Unikekona hölkkäilty - mitä seuraavaksi?

Pahoittelut blogin perimmäisestä aihepiiristä (penkkiurheilu) lipsumisesta, mutta sallittakoon tämä, koska kuitenkin urheilusta/liikunnasta on kyse.

Ennakkoon hehkuttamani Naantalin Löylyn järjestämä Unikeon aamuhölkkä (lue ennakkokirjoitus) täytti odotukset viime lauantaina. Edes DBTL-meiningeissä hengaileminen lähes puoleen yöhön asti ei laskenut sitä fiilistä, kun kello pirahti lauantaina 4:30 soimaan.

Kuva: Naantalin Löyly

Osallistujia oli kauniina kesäaamuna jalkeilla noin 100. Tämä on kuulemma ollut viime vuosina aika normaali taso, mutta vuodesta 1980 asti järjestetyn tapahtuman kultavuosina (1982-1984) lähtöviivalla on ollut jopa yli 400 kuntoilijaa. Toivon että ensi vuonna väkeä lähtisi mukaan tätä vuotta enemmän, sillä mitä enemmän samanhenkistä väkeä on paikalla, niin sen nautinnollisempaa hölkkäily on, vaikka yksilösuorituksesta onkin kyse.

Itse lenkki oli minulle osittaista tervanjuontia, koska jalat tuntuivat olevan vielä peiton alla, vaikka keho olikin pystyssä. Siitä huolimatta oli mukava kiertää heräilevän aurinkokaupungin katuja jo ennen kukonlaulua, koska se on niin normaalista poikkeavaa. Ainakin minulle.

Maalivaatteen alittamisen jälkeen kroppaan ja mieleen saadun hyvän olon lisäksi käteen iskettiin mitali. Talkoolaiset tarjosivat janoisille mehua ja nälkäisille banaania. Koska tämä Unikeon aamuhölkkä järjestetään nimensä mukaisesti Unikeonpäivänä, niin Naantalin ranta oli täynnä väkeä jo heti aamutuimaan. Monet olivat pukeutuneet teemaan sopivasti yöpukuun. Siirryin itsekin katsomaan valtakunnan virallisen Unikeon herättämistä.

Aikainen herätys ja Sport Trackerin mukaan 10,08 km taivallus olivat saaneet mahan sen verran kurnimaan, että Unikeon herättämisen jälkeen suuntasin vielä Naantalin Rantaravintolaan aamupalalle. Yöpukuihin pukeutunut henkilökunta tarjosi hyvän vastineen 8,5 euron hinnalle.

Tämä aamun aloitus oli niin mukava, että olen mitä suurimmalla todennäköisyydellä taas ensi vuonna mukana tässä tapahtumassa. Ja nyt pohdin jo mielessäni mihin vastaavan tyyppisiin tapahtumiin voisin osallistua tässä välillä. Onko jollain hyviä ideoita mukavista massakuntoilutapahtumista – joko extreme-henkisistä tai vaikka vähän tavallisemmistakin?

Halusin linkittää tähän loppuun vielä jonkun aiheeseen sopivan videon. Tiukan väännön jälkeen Johnnyn biisi Ihana aamu vei niukan voiton Jonne Aaronin biisistä Ihanaa elämmää, joten olkaapaä hyvät.

Tässä vielä kuvia tapahtumasta ja tulokset.

Perse ylös penkistä unikeot!

Intohimoisen penkkiurheilemisen lisäksi pidän myös kuntoilemisesta. Juhannuksen herkuttelun jälkeen tunsin oloni veteläksi ja löysäksi. Pari päivää myöhemmin päätin tehdä asialle jotain – kuten monesti aiemminkin. Tällä kertaa päätin onnistua – tehokkaampaa liikuntaa ja ravintoremppa! Kaiken tavoitteena on saada muutamia kiloja pois ja oma olo paremmaksi.

