Koripalloa olen
penkkisportannut jonkun verran, mutta naisten pelaamana tämä oli ensikosketukseni
korikseen. Enää en hämmästele koripallopeleissä kannattajien kannustusta aina
täysin väärään aikaan, vaan olen jo ymmärtänyt sen kuuluvan lajiin.
Pelipaikkana toiminut Nunnavuoren palloiluhalli on minulle erittäin tuttu
paikka omista harrastuksistani. Halliin oli tehty vähän pintaremonttia sitten
viime visiittini ja se näytti ihan hyvälle. Katsomokapasiteetti on juuri sopiva
naisten koripalloon. Ratkaisevaa pudotuspeliottelua oli saapunut seuraamaan 193
katsojaa ja tunnelma hallissa oli ajoittain ihan hyvä.
Alkulämmittelyä seuratessani mielessäni heräsi muutama
idea lajin kehittämisestä, joista ainakin toinen vahvistui vielä ottelun
aikana. Näistä lisää jutun lopussa. Heti saliin tultuani hämmästyin pelaajien
pienuudesta. Tai eiväthän he nyt ihmeellisen lyhyitä olleet, mutta eivät
epänormaalin pitkiäkään. Poikien puolella koripallo tuntuu vetävän piiriinsä esimerkiksi
paljon lentopalloa enemmän pitkiä nuoria, mutta tytöissä näin ei taida olla. Tarkistin
kotiin päästyäni silmämääräisen arvioni laskemalla pikaisesti Riento-Catz ottelun
ja lentopallon naisten finaaliottelun keskipituudet ja sain mielikuvani
vahvistukseksi seuraavat lukemat Riento 178,92 cm, Catz 177,36 cm, LP Viesti
179,29 cm ja LP Kangasala 178,85 cm.
Ottelun alku oli mielestäni aika hidastempoinen, mutta vauhti
lisääntyi läpi ottelun. Ennakkoarvioni mukaan Riento olisi tarvinnut hyvän alun
ratkaisuotteluun, jotta itseluottamus suurta ennakkosuosikkia vastaan olisi
pysynyt korkealla. Tällaista kotijoukkue ei kuitenkaan saanut, sillä alussa
heillä ei tuntunut onnistuvan mikään. Heitot menivät jopa ohi korilevyn, syötöt
päätyivät aivan liian usein Catzin pelaajien käsiin ja virheitäkin tuli jonkun
verran. Kotijoukkue sai kuparisensa rikki vasta kun ottelua oli pelattu jo yli
3 minuuttia ja vieraat johtivat lukemin 0-11. Catzin terävä alku ratkaisikin
koko ottelun, sillä vaikka kotijoukkue sai pelin edetessä hieman paremmin
ottelun juonesta kiinni, ei siitä ollut missään vaiheessa tosissaan Catzia
haastamaan. Tämän käsityksen vahvistaa jaksojen tulokset 6-24, 12-15, 12-11 ja
19-18.
Joukkueiden parhaat pelaajat palkittiin pääsiäisen kunniaksi suklaamunilla.
Riennosta herkkua kotiin vietäväksi sai Margareeta Mäkelä ja vierasjoukkueesta Lotta
Aaltonen, mutta myös joukkueiden ulkomaalaisvahvistusten joukosta olisi voinut
palkittavat löytää. Eniten pisteitä tekivät Callan Taylor (18 pts) Riennosta ja
Chandrea Jones (15 pts) Catzista. Illan näyttävimmästä suorituksesta, vai mikä
se kriteeri mahtoikaan tarkalleen olla, palkinnon sai kotijoukkueen Nelli
Nurmi, joka esiintyi ottelun lopussa erittäin pirteästi vaihdosta kentälle
päästyään.
Naisten koriksessa oli aika paljon eroa miesten
vastaavaan. Naisten peleissä ei juuri kolmosia yritetty viljellä, pallo meni
tyylipuhtaasti "ohi kaiken" paljon useammin kuin miesten peleissä
eikä kukaan edes yrittänyt donkata. Onkohan kukaan nainen Suomen kentillä
muuten koskaan donkannut pelissä? Kaiken kaikkiaan tämäkin tapahtuma oli ilman
muuta tutustumisen arvoinen ja suosittelen muitakin ensikertalaisia käymään
ensi kaudella Riennon kotipeleissä.
Niin, ne ideat joista
mainitsin.. Minusta naiset olivat kovin voimattoman oloisia kentällä. Tietystihän
he ovat paljon "normaali naisia" voimakkaampia, mutta katsomoon se ei
välittynyt. Vähänkään kauempaa heittäessään naisten heittotyylikin on tyystin
erilainen kuin esimerkiksi miehillä. Ja harhasyötöistä osa johtui minusta
voiman puutteesta. Syy tähän vaikutelmaan on tietysti painava pallo. Jokainen
tietää, että koripallo ei ole mitenkään hirveän kevyt ja etenkin kolmen pisteen
heitoissa ja terävissä rannesyötöissä voimaa tarvitaan. Miksei siis naisilla
pallo voisi olla kevyempi kuin miehillä? Kuten jo mainitsin, niin donkkiyrityksiä
ei ottelussa näkynyt ja heittoja meni paljon puhtaasti ohi. Syy tähän on
tietysti korin korkeudessa, joka on naisilla sama kuin miehillä. Miksei naisten
peleissä kori voisi olla alempana, jolloin suorituksista tulisi näyttävämpiä? En tiedä vaikuttaisiko nämä pienet muutokset otteluden tasoon ja yleisömarkkinointiin, mutta ehkä joku korisihminen osaa kommentoida näitä ideoita?
Edellisen koripallokirjoituksen
tapaan tähän loppuun on laitettava vielä kehut koriksen livescore- ja tilastopalveluista.
www.basket.fi sivuston tilastopalveluista
löytyy vaikka mitä tietoa ja hakutoiminnot on rakennettu käteviksi. Sarjataulukoistakin
löytyy paljon mielenkiintoista infoa, jota esimerkiksi lentopallossa ei ole
saatu mukaan tulos- ja tilastopalveluihin.