantin takana voittamassa ensimmäisenä eurooppalaisena Daytonan 200 mailin kilpailun. Moottoriurheilumaailma odotti vesi kielellä kauden 1973 alkamista, sillä Saarinen oli valmis haastamaan ratoja ylivoimaisesti dominoineen Giacomo Agostinin. Hän oli voittanut 500-kuutioisten MM-kultaa seitsemänä ja 350-kuutioisten MM-kultaa kuutena vuotena peräkkäin. Saarisen tavoitteenaan oli voittaa kolmen luokan, 250-, 350- ja 500-kuutioisten, maailmanmestaruus. Tavoite ei ollut lainkaan utopistinen, sillä kuudesta ensimmäisestä ajamastaan kilpailusta Saarinen voitti viisi. Sitten kohtalo puuttui peliin karuimmalla mahdollisella tavalla. Saarinen pysäytti koko moottoriurheilumaailman viimeisen kerran Italian Monzassa 20.5.1973, kun hän törmäsi radan ensimmäisessä kaarteessa yhteen Renzo Pasolinin kanssa.

Jarno Saarisen hauta, Turku (kuva: Wikipedia)
Monzan ensimmäinen mutka on oikealle kaartuva Curva Grande, johon oli jäänyt edellisen luokan kilpailun jäljiltä öljyä. Kilpailun järjestäjät eivät suostuneet puhdistamaan sitä vaatimuksista huolimatta, vaan 250-kuutioisten kisa laitettiin käyntiin. Curva Grandeen toisena tullut Pasolini kaatui eikä kolmantena ajanut 27-vuotias Saarinen pystynyt väistämään häntä. Seurauksena oli yksi kaikkien aikojen pahimmista onnettomuuksista moottoripyöräkilpailuissa, jossa kaatui yhteensä 12 kuljettajaa. Pasolini ja Saarinen menehtyivät ja Walter Villa loukkaantui vaikeasti. Saarisen juuri kaudeksi 1973 riveihinsä saaneelle Yamahan tehdastallille tähtensä menettäminen oli niin kova takaisku, että se vetäytyi kokonaan pois kilparadoilta loppukauden ajaksi. Monzan radallakin lopetettiin ratamoottoripyöräily, kun noin kuukausi Saarisen ja Pasolinin kuoleman jälkeen samassa mutkassa menehtyi kolme juniorikuljettajaa. Seuraavan kerran siellä ajettiin ratamoottoripyörillä vasta vuonna 1981.

Turun kaupunki hävetköön Ruissalossa sijaitsevan
Jarno Saarisen tien kyltin kuntoa!
Saarisen huikeista saavutuksista puhutaan minusta Suomessa aivan liian vähän. Legenda on valittu sekä Suomen urheilun että MotoGP:n Hall of Fameen, mutta edes turkulaisille (ainakaan nuorille) tämä kuvan esittämä Ruissalossa sijaitseva tienviitta ei kerro juuri mitään. Muutaman viikon päästä legendan poismenosta on aikaa tasan 40 vuotta ja minä ainakin yritän kantaa korteni kekoon, jotta mahdollisimman monen Saaris-tietous nousisi uudelle tasolle.


1 kommentti:

  1. Raision kirjaston esitelmää oli kuuntelemassa peräti 200 Jarno Salosesta kiinnostunutta! Esitelmöitsijänä toiminut historiikin kirjoittaja Arto Teronen sai taustatukea Jarno Saarisen vaimona maailmaa 60-70 -luvuilla kiertänyt Soile Karme. Käykäähän tutustumassa muistonäyttelyyn touko-kesäkuussa!

    VastaaPoista