 

Tykkään osallistua erilaisiin tempauksiin sekä liikunnan saralla että muutenkin. Kuten aiemmin blogissani kirjoitin (lue Yöjuoksulle Aurajoen rannalle?), niin toukokuussa juostu Aurajoen yöjuoksu oli minusta hyvä liikuntatempaus. Nykynuoria ei houkutella hölkkätapahtumiin mitaleilla tai muilla perinteisillä hölkkäjutuilla. Nykyisin pitää olla jotain outoa ja erilaista – jotain extremeä. Tämän vuoksi tuon yöjuoksu-tapahtuman lisäksi minun mielestäni esim. Unikeon aamuhölkällä on hyvät mahdollisuudet kasvaa nykytasostaan ja saada nuoriakin liikkeelle.

 

Minä aion avata Unikeonpäivän lauantaina 27.7. 10 km aamuhölkällä ja jatkaa siitä viikonlopun viettoon Salo Volleyn parissa. Toivottavasti moni muukin innostuu aamuhölkästä ja lähtee viivalle 10 tai 6,5 km matkalle joko tosi- tai leikkimielellä. Olen kerran aikaisemmin osallistunut Unikeon aamuhölkkään ja täytyy kehua, että uuteen kesäpäivään heräävän Naantalin kiertäminen varhain aamulla lintujen laulun saattelemana auringonnousua seuraten on mitä mahtavin tapa aloittaa päivä. Mehun ja suihkun jälkeen voi mennä Naantalin vanhaan kaupunkiin seuraamaan valtakunnallisen virallisen unikeon herättämistä. Väkeä ja markkinahumua riittää Unikeonpäivänä Naantalissa.

 

Laittakaahan sana kiertämään ja haastakaa tuttunne mukaan kuntoilemaan! Lisätietoa Unikeon aamuhölkästä! 

Mikäs peli tämä tällainen on? Sopupeli?

Monenlaisissa peleissä olen minäkin elämäni aikana ollut, mutta en aiemmin sellaisessa, johon jouduin / pääsin torstaina Veritas Stadionilla. Kyseessä oli nimittäin mitä todennäköisimmin sopupeli. Lähdin tähän Eurooppa-liiga -viikkoon kovin odotuksin (lue maanantain bloggaukseni: Euro-huumaa Turussa - Make it douple!) , mutta jouduin pettymään rankasti, kun lilliputit Luxemburg ja Färsaaret kävivät pistämässä Suomen futispääkaupungin polvilleen. Joillekin turkulaisten kyykyttäminen tuntuu tuottavan suurta mielihyvää, mutta kannattaa muistaa, että näihin peleihin pääsevät kokeilemaan toki muutkin joukkueet - riittää että pärjää kotoisessa Veikkausliigassa. Itsekään en tällä viikolla nähtyjä tuloksia helpolla sulata, mutta pyrin myös välttämään lyödyn lyömistä.

Intohimoisena twitteristinä (@penkkisport) tiirailin Interin pelin 1. puoliajalla luuriani tiiviisti. Yht’äkkiä silmiini osui muutamia viestejä täysin poikkeuksellisesta vedonlyönnistä. Muita Eurooppa-liigan otteluita oli pelattu noin kymppitonneilla, kun taas Interin peliin oli lyöty ”molemmat joukkueet tekevät maalin” lähes 300.000 eurolla. Vedonlyöntiammattilaisten mukaan tämä oli täysin poikkeuksellista, joten epäily vedonlyöntivilpistä heräsi.

Korostettakoon heti kättelyssä, että kumpaakaan joukkuetta ainakaan minä en epäillyt missään vaiheessa, koska pelaajien toimesta ei kentällä näkynyt mitään epäilyttävää. Vilkaisu tuomarinelikon nimiin ja kotimaihin vahvisti epäilyksiäni. Vaikka mistään kansalaisuudesta ei varmaan saisi olla mitään ennakkokäsityksiä, niin ehkä armenialainen tuomarinelikko ei kuulosta kaikkein vaikeimmin ostettavilta. Tuomarinelikon muodostivat Andranik Arsenyan, Erik Arevshatyan, Hovhannes Avagyan ja Manuk Fahradyan.

Kerroin puoliajalla muutamille tutuille näistä oudoista viesteistä, mutta silloin niihin suhtauduttiin vielä vähän naureskellen. Pelikellon osoittaessa 79 minuuttia alkoi Veritaksella tapahtua. Erotuomari Arsenyan vihelsi täysin mitättömästä tilanteesta rankkarin vieraille. Vihellys tuli sellaisella reaktiolla, että vaikka virhe olisi tapahtunutkin, niin piippaus tuli ainakin liian aikaisin. Vieraat pussittivat pallon 11 metristä maaliin ja moni vedonlyöjä hieroi varmasti käsiään. Periaatteessa heti seuraavasta tilanteesta vain minuuttia myöhemmin armenialaistuomari keksi pallon osuneen vierasjoukkueen puolustajan käteen rankkarialueella. Pallo taas 11 metriin ja vedonlyöjien käsien hieronta sen kun kiihtyi. Hollantilaisvahvistus Pim Bouwman latasi kuitenkin pallon ylärimaan ja oli TPS:n Wayne Brownin tapaan omalta osaltaan auttamassa joukkuettaan mahdollisen peliruuhkan välttämisessä.

Nyt mennään jo kuulopuheille, mutta kuulemma Interin epäonnistuneen pilkun jälkeen päätuomari oli ottanut katsekontaktin yläkerran herraan. Taisi palkkapussi vaihtua ongelmiksi. Ottelun jälkeen ainakaan toinen rajatuomari ei jäänyt kentälle kättelemään joukkueita kuten yleensä on tapana, vaan hän oli painellut päätä pahkaa pukuhuoneeseen. Tiedotusvälineiden edustajat yrittivät saada tuomareita kommentoimaan ottelua, mutta jostain syystä ottelun tuomaritarkkailija (englantilainen ex-huipputuomari Steve Bennett) oli kieltänyt tämän. Lehdistötilaisuudessa molempien joukkueiden kapteenit ja valmentajat olivat yhtä mieltä siitä että ottelussa nähtiin kaksi käsittämätöntä ja aiheetonta rangaistuspotkua. Veikkaan että tämän ottelun jälkipyykkiä tullaan pesemään jossain muuallakin kuin Veritas Stadionilla Interin huoltajan kopissa. Turkulainen NES Production hoiti ottelun videokuvauksen ja on toimittanut 90 min materiaalin Interille. Tuolle materiaalille tulee varmasti olemaan käyttöä muuallakin kuin Interin videopalaverissa.

Kaikki tämä edellä mainittu ei muuta sitä faktaa, että Interin olisi pitänyt mennä tästä otteluparista jatkoon (kuten myös TPS:n omastaan), vaikka tuomari tekisi kentällä ihan mitä sattuu. Inter yritti rakentaa peliä ja vastustaja taas yritti rikkoa sitä. Avauspuoliskolla vedot maalia kohti olivat 0-4 ja Magnus Bahne oli suorittanut kolme hienoa pelastusta. Toisella puoliajalla Interilläkin oli joitain maalipaikkoja, mutta tulosta vaan ei syntynyt – edes pilkulta.
 

Euro-huumaa Turussa - Make it douple!

”Suomen jalkapallopääkaupungissa” päästään alkaneella viikolla nauttimaan kahdesti kansainvälisestä futiksesta, kun sekä TPS että Inter pelaavat toiset ja ratkaisevat Eurooppa-liigan 1. karsintakierroksen osaottelut kotikentällään Veritas Stadionilla.

Vaikka kotoisessa Veikkausliigassa pelataan minusta paljon mainettaan parempaa futista, on kuitenkin myönnettävä, että eurooppalaisittain kyseessä on, ja tulee myös jatkossa olemaan, kasvattajasarja. Minä saan ainakin suurimmat iloni niistä Veikkausliigan tiedotteista, joissa kerrotaan jonkun pelaajaan menevän testiin tai siirtyvän pysyvästi johonkin ulkomaalaiseen joukkueeseen.

UEFAn järjestämän arvontatilaisuuden tulosten jälkeen Suomessa oltiin erittäin positiivisin mielin. Jokainen 1. karsintakierrokselle osallistuva joukkue, eli turkulaisten lisäksi MIFK, sai kaadettavissa olevan vastustajan. Kasvattajaroolistaan huolimatta suomalaiset lähtivät ottelupareihin voittajasuosikkeina. Lopulta avausottelut vieraskentillä eivät tuoneet yhtään voittoa suomalaisille, mutta onneksi ratkaisevat ottelut pelataan kotimaan kamaralla.

Turun Euro-viikon aloittaa TPS, joka kohtaa tiistaina Veritas Stadionilla luxemburgilaisen AS Jeunesse Eschin. Avausotteluiden ehkä tyrmistyttävin tulos tuli juuri Luxemburgista, jossa isännät kaatoivat Tepsin lukemin 2-0. Uskon ja luotan että Tepsi menee kuitenkin tästä parista jatkoon pitämällä Kupittaalla maalinsa puhtaana, tekemällä kaksi maalia sekä hoitamalla lopulta ratkaisevankin pallon kotiyleisön tuella maalin perukoille.

Torstaina on vuorossa Inter, joka pelasi avausottelussa 1-1 tasapelin Färsaarilla. Inter katkaisi sunnuntaina voitottomien otteluiden putkensa Vaasassa ja luotan että aiempi voitoton putki vaihtuu nyt voittoputkeksi Vikingurin kustannuksella. VPS-pelin perusteella negatiivisissa merkeissä esillä ollut Irakli Sirbiladze haluaa kääntää huomion siihen mitä hän osaa parhaiten, eli maalintekoon. Vaasassa niitä syntyi kaksi ja uskon että färsaarelaisten verkkokin heiluu vähintään kertaalleen, mikä riittää jatkopaikkaan.

Toivottavasti yleisö löytää tiensä Veritakselle näihin molempiin otteluihin, jotka alkavat muuten Veikkausliiga-peleistä poiketen klo 19:00. Euro-pelipäivät ovat aina erityisiä juhlapäiviä, joten kannustetaan yhdessä molemmat turkulaiset jatkoon, niin saamme nauttia lisää Euro-herkkua 2. karsintakierroksella.

Tässä vielä jatkoonpääsyn lisäksi lisämotivaatiota TPS:lle! Saman voisi pienellä dubbauksella todeta myös Interille.

Paavo Nurmi Games onnistui säästä huolimatta

Paavo Nurmen viikko sai ansaitsemansa päätöksen, kun sunnuntaina järjestetyt Paavo Nurmi kisat sujuivat ainakin penkkiurheilevan katsojan silmin tarkasteltuna hyvin. Tapahtuman järjestäjien, kuten varmasti myös monen muun yleisurheiluihmisen, unelmana on järjestää tulevaisuudessa Turussa Timanttiliigan osakilpailu, joka olisi valtava ponnistus sekä taloudellisesti että muutenkin järjestelyitä ajatellen. Lauantaina Paavo Nurmen perhetapahtumassa avauspuheen pitänyt turkulainen (yleis)urheilumies Ilkka Kanerva oli vakuuttunut että Suomen juhlavuonna 2017 Turussa järjestetään Timanttiliigan osakilpailu. Toivottavasti järjestäjät onnistuvat suunnitelmissaan ja Kanerva on oikeassa.

Markkinointi ja ennakkotiedottaminen viikolla järjestettyine oheistapahtumineen olivat onnistuneita, mutta ulkoilmatapahtumien järjestäjien painajainen toteutui kostean sään muodossa sunnuntaina. Vaikka yleisöä oli mukavasti paikalla, niin aurinkoinen päivä olisi varmasti lisännyt väkimäärää entisestään. Vaikka sade loppui oikeastaan jo tapahtuman alkaessa, jätti koko päivän kestänyt sade monet kotiin.

En ole käynyt kovinkaan ahkerasti yleisurheilukisoissa, joten kenttätapahtumien hyvä rytmitys pääsi vähän yllättämään meikäläisen. Koko ajan oli jotain seurattavaa käynnissä - välillä vähän liiankin paljon, kun lähes samaan aikaan oli keihästä, seivästä ja pituushyppääjää ilmassa. Jotain kehitettävääkin pitää aina keksiä, joten kun kisat tähtäävät askel kerrallaan kohti kansainvälistä huippua, niin aika pian kannattanee harkita kunnolla englantia taitavan kuuluttajan pestaamista tämän hyvällä otteella kotimaisella kielellä kuuluttavan kaverin työpariksi. Samoiten kellojen toiminnassa olisi ollut parantamisen varaa, sillä lyhyillä matkoilla kello ei pysähtynyt lainkaan, mutta pitkillä matkoilla kello taas pysäytettiin ensimmäisen juoksijan tultua maaliin.

Hyvästä kotimaisesta ja kansainvälisestä urheilijakaartista huolimatta tapahtuman lippujen hinnoittelu oli pidetty maltillisena, mikä oli hyvä asia. Pari kymppiä tuollaisesta tapahtumasta on varsin kohtuullinen veloitus. Kohtuullisuus oli sen sijaan karannut lapasesta tapahtuman kahviopisteissä. Hinnoittelussa oli ilmeisesti konsultoitu Kummolaa ja sen lisäksi palvelupisteet oli huonosti järjestetty. Kahvia sai vain pääkatsomon takaa ja makkaraa ja jäätelöä toiselta pitkältä sivulta katsomon takaa. No, tulipahan kuntoiltua jos sattui istumaan väärällä puolella stadionia ostoaikeitaan ajatellen. Ostin stadionille saapuessani vissyn ja kisamakkaran, jotka maksoivat yhteensä 6 euroa – makkara 2,5 e ja 0,5 l vissy 3,5 e. Kahvi oli suht normaalissa tapahtumahinnassa, kun pahvikupillisesta sai maksaa 2 euroa. Tavallisen pienen sokerimunkin hinnaksi oli keksitty 3 euroa, joten sellaisen jätin naurun saattelemana ostamatta, jotta ei tarvitse haastaa myyjää oikeuteen aseettomasta ryöstöstä tai sen yrityksestä.

Kisojen tulosraportoinnin jätän jälleen muille medioille, mutta mainittakoon kuitenkin muutamia mielenkiintoisia suomalaissuorituksia. Keihäässä oli huikea taso, vaikka Pitkämäki ja Ruuskanen joutuivat jäämään pois kisasta. Mannion voittoheitto oli komeaa katsottavaa, mutta illan parasta keihäsantia olivat kuitenkin kotistadionillaan heittäneen Tuomas Laaksosen ennätyskaaret. Turkulainen otti keihäskommuunin johtajan valtikan haltuunsa parantamalla ennätystään peräti kuusi metriä. Jos jollekin tuo keihäskommuuni on vieras termi, niin kannattaa ehdottomasti tutustua heidän Facebook-sivuihinsa. Seipäässä Minna Nikkanen kukisti hyvällä tuloksella lainaseipäillä ilman tulosta jääneen kauden kärkituloksen viikko sitten hypänneen kuubalaisnaisen. SE korkeudestakin Minna teki kolme kelvollista yritystä. Miesten satasella mielenkiintoisin nimi jäi alkueriin, mutta oli silti yksi illan suurimmista voittajista, sillä Hannu Hämäläinen palasi kilparadoille imusolmukesyövän selätettyään. Näiden lisäksi esimerkiksi pituuskisassa nähtiin kutakuinkin kaikki kotimaiset kärkinimet, juoksumatkoilla mm. MM-kisarajoja jahtaavat Niclas Sandells ja Sandra Eriksson sekä monia kansainvälisiä huippuja ja kotimaisia tulevaisuuden toivoja monessa eri lajissa.

Urheilijoiden hyvien suoritusten lisäksi kehut ansaitsee myös yleisö, joka eli hyvin tapahtumassa mukana kannustaen niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin kilpailijoita tasapuolisesti. Ensi kesän PN kisoja odottaessa voi yleisurheilun nälkää tyydyttää vaikkapa seuraamalla Eliittikisat-kiertuetta, Tampereella järjestettäviäNuorten EM-kisoja tai Turussa järjestettäviä Tilastopaja Cupeja.

Legendan viikko huipentuu kisoihin - kotimuseossa vierailtu

Olen asunut Turun seudulla yli 30 v ja kasvanut penkkiurheiluperheessä, mutta jouduin tarkistamaan sijainnin oikein kartasta, kun päätin mennä isäni kanssa vierailemaan Paavo Nurmen juhlapäivänä Turun keskustassa sijaitsevaan legendan kotimuseoon. Hämmästelin miksen ole ennen tätä kevättä kuullut kyseisestä paikasta mitään, mutta torstainen vierailu antoi minulle osittaisen vastauksen tähän.

Museo on ehkä hieman harhaanjohtava nimitys, mutta onhan siinä tosin se koti-liite edessä, joka ehkä antaa ymmärtää hieman kevennetystä museosta. Nurmen pienen pieni koti on entisöity wanhan ajan tyyliin. Kahta eteisessä ollutta infokangasta lukuun ottamatta kotimuseossa ei juuri ollut tietoa Nurmen urasta ja elämästä. Kotimuseossa ei ollut Paavon mitaleita, asusteita, piikkareita eikä oikein mitään muitakaan sellaisia tavaroita, joista olisi pystynyt aistimaan legendan.

Kotimuseosta löytyy lisätietoa Urheilumuseon kotisivuilta, josta löytyy myös tarinaa legendan elämästä, joten en lähde sitä tässä nyt sen enempää kertaamaan. Kiinnostuneet saavat kätevästi lisätietoa myös vasta avatuilta Paavo Nurmen virallisilta kotisivuilta tai kirjastoista.

Joka tapauksessa kotimuseo oli vierailemisen arvoinen paikka ja sopi erinomaisesti käsillä olevan PaavoNurmen viikon ohjelmaan. Nyt olen taas asteen verran enemmän turkulainen ja penkkiurheilija, kun olen käynyt Paavo Nurmen entisessä kodissa. Entisaikojen asunnossa vierailu herätti myös kriittisiä ajatuksia nykyisestä maailmanmenosta, mutta ne ajatukset eivät kuulu tämän blogin aihepiiriin.

Muistakaapa laittaa lauantaina televisio päälle (tai tallennus), kun Yle 2 esittää dokumentin Paavo Nurmi –paras kaikista kello 12:15. Ja kaikki tietysti joukolla sunnuntaina Paavo Nurmen Stadionille seuraamaan Paavo Nurmen kisoja kello 15:00 alkaen.

Viikonlopun penkkiurheilukatsaukseni

Tuleva viikonloppu tulee pitämään sisällään monennäköistä urheilua. Itse avaan viikonlopun MaPSin II-divarin futispelillä perjantaina, lauantaina on tiedossa lacrossen lisäksi omaa höntsäilyä Littoinen By Night -futisturnauksessa ja sunnuntaina vaikea valinta Paavo Nurmi Gamesin ja Interin Veikkausliigapelin välillä. Luulen vaakakupin kallistuvan lopulta Paavo Nurmen kisojen puoleen, koska tästä penkkurheilutsa voi nauttia Turussa tällä tasolla vain kerran vuodessa ja Veikkausliigaa on sentään useammin tarjolla. Paavo Nurmen nimikkostadionille on tulossa hyvä kattaus huippuja, vaikka Tero Pitkämäen valitettava poisjäänti uutisoitiinkin tänään.

 

kuva: Robin Stitzing / Turku Titans

Lauantaina on mahdollista seurata livenä Box lacrossen SM Final Four tapahtumaa Kupittaalla. Marli Areenalle rakennetussa tapahtumassa mittaa toisistaan ottavat neljä Suomen parasta joukkuetta, joista turkulainen Titans lähtee viikonloppuun suurimpana mestarisuosikkina. Lacrosse on varmasti vielä monelle vieras laji, ja box lacrosse vielä vieraampi. Jos et tunne tätä kaukalossa pelattavaa lajia, niin tutustuppa tähän kansainväliseen esittelyvideoon. Turkulaiset pelaavat klo 10 alkavassa välierässä. Pronssiottelu on ohjelmassa klo 14 ja finaali klo 16.

 

Monenlaista liveä on siis tarjolla penkkiurheilun ystäville. Tuosta sivun vasemmasta laidasta löytyy muitakin Turun alueen ajankohtaisia urheilutapahtumia. Näiden live-eventtien lisäksi televisio ja radio tarjoavat viikonloppuna monenlaista mielenkiintoista seurattavaa, kuten esim. Venlojen ja Jukolan viestin.

 

Naputan vielä lopuksi vähän lisää tuosta tänään illalla ohjelmassa olevasta MaPSin kotipelistä. En ole koskaan käynyt Maskussa II-divaria katsomassa, joten menen paikalle suurella mielenkiinnolla. Mielenkiintoani lisää se, että olen kuullut MaPSin matseista positiivista palautetta. Enkä muuten pelkästään siellä kuulemma yleisöä hellivästä anniskelualueesta. Vastaansa MaPS saa tänä sateisena perjantaina TPV:n Tampereelta.

 

Tutkin etukäteen joukkueiden kotisivuilta niiden nimilistat ja sain todeta ettei siellä kovin paljon tuttuja nimiä kyllä ole. Kotijoukkueesta ainoa tuttu oli vielä viime kaudella Tepsissä Veikkausliigaa pelannut Kalle Mäkinen. Tutulta kuulostaa myös Jesse Hämäläinen, mutta se johtunee Maskun kuuluisemmasta Hämäläisestä, eli Kasperista, joka muuten on hänkin tulossa tänään ottelua katsomaan. Onkohan tämä Jesse Kasperin veli? Vierasjoukkueesta löytyi muutama tuttu nimi. Veikkausliigasta tutulta kuulosti Jusu Karvonen, joka on näköjään pelannut TamUn lisäksi myös Italiassa Taranton ja Cesenan joukkueissa. Ehkä tutuin pelaaja oli kuitenkin vuosien takaisen Football Manager -addiktioni vuoksi Jarkko Vesapuisto, joka oli vakiohankintani suomalaisiin porukoihin ranskalaisesta FC Metzistä. Näiden kansainvälisten pelaajien lisäksi naiskatsojille tiedoksi, että TPV:n maalivahtiosastolta löytyy Antti Peltonen, joka on jalkapallokenttiä tutumpi televisiosta ja esiintymislavoilta. Hän tuli julkisuuteen reality-ohjelmasta Unelmien poikamies. Sen lisäksi hän on esiintynyt sekä teattereissa että Scandinavian Hunkseissa ja osallistunut myös laihoin tuloksin Idolsiin.

 

Jalkapalloa ja silmänruokaa tarjolla siis Maskussa Taponkedon kentällä tänään perjantaina kello 18:30. Sain puhuttua vaimonikin mukaan, eikä tarvinnut edes näyttää alla olevaa kuvaa. Tämän näyttäminen olisi todennäköisesti pyörtänyt hänen päätöksensä.